Mäntsälän Hunttijärven kunnostaminen

Päästölähteiden kartoittamiseksi tutkijat vierailivat jokaisella Hunttijärven valuma-alueen 160 kiinteistöllä. Omistajalta kyselemällä ja havainnoimalla koottiin tätä varten laaditulle kaavakkeelle tiedot kiinteistöstä, sen etäisyydestä järvestä ja valtaojasta sekä kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sen kunnosta. Kiinteistöllä käynnin yhteydessä annettiin ensimmäisiä neuvoja mahdollisistä parannuksista. Myöhemmin lähetettiin jokaiselle kiinteistölle palaute, jossa selvitettiin jätevesijärjestelmän tilaa ja tarvittavia parannuksia. Samalla huomautettiin kuitenkin, että lopulliset ohjeet on kysyttävä kunnan ympäristösihteeriltä. Osahankeraporttiin laskettiin alueen keskimääräiset tulokset. Kiinteistökohtaiset tulokset jäivät vain tutkimuksen tekijöiden tietoon, kuten kiinteistönomistajille oli ennakkoon luvattu. Toisessa osatutkimuksessa viljelijät tutustutettiin ravinnetaselaskentaan keinona tehostaa kasvinravinteiden käyttöä peltoviljelyksellä. Kaikki valuma-alueen 15 viljelijää osallistuivat tähän osahankkeeseen. Tutkija vieraili tilalla ja kokosi isännän kanssa vuosien 2003 ja 2004 peltolohkoittaiset viljelytiedot. Näiden avulla hän laski Sirkula – maatilan ravinnetaseiden laskentaohjelmalla lohkoittaiset typpi ja fosforitaseet. Palautteena tiloille lähetettiin tilan viljelyksiä koskevat tiedot. Osahankeraporttiin koottiin tilojen keskimääräiset tulokset. Koekalastus toteutettiin kurenuotalla 0 - 3, 3 - 10 ja yli 10 metrin syvyisillä järven alueilla. Alueiden lukumäärä oli 16. Nuottien korkeudet olivat 5, 8 ja 12 m. Viiden metrin korkuiset nuotat olivat 240 m pitkiä ja sitä korkeammat 190 m. Saalis nostettiin lautalle, jossa talkooväki sen lajitteli. Petokalat päästettiin veteen, muut hävitettiin. Tuloksesta voitiin päätellä, että järven kalamäärä on 100 - 150 kg/ha. Särkikaloja olisi vähennettävä 10 - 15 tonnia kolmen vuoden aikana. Hankkeen toteuttaja on Hunttijärven osakaskunta

Kombinatoristen algoritmien soveltaminen tilastolliseen mekaniikkaan

Yksi keskeisistä tilastollisen mekaniikan malleista on Ising-malli. Malli koostuu spineistä, jotka voivat saada arvon 1 tai -1, ja spin-parien välisistä vuorovaikutuksista. Spin-systeemin energiamaasto on monimutkainen ja sellaista systeemin tilaa, joka minimoi tyytymättömien vuorovaikutusten määrän, on erittäin vaikea löytää. Tässä diplomityössä esitellään uusi menetelmä, jolla voidaan generoida kaikki annetun spin-systeemin metastabiilit tilat. Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi systeemin energiamaaston tutkimiseen. Menetelmä perustuu binääripuuhun, joka generoidaan siten, että jokainen polku juuresta lehteen vastaa yksikäsitteisesti yhtä tilaa. Kun tarkastellaan yksinkertaisia spin-systeemejä, kuten kaksiulotteista heksagonaalista hilaa, voidaan hakupuuta karsia tehokkaasti siten, että kukin metastabiili tila voidaan löytää ilman peruuttamista. Työssä osoitetaan numeerisesti, että metastabiilien tilojen lukumäärä on eksponentiaalinen spinien lukumäärän funktiona käyttämällä klassista hakupuun koon arviointimenetelmää. Lisäksi tulosten luotettavuutta arvioidaan sekä analyyttisesti että kokeellisesti. Työssä tarkastellaan myös joitain muita menetelmän käyttökohteita, kuten metastabiilien tilojen tasaista otantaa. Esitetään algoritmi, jolla voidaan generoida tiloja melkein tasaisesti ja tutkitaan sen avulla tilojen energiajakaumaa. Lopuksi tutkitaan vielä, vaikuttaako spin-lasisysteemien ja ferromagneettisten systeemien välinen faasitransitio esimerkiksi metastabiilien tilojen lukumäärään

A Visualization and Modeling Tool for Security Metrics and Measurements Management

Abstract—Sufficient and credible information security measurement in software-intensive systems requires use of a variety of security metrics offering security-related evidence from different viewpoints. Visualization is needed to facilitate management of security metrics and measurements and to increase the meaningfulness of them in decision-making such as security assurance and risk management. We introduce a novel visualization and modeling tool for hierarchical specification and deployment of security metrics and measurements. The tool connects high-level risk-driven security objectives with detailed measurements and evidence gathering. The tool facilitates the management of a large number of metrics and measurements without losing appropriate granularity that is crucial for informed security decision-making. Keywords-security metrics; visualization; security assurance; risk management I

Tillståndet i sjön Djupström i Kyrkslätt : Programmet för iståndsättning av sjöar i Kyrkslätt

Kirkkonummen kunta on ollut mukana Uudenmaan ympäristökeskuksen aloittamassa kuntakohtaisessa järvikunnostusohjelmassa vuodesta 2006 asti, jolloin tehtiin Kalljärven perustilan selvitys. Tämän jälkeen Uudenmaan ELY-keskuksen ja Kirkkonummen kunnan neuvotteluiden seurauksena päätettiin selvittää myös Djupströmin eli Syväjärven perustila. Syväjärvi on kerättyjen tietojen valossa matala ja rehevä järvi. Käyttökelpoisuusluokituksessa 2000–2003 se oli luokassa 4 välttävä. Järven suurimmat ongelmat näyttäisivät kohdistuvan veden korkeisiin ravinnepitoisuuksiin ja talviaikaisiin happivajeisiin tai suoranaisiin happikatoihin. Järvi luokitellaan nykyisten ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin reheväksi. Toisaalta korkeat fosfori- ja typpitasot eivät näy suoraan leväkukintojen määrissä. Syväjärvellä särki oli sekä biomassaosuudeltaan että lukumäärältään selkeästi yleisin laji. Särjen osuus saaliin painosta oli 48 ja lukumäärästä 60 prosenttia. Ahvenkalojen osuus saaliin biomassasta oli 18 % ja yksilömäärästä 35 %. Särkikalojen biomassaosuus, 82 %, saaliista oli hyvin korkea, mikä kyllä kuvaa Syväjärven tyyppisten, matalien ja rehevien järvien kalakannan rakennetta. Matalassa ja ravinteikkaassa järvessä, jossa auringon valo pääsee kasvukaudella tunkeutumaan järven pohjaan asti, on vesikasvien runsastumiselle hyvät olosuhteet. Tämän vuoksi Syväjärvessä on paikoin erittäin tiheää vesikasvillisuutta, jonka seurauksena on ollut vesialueiden umpeenkasvua. Syväjärveen kohdistuu melko paljon virkistyskäyttöpaineita. Järven valuma-alueella ja sen läheisyydessä on viime vuosina ollut paljoin uudisrakentamista ja lisäksi järvellä on vilkas uimaranta. Vedenlaatutulosten perusteella järven vedenlaatu näyttäisi kuitenkin heikentyneen vuosien mittaan. Jotta järven virkistyskäyttöarvoa saataisiin parannettua, tulisi järvelle aloittaa kunnostussuunnittelu.Kyrkslätts kommun har deltagit i Nylands närings-, trafik- och miljöcentrals samarbetsprogram för iståndsättning av sjöar i kommunerna sedan år 2006, då tillståndet i sjön Kalljärvi klarlades. Därefter beslöt Nylands NTM-central och Kyrkslätts kommun fortsätta samarbetet och utreda tillståndet i sjön Djupström /Syväjärvi. Djupström är en grund och näringsrik sjö. I den gamla bruksklassificeringen från 2000-2003 förs sjön till klass 4, försvarlig. De största problemen i sjön tycks vara de höga närsaltshalterna och de låga syrgashalterna eller den totala syrebristen under vintern. På basis av de höga närsaltshalterna klassas sjön som mycket näringsrik. Men de höga fosfor- och kvävehalterna återspeglas inte direkt i antalet algblomningar. Mörten är den vanligaste fiskarten i Djupström, både när det gäller biomassa och antal individer. Mörten stod för 48 % av fångstvikten och 60 % av individantalet, medan abborrfiskarnas andel var 18 % respektive 35 %. Karpfiskarnas andel av biomassan, 82 % av fångsten, är mycket hög och typisk för fiskbeståndet i grunda, näringsrika sjöar som Djupström. Vattenvegetationen har goda tillväxtförhållanden i grunda och näringsrika sjöar, där solljuset kan tränga ända ner till bottnen. Till följd av detta har Djupström ställvis mycket tät vattenvegetation och det har lett till att sjön växer igen. Behovet av att utnyttja sjön för rekreation och friluftsliv är stort. Under de senaste åren har det byggts livligt inom sjöns tillrinningsområde och i dess närhet, därtill har sjön en populär badstrand. Vattenkvalitetsmätningar tyder emellertid på att vattenkvaliteten har försämrats under åren. I syfte att höja sjöns rekreationsvärde borde en iståndsättningsplan göras upp för sjön