15 research outputs found
De peregrinatione – Näkökulmia ulkomaan matkailuun Suomen latinankielisissä lähteissä 1600- luvulla
"Peregrinaatio (opillinen vaellus) voi osoittautua hyödyttömäksi kolmella eri tavalla, nimittäin, jos matkalle lähtijä on liian nuori, jos hänellä ei ole riittävää kirjallista pohjakoulutusta tai jos hän ei ole asettanut selkeitä päämääriä matkalleen", kirjoitti Rostockin yliopiston professori Johannes Caselius 1600-luvulla. Peregrinaattorin tulisi siis olla kyllin vanha, jotta hänen järkeilynsä olisi kyllin kehittynyttä ja hän kykenisi erottamaan hyvän
ja pahan välillä eikä asettuisi alttiiksi väärille uskonnollisille vaikutteille. Mutta mistä siis peregrinaatiossa onkaan kysymys
Kirjeenkirjoitus akateemisena oppiaineena 1600-luvulla Turun akatemian piirissä
Daniel Achreliuksen kirjeenkirjoitusoppaan, Epistolarum conscribendarum forma et ratio (Turku 1689), avulla voidaan luodata Turun akatemian kirjeen kirjoittamisen teoriaa ja opetusta 1600-luvun jälkipuoliskolla ja 1700-luvun alussa yleiseurooppalaista taustaa vasten. Achrelius kompiloi oppikirjansa ”parhaimpien auktoreiden” teoksista pitäen silmällä nimenomaan Turun akatemian opiskelijoiden tarpeita. Teos kiinnittyy vahvasti humanistiseen, erityisesti Erasmuksen, kirjetraditioon ja painottaa kirjeen monipuolisuutta, myös sen merkitystä tiedon, opin ja uskonnon mediana, henkilökohtaisten ajatusten tulkkina sekä sen tuomaa esteettistä iloa. Retoriikka toimii teoksessa eräänlaisena ylärakenteena, vaikka kirje ei kaikilta osin asetu luontevasti sen konventionaaliseen järjestelmään. Retoriikan keskeinen asema on osin keskiaikaisen kirjeen perintöä, osin humanistien edelleen juurruttamaa tapaa tarkastella kirjeen teoriaa retoriikan viitekehyksessä ja opettaa sen käytäntöä retoristen tekniikoiden avulla. Oppikirjan käytännöllinen ydin on kolmitasoinen kirjeenkirjoittamisen oppikurssi, jonka yksityiskohtaisesti evästetyt harjoitustehtävät valottavat, miten imitaatioon perustuva oppimismetodi konkreettisesti toimi
Retoriikassa tapahtuu
Tieteessä tapahtuu -lehden edellisessä numerossa 5/2006 Jukka-Pekka Puro arvioi Juhana Torkin Puhevalta-teoksen. Arvioituun teokseen meillä ei ole tässä sanomista, mutta Puron arvio antaa niin kapean kuvan suomalaisesta retoriikan kirjallisuudesta, että tahdomme muistuttaa siitä retoriikan tieteellisen tutkimuksen monipuolisuudesta, mikä jää aiheesta puhuttaessa usein huomiotta