Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta välimiesoikeutena

Tutkimuksessa on oikeusdogmaattista metodia hyödyntäen vastattu kysymykseen, mikä on Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta erityisesti urheilun erityispiirteet huomioon ottaen. Tutkimus on näkökulmaltaan erityisesti keskittynyt tulevaisuuteen suuntautuvaan lainoppiin, mikä sopii urheiluoikeudelliseen tutkimukseen ottaen huomioon urheilun oikeuden omien yleisten oppien kehittymättömyyden. Kun pohditaan eri välitysfoorumeja, Urheilun oikeusturvalautakunnan toimiessa välimiesoikeutena huomioon tulee ensinnäkin ottaa lautakunnan asettamistavasta johtuva riippumattomuusongelma, mistä seuraa, että lautakunnan jäsenet edustavat ainoastaan urheilutoiminnan työnantajapuolta. Lisäksi huomion arvoista on, että Urheilun oikeusturvalautakunnassa tapahtuvan lautakuntamenettelyn säännöt vaikuttavat välillisesti myös välimiesmenettelyyn, muun muassa välimiesten valintaan. Urheilun erityispiirteistä tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan yhdistysautonomiaan liitännäistä urheilussa tyypillistä pyramidirakennetta ja siitä seuraavaa sääntöketjutusta sekä ajatusta urheilun itsesääntelyn jakautumisesta kolmelle kehälle. Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivalta määritetään välimiesmenettelystä annetun (967/1992) ja lautakunnan omien sääntöjen mukaisesti välityssopimus huomioon ottaen. Lautakunnan säännöt määräävät toimivallasta erityisesti urheilukontekstissa. Yhdistysautonomian ja toimivallan välisestä suhteesta tutkimus osoittaa, että yhdistysautonomia ei ole koskematon, vaan siihen voidaan kajota, kun vaakakupissa on toinen perustavanlaatuinen oikeus. Myöskään urheilun kolme kehää -ajattelu ei ole aukoton, vaan myös urheilun lajisääntöihin liittyviin päätöksiin koskevat riitaisuudet voivat kuulua välimiesoikeuden toimivaltaan. Erityisesti huomio kiinnittyy näissä tilanteissa päätöksien kilpailusuorituksen ylittäviin seurauksiin. Yhdistysautonomia kuitenkin mahdollistaa välimiesoikeuden toimivallan kannalta myös sen, että yhdistys voi itse sitoutua päätösten laajamittaisempaan käsittelyyn, kuin mitä laki esimerkiksi tuomioistuinten toimivallan osalta säätää. Välityssopimuksen sitovuuden osalta tutkimuksessa on esitetty, että urheilun sääntöketjutus on sinällään pätevä tapa muodostaa välityssopimus, mutta näkemykseni mukaan huomiota tulisi lisäksi kiinnittää osapuolten mahdolliseen epätasavertaisuuteen. Tällaisissa tapauksissa analogiaa on mahdollista hakea esimerkiksi työ- tai kuluttajaoikeudellisesta sääntelystä ja niissä esiintyvästä heikomman suojan opista

Venäläistaustaisten maahanmuuttajalasten kertomat tarinat hyvinvoinnin kuvaajina

Opinnäytetyössä selvitettiin kaksikielisten, alle 10-vuotiaiden venäläistaustaisten maahanmuuttajalasten kokemaa hyvinvointia. Opinnäytetyö liittyy Minna Veistilän väitöskirjatutkimukseen Well-being of Immigrant Families with Russian Background in Finland, jonka tarkoituksena on saavuttaa parempi ymmärrys venäläistaustaisten maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää heidän kanssaan tehtävää työtä. Kvalitatiivisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin sadutusta ja eläytymismenetelmän sovellusta. Sadutus- ja eläytymismenetelmätarinat kerättiin kuudelta kohderyhmään kuuluvalta kymenlaaksolaiselta lapselta. Tarinoiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineisto teemoiteltiin Susanna Helavirran Lapset hyvinvointitiedon tuottajina -väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaisesti viiteen eri teemaan. Teemoja olivat ”äiti hyvän elämän lähteenä”, ”sosiaalisten suhteiden laaja kenttä”, ”vastavuoroinen huolenpito”, ”arjen osallisuus ja osattomuus” sekä ”menestyminen ja menestymättömyys”. Opinnäytetyön tuloksissa korostui äidin merkittävä rooli lasten arjessa. Lisäksi tuloksissa näyttäytyi vahvasti lasten monipuolinen sosiaalisten suhteiden verkosto sekä heidän osallisuuden kokemuksensa. Puolestaan vastavuoroinen huolenpito- sekä menestyminen ja menestymättömyys -teemoja ei tarinoissa ilmennyt. Opinnäytetyön tulosten mukaan kaksikieliset, alle 10-vuotiaat venäläistaustaiset maahanmuuttajalapset kokivat hyvinvointinsa myönteiseksi. Lapsilla todettiin olevan positiivisia tunnekokemuksia, jotka edistävät heidän kokemaansa hyvinvointia. Johtopäätökseksi saatiin myös se, että vastavuoroiseen huolenpitoon ja menestymiseen liittyvät asiat eivät korostu vielä tämän ikäisten lasten arjessa.The purpose of this study was to investigate the well-being of children with Russian background under the age of ten. The work is connected to Minna Veistilä’s doctoral thesis Well-being of Immigrant Families with Russian Background in Finland, which aims to make better understanding of different factors affecting immigrant families’ well-being, and to develop cooperation between families and officials. Storycrafting and method of empathy-based stories were used as qualitative research methods. The data was collected from six children with Russian background living in Kymenlaakso. The stories were analyzed using content analysis, and the data was categorized into five different themes defined by Susanna Helavirta’s doctoral thesis Children as producers of well-being knowledge. The five themes were ”mother as a source of good life”, ”scope of social relations”, “mutual caregiving at home”, “inclusion and exclusion of children”, and “the demand for success and the threat of failure”. Mother’s significant role in a child’s life was highlighted in the results of the study. The results also showed that children have diverse social networks and experiences of involvement. In turn, the themes of mutual caregiving or the demand for success and the threat of failure could not be found in the stories. The results of the study showed that bilingual immigrant children with Russian background experience their own well-being positively. Children were found to have positive emotional experiences that support their well-being. It was also concluded that the themes of mutual caregiving and the demand for success and the threat of failure were not highlighted in the lives of children of this age yet