SMART GROUND Project: SMART data collection and integration platform to enhance availability and accessibility of data and information in the EU territory on secondary raw materials

The issue of resource security has come to the forefront of the debate as Critical Materials (CRM) and Raw Materials (RM) supply is fundamental to maintain and develop EU economy. Considering the increasing scarcity and raising prices of RM, their recycling and recovery from anthropogenic deposits is essential. To date there is no homogeneous inventory available of SRM and CRM present in EU landfills, and best management practices to recover SRM from landfill activities are inefficient. In this context, the EU SMART GROUND project intends to foster resource recovery in landfills by improving the availability and the accessibility of data and information on SRM in the EU

Energiaomavarainen maatila

Biokaasun tuotantoa, joko karjanlannasta tai nurmibiomassasta, tarkasteltiin tilamallien avulla EU-osarahoitteisen ESBIO – Energiomavarainen maatila -hankkeen aikana. Tarkasteltavat mallit perustuvat lähes rehuomavaraisen luomulypsykarjatilan lähtökohtiin. Tarkastelu tapahtuu eri vaihtoehtojen typpitalouden perusteella – lähtökohtana on typen täydellinen omavaraisuus (typpi peräisin vain biologisesta typensidonnasta). Typpitalouden lisäksi esitetään karkea arvio myös mallien fosforitaloudesta; lisäksi tarkastellaan energia- ja yritystaloutta. Lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen laajempia vaikutuksia elintarviketuotantoon, mikäli toimintamallit olisivat yleisiä koko maataloudessamme. A-mallissa tila toimii lypsykarjatilana, mutta tuottaa biokaasua lannasta. B-malli on muutoin A-mallin kanssa identtinen, mutta käyttää biokaasun tuotantoon lannan lisäksi nurmibiomassaa 10 % peltoalastaan. C-mallissa (3 eri versiota) luovutaan kokonaan karjataloudesta ja käytetään nurmisato pelkästään biokaasun tuotantoon. Lannasta saatavan biokaasun energiasisältö vastaa noin 80 l/ha polttoöljyä, 10 % nurmialan avulla energiamäärä kaksinkertaistettaisiin; yhden nurmihehtaarin nettoenergiasaanto on noin 1000 l/ha polttoöljyä. 80 l/ha vastaa kutakuinkin tilan peltoviljelyn suoria energiapanoksia (traktorin polttoöljy) lisäksi karjataloudessa kuluu jokseenkin sama määrä lisäenergiaa, pääosin sähkönä. A- ja B-mallissa tilakohtainen kaasuntuotanto ilman muita syötteitä tuskin olisi liiketaloudellisesti kannattavaa vähäisen kokonaisenergian saannon vuoksi; C-malleissa puolestaan tilan kokonaisliikevaihto pienenisi ratkaisevasti verrattuna maidontuotantovaihtoehtoon. Bioenergian tuotannon kannattavuus riippuisi voimakkaasti tuotetun energian hinnasta. Suurimmat kokonaishyödyt saavutettaisiin, jos kaasuntuotantoon voitaisiin ohjata myös sellaisia biomassoja, jotka muutoin jäisivät kokonaan hyödyntämättä niin energiaksi kuin ravinteiden kierrätyksen osalta

Science, networking and environmental education : In clean rivers to healthy Baltic Sea -project

The present publication is a cross-cutting summary from the main activities of the “Clean Rivers to the Healthy Baltic-Sea (LugaBalt)” –project (ENPI CBC 2007-2013). The project was carried out within the EU programme of South-East Finland – Russia ENPI CBC 2007-2013 and it was co-funded by the European Union, The Russian Federation and the Republic of Finland. The Publication consists of several articles and it is compiled by the Mikkeli University of Applied Sciences (Mamk). The emphasis of the articles is on the project activities of the Finnish partners (Mamk and Agrifood research Finland; MTT). These contents are related to the reduction of nutrient runoffs and emissions from the agriculture, waste management in rural areas and sanitary. The present publication is not meant to be a comprehensive study of the results or description of the LugaBalt-project, but with the help of the few examples, participation in the discussion related to the discharges from the rural areas of St. Petersburg and their effects on the condition of the Baltic Sea. The LugaBalt-project brought together the Finnish and Russian farmers, scientists, municipal authorities, service providers and also school children and students. Also, the publications of the project are further utilised by these target groups when the work for the safer environment, sustainable primary production and waste management such as for the fruitful co-operation will be continued and applied in practice. On the behalf of the both Finnish partners, Mamk and MTT, we want to say thank you for all of the LugaBalt-project’s partners and the stakeholders of the project for the great co-operation and determined consensus to reach the common objectives. We look forward to the future projects to come

Effect of ultrasound energy input on the hydrolysis and methane production of cattle slurry and animal by-products (ABP) from meat-processing industry

vokMTT Mikkel

Anaerobic co-digestion of meat-processing by-products and sewage sludge - Effect of hygienization and organic loading rate

v2010o

Enhanced methane production from ultrasound pre-treated and hygienized dairy cattle slurry

v2011o

Effect of pre-treatments on hydrolysis of grease trap sludge from meat-processing industry

vokMTT Mikkel

Effect of ultrasound and addition of bacterial product on hydrolysis of by-products from the meat-processing industry

v2011o