Pakomatkat ja matkat mielen kaaokseen: paikan, tilan ja kodin merkitykset Jamaica Kincaidin romaaneissa Katoava paratiisi ja Lucy

The escape and the journey into the mind's chaos - the concepts of place, space and home in the novels Annie John and Lucy by Jamaica Kincaid Since the 1980s, postcolonial theory has spoken of so-called migrant writers. These migrant writers come from former colonies but live and work mainly in Europe and the United States. In their works, immigrant writers deal with multiculturalism and the questions of identity. It is not easy to build a firm identity amid a strange culture that characterises them as Others. Relevant themes are the experiences of fitting in, displacement and the feeling of not being home. In this article, I discuss the concepts of the journey and its metaphors, of travelling and of home in the novels, Annie John and Lucy by Jamaica Kincaid who comes from the English-speaking Caribbean. I base my arguments on Stuart Hall’s concept of identity according to which postmodern identity is multifaceted, splintered and ever changing. In Kincaid's novels the trope of the journey acts as part of the definition of identity. By leaving, one looks to find new perspectives on building one's self-image. Making a home in a new place is a complex process. The immigrants often find that the only home they can find is in their own selves

Spatial solutions supporting information exchange and knowledge creation

Architectural practice is a creative, knowledge-based organization, and therefore information exchange and knowledge creation are essential components of architects’ profession. However, these aspects of architectural practice are not studied widely. The objective of this study is to analyse how the mobility of the different types of workers’ effects on the information exchange and knowledge creation in a team-based office layout. The research material was collected from a semi-large Finnish architecture office. The methods employed are qualitative: theme interviews with the employees and the executives of the office, together with the informal on-site observations. The preliminary analysis of the research material indicates that the team-based office layout supported tacit knowledge exchange and creative group work. The team rooms, however, did not support the individual working preferences of the participants. Furthermore, the tacit knowledge remained inside the team and did not spread through the whole organization. Therefore, as a downside, the team-based working inhibited the information exchange and knowledge creation between different teams

Tietojohtajan taskukirja. Tietojohtamisen näkökulmia aluekehittämiseen

”Tiedän, siis johdan” toimii Tietojohtajan taskukirjan johtoajatuksena. Tietämisestä seuraa tietojohtamisen ja tietoisen toiminnan vastuu. Tietojohtajan taskukirjan tarkoituksena on tarjota näkökulmia henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien parantamiseen. Keskeinen kysymys on, miten jokainen tietävä toimija voi kehittää omia valmiuksiaan johtaa tietoa ja luoda tiedosta arvoa. Tietojohtajuutta pohditaan paitsi yleisesti, myös erityisesti aluekehittämisen kontekstissa. Tietojohtajan taskukirja on rakennettu tietämyksenhallinnan, organisaation oppimisen, tietopääoman johtamisen, kognitiotieteen ja tietoteorian näkökulmia hyödyntäen. Käsiteltävät teemat on valittu haastattelututkimuksessa tunnistettujen, aluekehittämisessä ilmenevien tietojohtamisongelmien perusteella sekä kirjoittajien subjektiivisen harkinnan ja tulkinnan tuloksena. Näkökulma on rajattu, joten kirja ei tarjoa kaikenkattavaa johdatusta tietojohtamiseen vaan valikoidun oppaan omien henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien kehittämiseen. Tarkoituksena on parantaa lukijan valmiuksia tiedon ja tietämisen kriittiseen ja reflektoivaan arviointiin, oman ajattelun kehittämiseen ja tiedolla vaikuttamiseen, yhteisten tiedon luomisen käytäntöjen johtamiseen ja kehittämiseen sekä alueellisen tietopääoman analyysiin

The Challenge of Articular Cartilage Repair : Studies on Cartilage Repair in Animal Models and in Cell Culture

Articular cartilage is highly specialized tissue that covers the ends of bones in joints. The intrinsic repair capacity of cartilage is poor due to the avascular nature of the tissue. The prevalence of cartilage defects is expected to increase, and if untreated, they may lead to premature osteoarthritis, the world’s leading joint disease. Surgical cartilage repair techniques aim at improving joint function and ceasing the degeneration progress. Implantable biomaterial scaffolds have been developed to create a supporting structure for regenerating cartilage tissue. Despite promising short term results, a material that is able to support the formation of durable hyaline cartilage is yet to be developed. The feasibility of a novel composite material rhCo-PLA that combines recombinant human type II collagen and poly(L/D)lactide felt was tested in a porcine model together with autologous chondrocytes. The scaffold resulted in repair tissue similar to a clinically used commercial collagen membrane. Subchondral bone lesions beneath the repair site developed in all study groups but the novel scaffold resulted in fewer bone defects than the commercial control. Damaged subchondral bone might require filler material in order to restore the height of the cartilage surface and joint congruence. The repair of deep osteochondral defects with porous poly-lactic-co-glycolic acid (PLGA) scaffolds and scaffolds combining PLGA with bioactive glass (BG) fibers (PLGA-BGf) was studied in a lapine model. PLGA resulted in bone volume fraction similar to that of spontaneous healing. PLGA-BGf worsened the repair and the defects were filled with loose connective tissue instead of bone. Commercial controls, beta-tricalcium phosphate and BG granules, resulted in extensive bone formation. Animal models are used in the development of new treatment options. In order to improve the effectiveness and ethical use of the equine model in cartilage repair, spontaneous repair capacity of equine carpal cartilage was evaluated to find the critical lesion size beyond which spontaneous repair does not occur. We found out that 2 mm is the critical lesion size for chondral lesions and 4 mm for osteochondral defects. Autologous chondrocytes have been used in cartilage repair for more than 20 years but their amount is limited and they require two separate surgeries. Bone marrow-derived human mesenchymal stem cells can be used as an alternative cell source. Predifferentiation of these cells in rhCo-PLA scaffolds manufactured either with type II or type III collagen was evaluated in vitro. Chondrogenic differentiation resulted in chondrocyte hypertrophy at an early phase of cell culture. The different collagen types in rhCo-PLA scaffolds did not affect the outcomes. All animal models used in this study demonstrated that subchondral bone defects are associated with cartilage defects and repair procedures. This emphasizes the fact that the synovial joint is a functional unit comprised of several tissues and the challenge of cartilage repair is further complicated by comorbidities in the adjacent tissues.Nivelrusto on toisiinsa niveltyvien luiden päässä esiintyvää pitkälle erilaistunutta sidekudosta. Rustokudoksessa ei ole verisuonia ja sen luontainen korjauskyky on heikko. Rustovaurioiden odotetaan yleistyvän ja hoitamattomana ne saattavat johtaa ennenaikaiseen nivelrikkoon, maailman yleisimpään nivelsairauteen. Kirurgisten rustokorjausmenetelmien tavoitteena on parantaa nivelen toimintaa ja ehkäistä nivelrikkokehitystä. Implantoitavia biomateriaali-istutteita on kehitetty tukemaan korjautuvaa rustoa. Lupaavista lyhyen aikavälin tuloksista huolimatta kestävän nivelruston muodostusta tukevaa materiaalia ei vielä ole kehitetty. Uudentyyppinen istutemateriaali rhCo-PLA yhdistää rekombinanttitekniikalla valmistettua ihmisen tyypin II kollageenia ja poly(L/D)lactide-huopaa. Tämän istutteen toimivuutta yhdessä autologisten rustosolujen kanssa testattiin sikamallissa. Istute johti samankaltaisen korjauskudoksen muodostumiseen kuin kliinisessä käytössä oleva kaupallinen kollageenikalvo. Rustonalaisen luun vaurioita kehittyi kaikissa tutkimusryhmissä mutta uudella istutteella ne olivat harvinaisempia kuin kaupallisella kontrollilla. Vaurioitunut rustonalainen luu saattaa vaatia luunkorvikemateriaalia nivelpinnan korkeuden ja nivelen kongruenssin palauttamiseksi. Syvien rusto–luuvaurioiden korjausta huokoisella polylaktidi-ko-glykolihappo-istutteella (PLGA) ja PLGA:ta ja bioaktiivista lasia (BG) yhdistävällä istutteella (PLGA-BGf) arvioitiin kaniinimallissa. PLGA johti vastaavaan luun tilavuusosuuteen kuin spontaanikorjaus. PLGA-BGf huononsi korjausta ja vauriot täyttyivät löyhällä sidekudoksella luun sijaan. Kaupalliset kontrollit, beeta-trikalsiumfosfaatti ja BG-rakeet, johtivat runsaaseen luunmuodostukseen. Eläinmalleja käytetään uusien korjausmenetelmien kehityksessä. Hevosmallin tehokkaan ja eettisen käytön parantamiseksi rustovaurioiden korjautumista arvioitiin hevosen rannenivelessä tavoitteena löytää kriittinen koko, jota suuremmat vauriot eivät parane spontaanisti. Rustovaurioiden kriittisen koon todettiin olevan 2 mm ja rusto–luuvaurioiden 4 mm. Autologisia rustosoluja on käytetty ruston korjauksessa yli 20 vuoden ajan mutta niiden määrä on rajallinen ja niiden käyttö vaatii kaksi erillistä leikkausta. Luuydinperäisiä kantasoluja voidaan käyttää korvaavana solulähteenä. Näiden solujen esierilaistamista joko tyypin II tai tyypin III kollageenillä valmistetuissa rhCo-PLA-istutteissa selvitettiin in vitro. Rustoerilaistaminen johti rustosolujen hypertrofiaan soluviljelmän aikaisessa vaiheessa. Istutteen eri kollageenityypeillä ei ollut vaikutusta tuloksiin. Kaikki tässä tutkimuksessa käytetyt eläinmallit osoittivat, että rustonalaisen luun vauriot liittyvät rustovaurioihin ja niiden korjaukseen. Tämä korostaa sitä, että synoviaalinivel on toiminnallinen yksikkö, joka koostuu useista eri kudoksista, ja rustovaurioiden korjauksen haasteita lisäävät viereisten kudosten vauriot

Tietojohtajan taskukirja. Tietojohtamisen näkökulmia aluekehittämiseen

”Tiedän, siis johdan” toimii Tietojohtajan taskukirjan johtoajatuksena. Tietämisestä seuraa tietojohtamisen ja tietoisen toiminnan vastuu. Tietojohtajan taskukirjan tarkoituksena on tarjota näkökulmia henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien parantamiseen. Keskeinen kysymys on, miten jokainen tietävä toimija voi kehittää omia valmiuksiaan johtaa tietoa ja luoda tiedosta arvoa. Tietojohtajuutta pohditaan paitsi yleisesti, myös erityisesti aluekehittämisen kontekstissa. Tietojohtajan taskukirja on rakennettu tietämyksenhallinnan, organisaation oppimisen, tietopääoman johtamisen, kognitiotieteen ja tietoteorian näkökulmia hyödyntäen. Käsiteltävät teemat on valittu haastattelututkimuksessa tunnistettujen, aluekehittämisessä ilmenevien tietojohtamisongelmien perusteella sekä kirjoittajien subjektiivisen harkinnan ja tulkinnan tuloksena. Näkökulma on rajattu, joten kirja ei tarjoa kaikenkattavaa johdatusta tietojohtamiseen vaan valikoidun oppaan omien henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien kehittämiseen. Tarkoituksena on parantaa lukijan valmiuksia tiedon ja tietämisen kriittiseen ja reflektoivaan arviointiin, oman ajattelun kehittämiseen ja tiedolla vaikuttamiseen, yhteisten tiedon luomisen käytäntöjen johtamiseen ja kehittämiseen sekä alueellisen tietopääoman analyysiin

From Fighting 'Industrial Wars' To 'Wars Amongst the Peoples' : The efforts of the United States Armed Forces to improve its Stability and Support Operations capabilities

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The study examines the impact that the ongoing transformation of the United States military has on the ability of the U.S. military to conduct Stability and Support Operations (SASO). It does this by fusing Thomas Barnett’s Core-Gap and Leviathan-SysAdmin frameworks with Barry Posen’s Command of the Commons-Contested zones concepts and then using the synthesized framework to evaluate whether the nature of changes in three spheres of the United States Armed Forces indicate that it will have an improved and more permanent SASO capability in the future. Public material, including national security strategies and other military publications are evaluated through the synthesized conceptual model. The first sphere, changes in national strategies and doctrines, suggests that while there was recognition for the need to transform the military by the late 1990s, little was done until 2004. Since then, both strategies and doctrines suggest increased political-bureaucratic support for addressing challenges related to SASO. The second sphere, changes in the organization of the United States Army, suggests that after a shift from division to brigade sized units of maneuver the Army will be in a better position to address the unique challenges posed by SASO. Changes in the procurement and training strategies of service branches also point to an increase in the attention paid to the needs of soldiers supporting Stability and Support Operations. Overall, the analysis suggests that the ongoing transformation of the United States military will increase ability of the U.S. Armed Forces to conduct successful SASO, while maintaining an unchallenged mastery of more conventional military operations

Orvieto and its cathedral : the city, the curia and the artistic context.

Orvieto was a place of popes in the second half of the thirteenth century. Urban IV, Gregory X, Martin IV, Nicholas IV and Boniface VIII all held court there. The pope and his numerous entourage made what was essentially a modest hill top town of artisans and feudal nobility, a magnet for men of wealth and culture. Its Gothic cathedral, which still houses one of the most renowned eucharistic relics in Christendom, was conceived in this cosmopolitan atmosphere. Its façade iconography addressed both intellectuals and less educated members of the Orvietan populace. This thesis begins by examining the geographic and political environment which contributed to the realisation of one of Italy's great Gothic cathedrals. Comparisons between the architectural structure of the Cathedral in Orvieto and Roman basilicas are followed by an examination of its western façade in relation to possible iconographic sources deriving from a broader European context. The unusual technical combination of sculpted reliefs, their possible polychromatic finish and its combination with mosaic and bronze work on the façade is also object of discussion. A comprehensive reading of the medieval cathedral within its socio-political environment is encouraged. It was not a separate entity, but a functioning structure in constant rapport with its surroundings. In this light an analysis is performed of Orvieto's parish churches, convents and monasteries, the orders which administered them and the religious rituals which involved them. The presence of the Papal Court in Orvieto is reflected in the city's memory, primarily in the sophisticated architecture and decoration of its cathedral, but also in the works of art its members left behind them

Tietojohtajan taskukirja. Tietojohtamisen näkökulmia aluekehittämiseen

”Tiedän, siis johdan” toimii Tietojohtajan taskukirjan johtoajatuksena. Tietämisestä seuraa tietojohtamisen ja tietoisen toiminnan vastuu. Tietojohtajan taskukirjan tarkoituksena on tarjota näkökulmia henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien parantamiseen. Keskeinen kysymys on, miten jokainen tietävä toimija voi kehittää omia valmiuksiaan johtaa tietoa ja luoda tiedosta arvoa. Tietojohtajuutta pohditaan paitsi yleisesti, myös erityisesti aluekehittämisen kontekstissa. Tietojohtajan taskukirja on rakennettu tietämyksenhallinnan, organisaation oppimisen, tietopääoman johtamisen, kognitiotieteen ja tietoteorian näkökulmia hyödyntäen. Käsiteltävät teemat on valittu haastattelututkimuksessa tunnistettujen, aluekehittämisessä ilmenevien tietojohtamisongelmien perusteella sekä kirjoittajien subjektiivisen harkinnan ja tulkinnan tuloksena. Näkökulma on rajattu, joten kirja ei tarjoa kaikenkattavaa johdatusta tietojohtamiseen vaan valikoidun oppaan omien henkilökohtaisten tietojohtajuusvalmiuksien kehittämiseen. Tarkoituksena on parantaa lukijan valmiuksia tiedon ja tietämisen kriittiseen ja reflektoivaan arviointiin, oman ajattelun kehittämiseen ja tiedolla vaikuttamiseen, yhteisten tiedon luomisen käytäntöjen johtamiseen ja kehittämiseen sekä alueellisen tietopääoman analyysiin