Lithics after Stone Age in East Africa : Wadh Lang'o case study

Tutkielmassa käsitellään kiviesineiden käytön jatkumista kivikauden jälkeen Itä-Afrikassa. Rautakauden alku Itä- ja Etelä-Afrikassa liitetään perinteisesti bantuheimojen migraatioon näille alueille. Tämä vallitseva teoria otettiin tässä tutkimuksessa lähtökohdaksi. Afrikasta tunnetaan runsaasti sekä etnografisia että arkeologisia esimerkkejä kiviteknologian säilymisestä paikoin 1900-luvun loppupuolelle. Nämä liittyvät usein perimätiedon perusteella "kivikautisten" metsästäjä-keräilijöiden ja rautakautisten maanviljelijä- ja karjanhoitajayhteisöjen rinnakkaiseloon. Tutkimuskysymystä lähestytään sekä julkaistun että primääriaineiston kautta. Alussa esitellään kirjallisuudesta löytyviä esimerkkejä myöhäisestä kiviesineiden käytöstä, minkä jälkeen käydään tarkemmin läpi Malawin alueelta julkaistu aiheeseen liitettävissä oleva arkeologinen aineisto. Tätä käytetään vertailuaineistona tutkimuksen pääasiallista tapaustutkimusta käsiteltäessä. Pääasiallisena tapaustutkimuksena toimii Viktoria-järven läheisyydessä sijaitsevan Wadh Lang'o:n asuinpaikan kiviesineistön analyysi. Wadh Lang'o:sta tunnetaan pitkä kulttuurisekvenssi, joka kattaa alueen myöhäiskivikautiset ja rautakautiset kulttuurivaiheet. Stratigrafisen aineiston perusteella kiviesineet ovat säilyneet asuinpaikalla käytössä ainakin keskisen rautakauden alkuun. Varhaisimmassa vaiheessa asuinpaikkaa on asuttanut Oltome-kulttuuriin kuuluva väestö. Suurimmat muutokset materiaalisessa kulttuurissa analyysin kattamana aikana ovat aiheutuneet seuraavan kulttuurivaiheen, Elmenteitan-kulttuurin, myötä. Kiviesineistön perusteella Elmenteitan-keramiikan ilmaantuminen asuinpaikalle on liitettävissä idästäpäin Itä-Afrikan hautavajoaman suunnalta tapahtuneeseen migraatioon. Jatkuvuuden puolesta puhuvat esimerkiksi tehdyt kiviraaka-aine valinnat. Vaikuttaa, että edeltänyt Oltome-keraaminen väestö on säilyttänyt vaikutuksensa asuinpaikalla vielä tänäkin aikana. Varhaisrautakautisen Urewe-keramiikan ilmestymiseen asuinpaikalle ei näyttäisi olevan liitettävissä mitään suurisuuntaista migraatiota, toisin kuin vallalla oleva teoria bantumigraatiosta antaisi olettaa. Mahdollisesti uusi keramiikka on omaksuttu spesialistien, esimerkiksi seppien, muuton myötä tai vaeltavien kauppiaiden vaikutuksesta. Kiviesineistö osoittaa jatkuvuutta esimerkiksi mikroliittien morfologisten piirteiden ja käytettyjen raaka-aineiden perusteella. Mahdollisesti Elmenteitan-kulttuurin karjanhoitoa harjoittanut väestö on kyennyt estämään bantusiirtolaisten muuton alueelleen. Rauta ei vaikuta olleen asuinpaikalla missään vaiheessa erityisen yleistä, eikä paikalta tunneta merkkejä raudanvalmistuksesta. Tutkielman lopussa esitellään kaksi vaihtoehtoista mallia, joiden pohjalta myöhäinen kiviesineiden käyttö voisi selittyä. Niistä ensimmäinen perustuu konventinaaliseen käsitykseen, jossa rautakauden alku nähdään bantumigraation seurauksena. Toinen malli perustuu varhaisrautakautisten kulttuuripiirteiden leviämiseen diffuusion avulla. Wadh Lang'o:n tapaustutkimus näyttäisi puhuvan diffuusion puolesta, mutta toisilla alueilla, esimerkiksi Malawissa, migraatio vaikuttaa olevan todennäköisin selitysmalli

Detecting Archaeological Features with Airborne Laser Scanning in the Alpine Tundra of Sapmi, Northern Finland

Open access airborne laser scanning (ALS) data have been available in Finland for over a decade and have been actively applied by the Finnish archaeologists in that time. The low resolution of this laser scanning 2008-2019 dataset (0.5 points/m(2)), however, has hindered its usability for archaeological prospection. In the summer of 2020, the situation changed markedly, when the Finnish National Land Survey started a new countrywide ALS survey with a higher resolution of 5 points/m(2). In this paper we present the first results of applying this newly available ALS material for archaeological studies. Finnish LIDARK consortium has initiated the development of semi-automated approaches for visualizing, detecting, and analyzing archaeological features with this new dataset. Our first case studies are situated in the Alpine tundra environment of Sapmi in northern Finland, and the assessed archaeological features range from prehistoric sites to indigenous Sami reindeer herding features and Second Word War-era German military structures. Already the initial analyses of the new ALS-5p data show their huge potential for locating, mapping, and assessing archaeological material. These results also suggest an imminent burst in the number of known archaeological sites, especially in the poorly accessible and little studied northern wilderness areas, when more data become available.Peer reviewe

Detecting Archaeological Features with Airborne Laser Scanning in the Alpine Tundra of Sápmi, Northern Finland

Open access airborne laser scanning (ALS) data have been available in Finland for over a decade and have been actively applied by the Finnish archaeologists in that time. The low resolution of this laser scanning 2008–2019 dataset (0.5 points/m2), however, has hindered its usability for archaeological prospection. In the summer of 2020, the situation changed markedly, when the Finnish National Land Survey started a new countrywide ALS survey with a higher resolution of 5 points/m2. In this paper we present the first results of applying this newly available ALS material for archaeological studies. Finnish LIDARK consortium has initiated the development of semi-automated approaches for visualizing, detecting, and analyzing archaeological features with this new dataset. Our first case studies are situated in the Alpine tundra environment of Sápmi in northern Finland, and the assessed archaeological features range from prehistoric sites to indigenous Sámi reindeer herding features and Second Word War-era German military structures. Already the initial analyses of the new ALS-5p data show their huge potential for locating, mapping, and assessing archaeological material. These results also suggest an imminent burst in the number of known archaeological sites, especially in the poorly accessible and little studied northern wilderness areas, when more data become available

Archaeological research in the former municipalities of Koivisto and Kuolemajarvi, Karelian Isthmus in 2003: results and observations

This paper presents the archaeological studies conducted by Finnish and Russian researchers in 2003 in the former municipalities of Koivisto and Kuolemajarvi in the Karelian Isthmus. The environmental history and archaeological research history of the area are also summarized. Short surveys and small-scale test excavations at three sites revealed the long time span and versatility of the prehistoric habitation in the area. The oldest sites located in the surveys seem to date from the Mesolithic period. A test excavation was carried out at one of these sites. The whole Neolithic period also seems to be represented, and one of the test-excavated sites dates to the Early Metal period based on the presence of a Textile-impressed Ware pot broken in situ. The area holds high research potential for further prehistoric studies

Here be Reindeer: Geoarchaeological Approaches to the Transspecies Lifeworlds of the Sámi Reindeer Herder Camps on the Tundra

In this paper we present ongoing geoarchaeological research of Sámi reindeer pastoralist campsites. The discussion is based on three case study sites situated at the Lake Gilbbesjávri region (Finland) in northern Sápmi. All the sites are historical-period reindeer herder camps, likely used as temporary summer encampments by the nomadic herders in the 17th–19th centuries. The sites were prospected with systematic soil sampling and geoarchaeological analyses, which have been previously successfully applied in the study of Sámi habitation sites on both intrasite and intra-dwelling levels. The changes in the soil phosphate, pH and electric conductivity values were analysed and interpreted based on ethnographic analogies. These allow insight into the outwardly invisible taskscapes and spatialities of the herders and their animals at the campsites. The different geoarchaeological factors highlight differing aspects of the use of space at the historical Sámi reindeer pastoralist campsites, such as potential reindeer corralling areas, and provide comparative material for the analyses of prehistoric Sámi hunter-gatherer-herder sites

Excavations at the Juoksemajärvi Westend Stone Age dwelling site in 2002

The first dwelling depression in the Karelian Isthmus was excavated in June 2002 jointly by Finnish and Russian researchers at the Juoksemajärvi Westend (Bol'šoe Zavetnoe 4) Stone Age dwelling site, in Räisälä municipality. There are altogether eight certain and two possible dwelling depressions known at the site; however, part of the site has been destroyed by a sandpit and thus originally there might have been even more depressions at the site. Excavations showed that the site had been used in various periods during the prehistory. The earliest occupation dates back to the Mesolithic Stone Age, which is attested by the find material and one radiocarbon date. The studied dwelling depression might date to the Early Combed Ware period but also Late Neolithic dating is possible based on finds and radiocarbon dates. Other parts of the site have also been inhabited during the Typical Combed Ware period . The nature of the site points to a relative residential sedentarity in all settlement phases and the site has been possibly used year-round

'Sotaromua' ja kulttuuriperintöä: Näkökulmia saksalaisten toisen maailmansodan aikaiseen materiaaliseen kulttuuriin Suomen Lapissa

Non peer reviewe

"Railroad of Death": History and Archaeology of the German-built Second World War Hyrynsalmi-Kuusamo Railway 1942-1944

During the Second World War the frontal responsibility of northern Finland was held by German troops, who carried out large building projects to enhance the poor infrastructure of this peripheral region. This paper focuses on one of the biggest infrastructure projects performed by the Wehrmacht and Organisation Todt in Finland during the Second World War. The Hyrynsalmi-Kuusamo railway was to be built through a challenging landscape, by people who constantly overestimated their own abilities, and at the great expense and suffering of the workers who were mostly prisoners-of-war and forced labourers. Besides their own contemporary memories and experiences from this event, this construction project and its physical traces live in the local memories and have become part of the transgenerational heritage and remembrance of the war years. Using the wartime construction of the track as a starting point, this study goes on to map the heritage value, archaeological potential, and the state of research related to this German wartime project.Peer reviewe