Ravintoa ja syömistä käsittelevä puhe laihdutusryhmissä

Tutkimme, miten erikoissairaanhoidon laihdutusryhmissä muodostetaan sekä ilmaistaan ravintoon ja syömiskäyttäytymiseen liittyviä käsityksiä ja käytäntöjä. Osallistujat (n=44) olivat vaikeasti lihavia (BMI>35 kg/m2). Ohjelmaan kuului 17 viikoittaista ryhmäkäyntiä, joilla käsiteltiin elämäntapamuutoksiin tarvittavia tietoja ja taitoja. Alussa oli erittäin niukkaenergiaisen dieetin jakso, joka syömiskäyttäytymisen hallinnan ohella oli ryhmien keskeinen keskustelun aihe. Lisäksi puhuttiin esimerkiksi arkielämän syömiseen liittyvistä toimintamalleista ja uusiin ruokiin tutustumisesta. Vertaistuki ilmeni muutosyritysten tukemisena, toimintamallien jakamisena ja puheena tunteiden samankaltaisuudesta. Kaikkiin painonhallintaan kielteisesti vaikuttaviin tekijöihin ei saanut ryhmältä tukea. Helpoiten hyväksyttiin aiempia tietorakenteita tukevia tietoja. Painonhallinnassa onnistuneet ryhmäläiset korostivat muita enemmän arkielämän sujuvuutta ja ilmaisivat myönteisempiä tunteita syömisestä, laihduttamisesta ja painonhallinnasta

Voidaanko ravitsemuspolitiikalla kaventaa väestön ravitsemuksen sosioekonomisia eroja?

Ruokatottumukset ovat Suomessa viime vuosikymmeninä parantuneet ja sosioekonomiset erot pienentyneet, silti erot esimerkiksi kasvisten ja joukkoruokailun käytössä ovat selviä. Ravitsemuspolitiikka on Suomessa tyypillisesti kohdistunut koko väestöön. Politiikan keinoja eli informaatio-ohjausta, lainsäädäntöä ja resursseja tulisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää niin, että terveyttä edistävät ruokatottumukset yleistyisivät erityisesti huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla väestöryhmillä. Tutkimustietoa erilaisten keinojen vaikuttavuudesta on niukalti. Todennäköisesti hintojen ja saatavuuden muutokset vaikuttaisivat enemmän alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä vaikka keinot kohdistuvatkin koko väestöön. Neuvonnan ja tuen räätälöinti tehokkaammin tarpeiden mukaiseksi voisi myös vähentää ravitsemuseroja. Erojen kaventaminen edellyttää tutkimusta, poliittista tahtoa ja kaventamistoimien sisällyttämistä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten päättäjien ja muiden toimijoiden agendalle

Socio-economic disparities in the consumption of vegetables, fruit and energy-dense foods: the role of motive priorities

Peer reviewe

Rekommendation om måltider för högskolestuderande : Mat ger hälsa.

Motsvarande version på finska har getts ut under namnet Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus. Terveyttä ruoasta, 2016. 978-951-669-994-6 (pdf ). Översättning Annika Cavonius.Måltider för studerande vid universitet och yrkeshögskolor subventioneras med statliga medel i form av det måltidsstöd som betalas av FPA. Enligt statsrådets förordning ska måltiderna för studerande fylla de allmänna kvalitetskraven i fråga om hälsosam och näringsrik mat. Den här rekommendationen preciserar förordningen om måltidsstödet och stöder en gynnsam utveckling av de studerandes näringsläge och hälsa. Rekommendationen erbjuder ett arbetsredskap som hjälper studentrestaurangerna vid planeringen och tillredningen av måltider som uppfyller kriterierna för måltidsstöd. Rekommendationen är avsedd som ett arbetsredskap för dem som arbetar inom måltidsservicen och som en informationskälla också för studerande och för dem som svarar för de studerandes hälso- och sjukvård. En studentmåltid ska täcka ungefär en tredjedel av det dagliga energibehovet och följa näringsrekommendationerna till sin sammansättning. Särskild uppmärksamhet måste ägnas åt fetternas och kolhydraternas kvalitet och åt mängden salt. Måltidernas näringskvalitet ska beaktas också vid konkurrensutsättning av studentrestauranger. En studentmåltid ska tillredas av sådana ingredienser som rekommenderas och bilda en helhet som förutom huvudrätt omfattar dryck, sallad, bröd och smörgåsfett. Det måste finnas minst två måltidsalternativ till grundpris att välja mellan. Förutom dem kan man på menyn ha en specialportion, tillredd av dyrare råvaror än de studentmåltider som säljs till grundpris. För planeringen och tillredningen av vegetarisk kost och specialdieter gäller samma rekommendationer som för andra måltider. Det ska finnas en beskrivning av en modellmåltid enligt tallriksmodellen för de studerande och vid behov ska de få vägledning i valet av mat. FPA övervakar att rekommendationen följs. De studerande ska själva ansvara för att dagens övriga måltider och mellanmålen främjar hälsan, viktkontrollen och studieenergin. Det är viktigt att vara uppmärksam både i fråga om fett, kolhydrater och salt och i fråga om måltidsrytmen, portionsstorlekarna, valet av drycker, ett tillräckligt intag av D-vitamin, folat och jod samt tandhälsan

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus : Terveyttä ruoasta

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ruokailua tuetaan valtion varoin Kelan maksaman ateriatuen muodossa. Valtioneuvoston asetuksen mukaan opiskelija-aterian tulee täyttää laadultaan yleiset terveydelliset ja ravitsemukselliset vaatimukset. Tämä suositus tarkentaa ateriatukea koskevaa asetusta sekä tukee opiskelijoiden ravitsemuksen ja terveyden myönteistä kehitystä. Suositus tarjoaa työvälineen, joka auttaa opiskelijaravintoloita ateriatuen kriteerit täyttävien aterioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Suositus on tarkoitettu työvälineeksi ruokapalveluhenkilöstölle ja tietolähteeksi myös opiskelijoille ja heidän terveydenhuollostaan vastaaville. Opiskelija-aterian tulee kattaa noin kolmannes päivittäisestä energian tarpeesta ja olla koostumukseltaan ravitsemussuositusten mukainen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti rasvojen ja hiilihydraattien laatuun sekä suolan määrään. Aterioiden ravitsemuksellinen laatu tulee ottaa huomioon myös opiskelijaravintoloiden kilpailutuksessa. Opiskelija-aterian tulee olla suositeltavista ruoka-aineista koostuva ateriakokonaisuus, joka sisältää pääruoan lisäksi juoman, salaatin, leivän ja levitteen. Tarjolla pitää olla vähintään kaksi perushintaista ateriavaihtoehtoa. Näiden lisäksi voidaan tarjota erikoisannos, jonka raaka-ainekustannukset ovat kalliimmat kuin perushintaisessa opiskelija-ateriassa. Kasvis- ja erityisruokavalioiden suunnittelua ja valmistusta koskevat samat suositukset kuin muitakin aterioita. Opiskelijoille tulee kuvata lautasmalliin perustuva malliateria ja antaa tarvittaessa ohjausta ruokavalinnoissa. Kela valvoo suosituksen toteutumista. Opiskelijoiden omalla vastuulla on se, että päivän muutkin ateriat sekä välipalat ovat terveyttä, painonhallintaa ja opiskeluvireyttä tukevia. Tärkeää on kiinnittää huomiota rasvojen, hiilihydraattien ja suolan lisäksi ruokailurytmiin, annoskokoihin, juomien valintaan, D-vitamiinin, folaatin ja jodin riittävään saantiin sekä hammasterveyteen.Toinen, korjattu paino