Representing the Orthodox Churches to the European Union

Artikkelissa esitellään Euroopan kirkkojen, erityisesti ortodoksisten kirkkojen, toimintaa Euroopan unionissa. Euroopan unioni on ainutlaatuinen, monimutkainen ja dynaaminen kokonaisuus, joka kokoaa yhteen 28 jäsenvaltion erot ja erityispiirteet. Unionilla ei ole toimivaltaa uskonnon alueella vaan se kunnioittaa jäsenvaltioittensa lainsäädäntöä kirkollisten asioiden järjestämisessä. Tämän seurauksena valtion ja uskonnollisten yhteisöjen suhdetta Euroopan tasolla leimaavat kunkin maan historialliset, uskonnolliset ja sosiokulttuuriset erityispiirteet. Euroopan unionin järjestys takaa kuitenkin avoimen, läpinäkyvän ja säännöllisen vuoropuhelun Euroopan kirkkojen kanssa. Kirkkojen ja Euroopan unionin toimielinten välinen yhteydenpito tapahtuu eri tavoin (esim. kahdenväliset kokoukset, monenväliset seminaarit ja kirjalliset välikysymykset). Myös kirkkojen edustuksella on monia muotoja. Roomalaiskatolisella kirkolla on Brysselissä kaksi paavillista nuntiusta. Eurooppalaiset katoliset piispat ovat myös virallisesti eduste uina katolisen kirkon piispainkokousten EU-toimiston (COMECE) kautta ja joillakin katolisilla sääntökunnilla on oma EU-edustus. Protestantit toimivat EU:ssa yhtäältä erilaisten kansalaisjärjestöjen ja toisaalta lähinnä Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) kautta. Osalla protestanttisista kirkoista on myös oma edustuksensa (esim. Saksan evankelisella kirkolla ja Anglikaanisella kirkolla). Ortodoksisista kirkoista Ekumeeninen patriarkaatti perusti ensimmäisenä edustuksen Brysseliin vuonna 1995. Tällä hetkellä viidellä muullakin ortodoksisella paikalliskirkolla on toimisto Brysselissä (Kreikka, Moskova, Romania, Kypros ja Bulgaria). Useimmat ortodoksiset kirkot toimivat myös CEC:n kautta. Viime vuosina kolmas ortodoksisen edustuksen muoto, ortodoksisten toimijoiden yhteystyö, on voimistunut ja osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toimia EU:ssa. Motiivina ortodoksisten kirkkojen läsnäololle Brysselissä on yhtäältä tarve huolehtia yhteydenpidosta EU:n ortodoksisten virkamiesten kanssa ja toisaalta halu osallistua yhteiseen toimintaan eurooppalaisella tasolla. Ortodoksisten edustustojen ensisijaiset tavoitteet Euroopan unionissa voidaan tiivistää seuraavasti: a) politiikan ja Euroopan toimielinten toiminnan seuraaminen erityisesti kirkkoja kiinnostavilla aloilla, esim. yhteiskuntaa, koulutusta, ympäristöpolitiikkaa, ihmisoikeuksia ja bioetiikkaa koskien; b) kirkkojen ja kansalaisten tiedottaminen Euroopan unionin toiminnasta; c) huolehtiminen viestinnästä, sekä kirkkojen ja EU:n toimielinten vuoropuhelun edistäminen ja kehittäminen; d) erityisen ortodoksisen panoksen tuominen Euroopan rakentamiseen. Lissabonin sopimuksen (2009) voimaantulon myötä EU:n ja kirkkojen vuoropuhelun perinne sai oikeudellisen perustan. Euroopan kirkot olivat 2000-luvun alussa aktiivisesti mukana EU-sopimusten uudistamisprosessissa. Tuolloin käydyt keskustelut, virallisten kannanottojen laatiminen sekä muut yhteiset toimet roomalaiskatolisen kirkon, ortodoksisten kirkkojen ja useitten protestanttisten kirkkojen kesken osoittivat, että Euroopan kirkkojen läsnäolo on merkityksellistä ja että kirkot voivat toimia yhdessä tehokkaasti. Hyvästä kirkkojenvälisestä yhteistyöstä huolimatta perustuslakisopimuksen lopullisen luonnoksen johdanto-osassa ei ollut viittauksia kristinuskoon tai Jumalaan. Perustuslakisopimukseen sisällytettiin kuitenkin osio ”Kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asema”, jossa suorasanaisesti tunnustetaan ja turvataan kirkkojen asema jäsenvaltioissa sekä luodaan perusta kirkkojen ja Euroopan unionin dialogille. Uskonnolliset yhteisöt ja EU:n edustajat ovat vuodesta 2005 alkaen kohdanneet vuosittaisessa korkean tason kokouksessa, jossa eri EU-maista olevat uskonnolliset johtajat käsittelevät ajankohtaisia kysymyksiä Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin presidenttien kanssa. Vuoden 2013 vuosikokous keskittyi aktiivisen kansalaisuuden teemaan. Ortodoksisten kirkkojen johtajista kokoukseen osallistuivat mm. Romanian patriarkka Daniel sekä Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Tyytymättömyys, välinpitämättömyys ja jopa suoranainen vihamielisyys Euroopan unionia kohtaan on voimistumassa EU-kansalaisten keskuudessa. Puheissaan ortodoksiset edustajat korostivat, että jokaisen Euroopan kansalaisten ja EU:n jäsenvaltion tulee toimia maltillisesti ja edistää yhteistä vastuuta ja solidaarisuutta. Kirkkojen edustajat toivoivat, että EU:n kansalaiset osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin EU:n politiikan muotoilemiseen ja toteuttamiseen. Aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen on olennaisen tärkeää kirkon tehtävän, todistuksen ja itseymmärryksen kannalta. Edistääkseen ihmisten hyvinvointia ja pelastusta ortodoksiset kirkot haluavat omalla ainutlaatuisella tavallaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden henkeä niin kansallisesti omilla alueillaan kuin koko Euroopankin tasolla.Artikkelissa esitellään Euroopan kirkkojen, erityisesti ortodoksisten kirkkojen, toimintaa Euroopan unionissa. Euroopan unioni on ainutlaatuinen, monimutkainen ja dynaaminen kokonaisuus, joka kokoaa yhteen 28 jäsenvaltion erot ja erityispiirteet. Unionilla ei ole toimivaltaa uskonnon alueella vaan se kunnioittaa jäsenvaltioittensa lainsäädäntöä kirkollisten asioiden järjestämisessä. Tämän seurauksena valtion ja uskonnollisten yhteisöjen suhdetta Euroopan tasolla leimaavat kunkin maan historialliset, uskonnolliset ja sosiokulttuuriset erityispiirteet. Euroopan unionin järjestys takaa kuitenkin avoimen, läpinäkyvän ja säännöllisen vuoropuhelun Euroopan kirkkojen kanssa. Kirkkojen ja Euroopan unionin toimielinten välinen yhteydenpito tapahtuu eri tavoin (esim. kahdenväliset kokoukset, monenväliset seminaarit ja kirjalliset välikysymykset). Myös kirkkojen edustuksella on monia muotoja. Roomalaiskatolisella kirkolla on Brysselissä kaksi paavillista nuntiusta. Eurooppalaiset katoliset piispat ovat myös virallisesti eduste uina katolisen kirkon piispainkokousten EU-toimiston (COMECE) kautta ja joillakin katolisilla sääntökunnilla on oma EU-edustus. Protestantit toimivat EU:ssa yhtäältä erilaisten kansalaisjärjestöjen ja toisaalta lähinnä Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) kautta. Osalla protestanttisista kirkoista on myös oma edustuksensa (esim. Saksan evankelisella kirkolla ja Anglikaanisella kirkolla). Ortodoksisista kirkoista Ekumeeninen patriarkaatti perusti ensimmäisenä edustuksen Brysseliin vuonna 1995. Tällä hetkellä viidellä muullakin ortodoksisella paikalliskirkolla on toimisto Brysselissä (Kreikka, Moskova, Romania, Kypros ja Bulgaria). Useimmat ortodoksiset kirkot toimivat myös CEC:n kautta. Viime vuosina kolmas ortodoksisen edustuksen muoto, ortodoksisten toimijoiden yhteystyö, on voimistunut ja osoittautunut tehokkaaksi tavaksi toimia EU:ssa. Motiivina ortodoksisten kirkkojen läsnäololle Brysselissä on yhtäältä tarve huolehtia yhteydenpidosta EU:n ortodoksisten virkamiesten kanssa ja toisaalta halu osallistua yhteiseen toimintaan eurooppalaisella tasolla. Ortodoksisten edustustojen ensisijaiset tavoitteet Euroopan unionissa voidaan tiivistää seuraavasti: a) politiikan ja Euroopan toimielinten toiminnan seuraaminen erityisesti kirkkoja kiinnostavilla aloilla, esim. yhteiskuntaa, koulutusta, ympäristöpolitiikkaa, ihmisoikeuksia ja bioetiikkaa koskien; b) kirkkojen ja kansalaisten tiedottaminen Euroopan unionin toiminnasta; c) huolehtiminen viestinnästä, sekä kirkkojen ja EU:n toimielinten vuoropuhelun edistäminen ja kehittäminen; d) erityisen ortodoksisen panoksen tuominen Euroopan rakentamiseen. Lissabonin sopimuksen (2009) voimaantulon myötä EU:n ja kirkkojen vuoropuhelun perinne sai oikeudellisen perustan. Euroopan kirkot olivat 2000-luvun alussa aktiivisesti mukana EU-sopimusten uudistamisprosessissa. Tuolloin käydyt keskustelut, virallisten kannanottojen laatiminen sekä muut yhteiset toimet roomalaiskatolisen kirkon, ortodoksisten kirkkojen ja useitten protestanttisten kirkkojen kesken osoittivat, että Euroopan kirkkojen läsnäolo on merkityksellistä ja että kirkot voivat toimia yhdessä tehokkaasti. Hyvästä kirkkojenvälisestä yhteistyöstä huolimatta perustuslakisopimuksen lopullisen luonnoksen johdanto-osassa ei ollut viittauksia kristinuskoon tai Jumalaan. Perustuslakisopimukseen sisällytettiin kuitenkin osio ”Kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asema”, jossa suorasanaisesti tunnustetaan ja turvataan kirkkojen asema jäsenvaltioissa sekä luodaan perusta kirkkojen ja Euroopan unionin dialogille. Uskonnolliset yhteisöt ja EU:n edustajat ovat vuodesta 2005 alkaen kohdanneet vuosittaisessa korkean tason kokouksessa, jossa eri EU-maista olevat uskonnolliset johtajat käsittelevät ajankohtaisia kysymyksiä Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin presidenttien kanssa. Vuoden 2013 vuosikokous keskittyi aktiivisen kansalaisuuden teemaan. Ortodoksisten kirkkojen johtajista kokoukseen osallistuivat mm. Romanian patriarkka Daniel sekä Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Tyytymättömyys, välinpitämättömyys ja jopa suoranainen vihamielisyys Euroopan unionia kohtaan on voimistumassa EU-kansalaisten keskuudessa. Puheissaan ortodoksiset edustajat korostivat, että jokaisen Euroopan kansalaisten ja EU:n jäsenvaltion tulee toimia maltillisesti ja edistää yhteistä vastuuta ja solidaarisuutta. Kirkkojen edustajat toivoivat, että EU:n kansalaiset osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin EU:n politiikan muotoilemiseen ja toteuttamiseen. Aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen on olennaisen tärkeää kirkon tehtävän, todistuksen ja itseymmärryksen kannalta. Edistääkseen ihmisten hyvinvointia ja pelastusta ortodoksiset kirkot haluavat omalla ainutlaatuisella tavallaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden henkeä niin kansallisesti omilla alueillaan kuin koko Euroopankin tasolla

Generation of Small 32P-Labeled Peptides as a Potential Approach to Colorectal Cancer Therapy

Cancers have been revealed to be extremely heterogenous in terms of the frequency and types of mutations present in cells from different malignant tumors. Thus, it is likely that uniform clinical treatment is not optimal for all patients, and that the development of individualized therapeutic regimens may be beneficial. We describe the generation of multiple, unique small peptides nine to thirty-four amino acids in length which, when labeled with the radioisotope 32P, bind with vastly differing efficiencies to cell lines derived from different colon adenocarcinomas. In addition, the most effective of these peptides permanently transfers the 32P radioisotope to colorectal cancer cellular proteins within two hours at a rate that is more than 150 times higher than in cell lines derived from other cancers or from the normal tissues tested. Currently, the only two FDA-approved radioimmunotherapeutic agents in use both employ antibodies directed against the B cell marker CD20 for the treatment of non-Hodgkin's lymphoma. By using the method described herein, large numbers of different 32P-labeled peptides can be readily produced and assayed against a broad spectrum of cancer types. This report proposes the development and use of 32P-labeled peptides as potential individualized peptide-binding therapies for the treatment of colon adenocarcinoma patients

Silencing of Claudin-11 Is Associated with Increased Invasiveness of Gastric Cancer Cells

Claudins are membrane proteins that play critical roles in tight junction (TJ) formation and function. Members of the claudin gene family have been demonstrated to be aberrantly regulated, and to participate in the pathogenesis of various human cancers. In the present study, we report that claudin-11 (CLDN11) is silenced in gastric cancer via hypermethylation of its promoter region.Levels of CLDN11 methylation and mRNA expression were measured in primary gastric cancer tissues, noncancerous gastric mucosae, and cell lines of gastric origin using quantitative methylation-specific PCR (qMSP) and quantitative reverse transcriptase-PCR (qRT-PCR), respectively. Analyses of paired gastric cancers and adjacent normal gastric tissues revealed hypermethylation of the CLDN11 promoter region in gastric cancers, and this hypermethylation was significantly correlated with downregulation of CLDN11 expression vs. normal tissues. The CLDN11 promoter region was also hypermethylated in all gastric cancer cell lines tested relative to immortalized normal gastric epithelial cells. Moreover, CLDN11 mRNA expression was inversely correlated with its methylation level. Treatment of CLDN11-nonexpressing gastric cancer cells with 5-aza-2'-deoxycytidine restored CLDN11 expression. Moreover, siRNA-mediated knockdown of CLDN11 expression in normal gastric epithelial cells increased their motility and invasiveness.These data suggest that hypermethylation of CLDN11, leading to downregulated expression, contributes to gastric carcinogenesis by increasing cellular motility and invasiveness. A further understanding of the mechanisms underlying the role of claudin proteins in gastric carcinogenesis will likely help in the identification of novel approaches for diagnosis and therapy of gastric cancer

Mенеджмент инвазивного лечения острого инфаркта миокарда

USMF Nicolae Testemiţanu, Hope Project, România, Institutul de Cardiologie, Spitalul Clinic Republican, Spitalul Fundeni, România, Conferința științifico-practică cu participare internațională Centrul de Sănătate Publică din municipiul Chișinău – 70 de ani la straja sănătăţii 23 octombrie 2014The research shows that the standardized mortality rate from cardiovascular disease in Republic of Moldova is one of the highest, with a value of 2.3 times the average for EU countries. Also present infrastructure maneuvers performed in our country and the average in EU. Data analysis shows that Moldova stands on one of the last places in the catheterization facilities, but also regarding key performance indicators in terms of diagnosis and treatment in ischemic heart disease. The authors propose four basic components for invasive treatment of acute myocardial infarction. Establishment of the National Centre for invasive treatment of acute myocardial infarction will create prerequisites in achieving basic as national health policy as well as implementation of the mentioned policy. Исследование показывает, что стандартизированный коэффициент смертности от сердечно-сосудистых заболеваний в Республике Молдова является одним из первых по уровню со значением в 2,3 раза выше, чем в среднем по странам ЕС. Была продемонстрирована инфраструктура манипуляций, проведенных в нашей стране и в среднем по ЕС. Анализ данных показывает, что Молдова занимает одно из последних мест как с точки зрения катетеризации объектов и ключевых показателей эффективности, так и с точки зрения диагностики и лечения при ишемической болезни сердца. Авторы предлагают четыре основных компонента для инвазивного лечения острого инфаркта миокарда. Создание Национальной системы центров по инвазивному лечению острого инфаркта миокарда создаст предпосылки для достижения основных целей национальной политики в области здравоохранения

Effect of ketoconazole on the pharmacokinetics of axitinib in healthy volunteers

Objective Axitinib (AG-013736), an oral, potent, and selective inhibitor of vascular endothelial growth factor receptors 1, 2, and 3, is metabolized primarily by cytochrome P450 (CYP) 3A with minor contributions from CYP1A2, CYP2C19, and glucuronidation. Co-administration with CYP inhibitors may increase systemic exposure to axitinib and alter its safety profile. This study evaluated changes in axitinib plasma pharmacokinetic parameters and assessed safety and tolerability in healthy subjects, following axitinib co-administration with the potent CYP3A inhibitor ketoconazole. Methods In this randomized, single-blind, two-way crossover study, 32 healthy volunteers received placebo, followed by a single 5-mg oral dose of axitinib, administered either alone or on the fourth day of dosing with oral ketoconazole (400 mg/day for 7 days). Results Axitinib exposure was significantly increased in the presence of ketoconazole, with a geometric mean ratio for area under the plasma concentration–time curve from time zero to infinity of 2.06 (90% confidence interval [CI]: 1.84–2.30) and a geometric mean ratio for maximum plasma concentration (Cmax) of 1.50 (90% CI: 1.33–1.70). For axitinib alone or with ketoconazole, Cmax occurred 1.5 and 2.0 h after dosing, respectively. Adverse events were predominantly mild; the most commonly reported treatment-related adverse events were headache and nausea. Conclusions Axitinib plasma exposures and peak concentrations were increased following concurrent administration of axitinib and ketoconazole in healthy volunteers. Axitinib alone and in combination with ketoconazole was well tolerated. These findings provide an upper exposure for expected axitinib plasma concentrations in the presence of potent metabolic inhibition