"Kaikki sitä kattoo" : Ally McBeal-televisiosarja nuorten naisten muoti-ilmiönä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen aiheena on televisiosarja Ally McBeal, jonka esittäminen alkoi Suomessa syksyllä 1998 ja josta tuli nopeasti erittäin suosittu ohjelma teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa. Tutkimuksessa keskitytään televisiosarjan vastaanottoon kulttuurisena prosessina: mitä katsojat ajattelevat televisio-ohjelmasta ja miksi ohjelmasta tulee suosittu tietyn kohderyhmän keskuudessa. Aihetta on lähestytty viestinnän vastaanottotutkimuksen teoreettisten näkemyksien kautta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä painottuvat nuorison, televisiokulttuurin ja sukupuoliroolien käsitteet. Tutkimuksessa on kaksi pääkysymystä: 1. Miksi nuoret tytöt pitävät Ally McBealista? Miksi sarja, joka oli suunnattu työssäkäyville kaupunkilaisnaisille sai niin suuren suosion teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa ja miksi nuoret tytöt pitävät Ally McBealia television parhaana ohjelmana. 2. Miten nuoret tytöt tulkitsevat sarjassa esitettyjä erityisesti naisten sukupuolirooleja ja elämäntilanteita? Kysymys liittyy käsitykseen television tavasta heijastaa yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Allyn esittämä menestynyt, mutta yksinäinen ja siksi onneton naistyyppi on tiettävästi uudenlainen televisiohahmo. Miten realistisina nuoret naiskatsojat näkevät ohjelman henkilöhahmot, ja katsotaanko heidän edustavan eräänlaisia naisen ja elämäntavan malleja? Tarkoitus on selvittää myös miten nuoret tulkitsevat sarjan päähenkilön elämänmuotoa sinkkuna. Sinkku-elämästä ilmiönä on viime vuosina muodostunut mediassa eräänlainen muoti-ilmiö. Ally McBealin suosion syyksi paljastuvat sarjan aktiivinen markkinointi, tuttu ja silti uudelta tuntuva genre, erikoisefektein höystetty huumori ja positiivisessa mielessä feministisiksi tulkitut henkilöhahmot. Tärkeimmäksi sarjan seuraamisen syyksi nousee kuitenkin sarjan seuraamisen sosiaalinen ulottuvuus, joka tuntuu koskettavan erityisesti tyttökatsojia. Toisen tutkimuskysymyksen valossa paneudutaan tarkemmin roolimalleihin ja televisiorealismiin. Haastateltavilla oli vaatimuksia televisiosarjan realismia kohtaan. Vaatimus ilmeni pääasiassa haastateltavien suhteessa sarjan roolihahmoihin ja tapahtumiin. Toiset roolihahmot nähtiin realistisempina kuin toiset, ja tähän liittyi myös käsitykset roolimalleista. Realistisimpia roolihahmoja pidettiin ihailtavimpina, heistä otettiin mallia ja heidän edesottamuksiinsa sarjassa suhtauduttiin vakavammin kuin epärealistisena pidettyihin hahmoihin. Sarjan päähenkilöä ei kukaan haastateltavista pitänyt realistisena. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on käytetty kvalitatiivisia ryhmäkeskusteluja. 15-16-vuotiaille tytöille tehdyissä ryhmäkeskusteluissa käsiteltiin seuraavia teemoja: televisionkatselu, suosikkisarja arkielämässä, Ally McBeal ja muut roolihahmot, aikuisuus/tulevaisuus ja sinkku/perhe-elämä. Tutkimuksen teoriaosuuden perusteella on laadittu viisi tutkimushypoteesia, joiden voi katsoa selittävän nuorten naiskatsojien suhdetta Ally McBeal-sarjaan. Hypoteesien paikkaansapitävyyttä on arvioitu ryhmäkeskustelujen tuottaman materiaalin avulla. Haastatteluaineistoa tarkastellaan myös Pertti Alasuutarin kehittämän televisionkatselua selittävän refleksiivisen diskurssin käsitteen avulla. Refleksiivisen diskurssin käsite selittää katsojien suhdetta televisiosarjaan keskittyen sekä ohjelman sisältöön että sen vastaanottoon. Tutkimustulokset on saatu soveltamalla tutkimusaineiston analysointiin kvalitatiivista sisällönanalyysia

Stable nitrogen-cycling capacity in relation to fertilization and intercropping in a sub-boreal grassland

Grasslands are important in sub-boreal climate agricultural systems and are managed with various combinations of N fertilization and plant species. Ammonia-oxidizing and denitrifying microorganisms are key players in determining the fate of nitrogen (N) and thereby also the yield in grassland systems and their impact on gaseous N losses and leaching. We established a three-year field study in southern Finland with fertilizer treatment as a main-plot factor, including organic and synthetic fertilizers and plant species and mixtures thereof as the sub-plot factor. We quantified six genes encoding key N-cycling enzymes by quantitative PCR to determine the abundance of the communities involved in N-transformation processes and also included previously published data on crop yield, soil properties and the overall bacterial community composition. With the exception of ammonia oxidizing bacteria (AOB), which were primarily affected by fertilization, the abundances of all other N-cycling communities changed over time with either an increase or decrease from summer to autumn. Differences in gene abundances between plant species treatments and in fertilizer by plant species interactions were detected mainly in the beginning of the cropping season during the first year. The nirS-type denitrifiers and nosZII nitrous oxide reducers responded more to changes in soil properties than their functional counterpart nirK and nosZI communities. Using structural equation modeling, we show that the overall microbial community composition and diversity played an important role in mediating the management effects on crop yield, genetic potential for N retention and N2O sink capacity. However, a trade-off between the genetic potential for N retention and N2O sink capacity was detected, indicating the challenges in managing grasslands in a sustainable way.Peer reviewe

Stable nitrogen-cycling capacity in relation to fertilization and intercropping in a sub-boreal grassland

Grasslands are important in sub-boreal climate agricultural systems and are managed with various combinations of N fertilization and plant species. Ammonia-oxidizing and denitrifying microorganisms are key players in determining the fate of nitrogen (N) and thereby also the yield in grassland systems and their impact on gaseous N losses and leaching. We established a three-year field study in southern Finland with fertilizer treatment as a main-plot factor, including organic and synthetic fertilizers and plant species and mixtures thereof as the sub-plot factor. We quantified six genes encoding key N-cycling enzymes by quantitative PCR to determine the abundance of the communities involved in N-transformation processes and also included previously published data on crop yield, soil properties and the overall bacterial community composition. With the exception of ammonia oxidizing bacteria (AOB), which were primarily affected by fertilization, the abundances of all other N-cycling communities changed over time with either an increase or decrease from summer to autumn. Differences in gene abundances between plant species treatments and in fertilizer by plant species interactions were detected mainly in the beginning of the cropping season during the first year. The nirS-type denitrifiers and nosZII nitrous oxide reducers responded more to changes in soil properties than their functional counterpart nirK and nosZI communities. Using structural equation modeling, we show that the overall microbial community composition and diversity played an important role in mediating the management effects on crop yield, genetic potential for N retention and N2O sink capacity. However, a trade-off between the genetic potential for N retention and N2O sink capacity was detected, indicating the challenges in managing grasslands in a sustainable way.Peer reviewe

Esimiehenä kaupan alalla

Opas jakaa tietoa ja kokemuksia kaupan alan esimiestyön voimavaroista ja vaatimuksista sekä näihin liittyvistä ratkaisuista. Opasta voi myös käyttää keskustelunherättäjänä kaupan alan keskustelu- ja koulutustilaisuuksissa. Esimiehenä kaupan alalla opas perustuu Työterveyslaitoksen samannimiseen tutkimushankkeeseen (2013‒2014). Aineistona on käytetty haastatteluista ja kyselyistä saatua tutkimustietoa

Töissä palvelualoilla : Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022

Tutkimusraportti päivittää kuvan palvelualojen työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvulla. Työhyvinvoinnin ja osaamisen teemaan pureudutaan hyvin laajasti kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöiden joukossa tarkastelemalla yhteensä yli 12 000 vastaajan näkemyksiä työstään vuosina 2008, 2021 ja 2022. Positiivisia kehityskulkuja ovat muun muassa lähijohtamisen kehittyminen parempaan suuntaan, uhka- ja väkivaltatilanteiden väheneminen sekä osaamisen ja osaamisen kehittämisen monipuolistuminen. Huonompia kehityskulkuja ovat esimerkiksi kiireen kasvu, työaikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksien väheneminen sekä fyysisesti ja henkisesti aiempaa raskaampi työ. Palvelualojen työntekijöillä on valtavasti osaamista, jota he käyttävät työssään monipuolisin keinoin. He hyödyntävät enenevissä määrin erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että työyhteisöjen kyky varautua, ennakoida ja oppia yhdessä kannattelee työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä kohti parempaa huomista lukuisista muutoksista huolimatta

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -tutkimus tarjoaa katsauksen yksityisten palvelualojen työhön. Se kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön. Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen ja perehdytysosaamisen merkitystä

Kohti yhtenäisiä henkilöstövoimavarojen johtamiskäytäntöjä : Opas johtamiskäytäntöjen arvioimiseksi ja kehittämiseksi turvallisuuskriittisessä organisaatiossa

Tässä oppaassa esitetyn arviointimallin tavoitteena on arvioida organisaation henkilöstövoimavarojen johtamisen nykytilaa ja tunnistaa kehittämisen kohteet.Opas on tarkoitettu keskisuurille ja suurille, erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla toimiville asiantuntijaorganisaatioille