Viljelytoimenpiteiden kannattavuuden arviointi Lohkotietopankkitietojen perusteella

Lohkotietopankki on ProAgria Keskusten Liiton ylläpitämä tietokanta, jonne on kerätty lohkokohtaistatietoa käytännön viljelmiltä vuodesta 2002 alkaen. Lohkotietopankkitiedot kattavat lohkokohtaisetviljelytiedot tehdyistä viljelytoimenpiteistä aina saavutettuun satoon ja laatuun sekä taloudellisiintunnuslukuihin saakka viljelykasveittain. Aineisto mahdollistaa niin tilakohtaisten, alueellisten kuinvaltakunnallisten vertailutietojen analysoinnin viljelyn kehittämiseksi sekä kannattavuuden jakilpailukyvyn parantamiseksi.Lohkotietopankista analysoitiin tietoa rehuohraviljelmiltä vuosilta 2003-2005viljelyvyöhykkeeltä 1. Tarkastelussa olivat rehuohran keskimääräinen sato lajikkeittain sekäkasvinsuojelun vaikutus satotasoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sadon vaikutusta N-, P- ja Ktaseisiinsekä taloudelliseen kannattavuuteen. Tarkastelussa olivat keskimääräisen sadon saaneet tilat(3200 kg/ha) sekä yli 4500 kg/ha saaneet tilat.Kasvinsuojelun vaikutus saatavaan satoon vaihteli lajikkeittain merkitsevästi. Esimerkiksilajikkeella 'Annabell' sato oli yli 1530 kg/ha parempi tauti- ja laontorjunnan saaneilla lohkoilla kuinkäsittelemättömillä lohkoilla, kun taas lajikkeella 'Saana' sato oli 690 kg/ha parempi tautitorjunnansaaneilla lohkoilla, mutta 70 kg/ha alempi laontorjunnan saaneilla lohkoilla verrattunakäsittelemättömiin lohkoihin.Satotason vaikutus N-, P-, ja K-taseisiin oli selkeä. Sadon noustessa yli 4500 kg/ha taseluvutlaskivat huomattavasti. Keskimääräisellä satotasolla N -tase oli keskimäärin 40 kg/ha, P-tase 3 kg/haja K-tase 7 kg/ha. Sadon ollessa yli 4500 kg/ha N-tase oli 8 kg/ha, P-tase -4 kg/ha ja K - tase -6 kg/ha.Korkean sadon saaneet tilat olivat käyttäneet typpeä lannoituksessa noin 7 kg enemmän kuinkeskimääräisen sadon saaneet tilat. Fosfori ja kaliumlannoituksessa ei ollut merkitsevää eroa.Satotaso vaikutti tilojen taloudelliseen tulokseen. Muuttuvat kustannukset olivat yli 4500 kg:nhehtaarisadoilla noin 40 euroa korkeammat kuin keskimääräisen sadon tiloilla. Erot muuttuvissakustannuksissa johtuivat erityisesti korkeammista kasvinsuojelu- ja siemenkustannuksista. Kuitenkintarkasteltaessa katetuotto A:ta ilman tukia, taloudellinen tulos oli 3200 kg/ha saaneilla tiloilla noin 140euroa pienempi.Lohkotietopankkiaineiston perusteella voidaan havaita, että hyvän satotason ja taloudellisentuloksen saaminen edellyttää lajikeominaisuuksien tuntemista, tarpeenmukaista kasvinsuojelua sekäoikein ajoitettuja viljelytoimia. Pellon kasvukunto, sääolot sekä viljelijöiden osaaminen vaikuttavatlisäksi kasvinviljelystä saatavaan satoon, ravinnekuormitukseen sekä taloudelliseen tulokseen

Reliability of Instruments Measuring At-Risk and Problem Gambling Among Young Individuals : A Systematic Review Covering Years 2009-2015

Peer reviewe

Flaxseed Ingestion Alters Ratio of Enterolactone Enantiomers in Human Serum

Enterolactone (EL) is an enterolignan found in human subjects. In this pilot study, the enantiomeric ratios of serum EL were determined in serum from healthy adults during consumption of habitual diet, and after an 8-day supplementation with flaxseed (25 g/day). (−)EL dominated in all serum samples collected during habitual diet consumption. However, the ratio of (−)EL and (+)EL enantiomers differed markedly between individuals. Flaxseed ingestion increased significantly the proportion of (+)EL in all subjects. Moreover, a small but significant increase in serum (−)EL concentration was measured. After flaxseed ingestion, (−)EL concentrations correlated with those of (+)EL suggesting that the stereochemistry of the parent plant lignan in flaxseed is not a major determinant of EL formation in human subjects. Comparison of EL concentrations obtained with the validated chromatographic methods (HPLC-MS/MS, HPLC-CEAD, and GC-MS) and the time-resolved fluoroimmunoassay (TR-FIA) revealed that the immunoassay method underestimates human serum EL concentrations after the flaxseed ingestion

Treating gambling disorder with as needed administration of intranasal naloxone : a pilot study to evaluate acceptability, feasibility and outcomes

Correction:Background and aim There is growing interest in the use of medication-assisted treatments for gambling disorder (GD). Opioid receptor antagonists are hypothesised to blunt the craving associated with gambling. This study was designed to assess the feasibility of using an intranasal naloxone spray to treat GD. Design An 8-week, open-label, uncontrolled pilot study. Setting A single study site in the capital region of Finland. Subjects Twenty problem gamblers (nine men) were randomised into two groups. Group A (n=10) took one dose into one nostril (2mg naloxone), as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 8mg/day). Group B (n=10) took one dose into each nostril (4mg naloxone) as needed, with a maximum of 4 doses/day (max. 16mg/day). Intervention Naloxone hydrochloride nasal spray. Measures Acceptability and feasibility of the intervention were assessed. Use of study medication, adverse events, gambling frequency and gambling expenditure were recorded in a mobile diary. Problem gambling: South Oaks Gambling Screen (SOGS), depressive symptoms: Beck Depression Inventory (BDI) and alcohol use: Alcohol Use Disorders Identification Test were recorded. Results Study completion rate was 90%. Acceptability and feasibility scores were high. Group B used intranasal naloxone more frequently than group A, and consequently used more naloxone. No serious adverse events were reported. The postintervention SOGS scores were lower (median=4 (IQR=3.75) versus preintervention scores (median=12 (IQR=4.75)). Depressive symptoms were reduced during the trial (preintervention BDI median=9, IQR=9vs postintervention BDI median=6, IQR=6). Conclusions The acceptability and feasibility of using intranasal naloxone were high, and no serious adverse events were reported. Preliminary results suggest mixed results in terms of gambling behaviour (ie, reduced frequency but not expenditure) and decreased depressive symptoms. Trial registration number EudraCT2016-001828-56Peer reviewe

Heterogeneous Risk Perceptions : The Case of Poultry Meat Purchase Intentions in Finland

Peer reviewe

Developments and opportunities in fungal strain engineering for the production of novel enzymes and enzyme cocktails for plant biomass degradation

Fungal strain engineering is commonly used in many areas of biotechnology, including the production of plant biomass degrading enzymes. Its aim varies from the production of specific enzymes to overall increased enzyme production levels and modification of the composition of the enzyme set that is produced by the fungus. Strain engineering involves a diverse range of methodologies, including classical mutagenesis, genetic engineering and genome editing. In this review, the main approaches for strain engineering of filamentous fungi in the field of plant biomass degradation will be discussed, including recent and not yet implemented methods, such as CRISPR/Cas9 genome editing and adaptive evolution.Peer reviewe

Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta

Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa