Yleisestä yksilölliseen : Asiantuntijoiden ja eduskuntapuolueiden näkökulmia eläkeikäkeskusteluun vuosina 1960–1990

Tässä tutkielmassa tarkastellaan eläkeikäkeskustelua vuosina 1960–1990. Tarkastelun kohteina ovat eläkeikäkeskusteluun osallistuneet asiantuntijat sekä eduskuntapuolueet. Tutkielmassa nostetaan esiin tarkastelujaksolla esiintyneet asiantuntijoiden ja eduskuntapuolueiden erilaiset näkökulmat eläkeikäkeskusteluun sekä heidän ehdottamat eläkeikäjärjestelyt. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan asiantuntijoiden ja puolueiden näkemysten painoarvoa eläkeikäkeskustelussa. Oikean eläkeiän määrittely on tuottanut koko työeläkejärjestelmän olemassa olon aikana haasteita eläkepäättäjille. Vuonna 2014 eläkejärjestelmän uudistamiseen pyrkivissä neuvotteluissa eläkeikä nousi jälleen keskustelujen keskiöön, kun eläkeikä sidottiin odotettavissa olevaan elinikään. Eläkeiän määrittelyssä tultiin täysi ympyrä 1960-luvulta 2010-luvulle: ensimmäisessä työeläkelaissa määriteltiin yleinen eläkeikä kaikille, mutta pikkuhiljaa sitä muutettiin joustavammaksi ja yksilön huomioon ottavammaksi, kunnes taas eläkeuudistuksen voimaan astuessa vuonna 2017 siirrytään takaisin kiinteään eläkeikään, jossa muun muassa yksilön valinnanvapaus on hyvinkin rajoitettu. Asiantuntijoiden ja eduskuntapuolueiden näkemyksiä eläkeikäkeskustelussa tarkastellaan erilaisten asiantuntijoiden selvitysten ja tutkimusten sekä eduskuntapuolueiden puolueohjelmien ja eduskuntatyöskentelyn avulla. Aineistoa tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla ja teemoittamalla aineistosta nousseita havaintoja. Aineistossa ilmeni kolme erilaista näkökulmaa eläkeikäkeskustelussa vuosina 1960–1990. Kansantaloudellinen näkökulma näkyi koko tarkastelujakson ajan vahvana vaikuttimena eläkeikäperusteluissa niin asiantuntijoilla kuin eduskuntapuolueillakin. Kansantaloudellisia näkökulmia olivat esimerkiksi eläkeiän käyttö työvoimapoliittisena työkaluna, eläkkeiden taso sekä elättävän ja elätettävän kansanosan suhde. Kansanterveydellinen näkökulma korostui erityisesti asiantuntijoiden selvityksissä ja tutkimuksissa. Kansanterveydellisiä perusteluita olivat esimerkiksi työkyky sekä ammatin ja työn kuluttavuus. 1970-luvun lopulta lähtien kolmantena näkökulmana korostui sosiaalinen näkökulma. Erityisesti eduskuntapuolueet vaativat yksilön vapautta valita itse eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan, kun taas asiantuntijat peräänkuuluttivat yksilöllisyyden ja vapaa-ajan ja eläkkeen merkityksen muuttumista. Tarkastelujaksona käyty eläkeikäkeskustelu kiteytyi järjestelmän ja yksilön etujen punnitsemiseen. Vaikka asiantuntijoiden tutkimukset osoittivat yksilöllisten eläkeikien olevan parhain eläkeikäjärjestely, usea puolue kannatti edelleen esimerkiksi ammatillisia eläkeikiä. Tutkimusten lisääntyminen 1970-luvulta lähtien lisäsi erityisesti asiantuntijoiden painoarvoa eläkeikäkeskustelussa. Eläkeikäkeskusteluun vaikuttivat puolueiden ja etujärjestöjen konfliktit, kuten palkansaajien ja maatalousväestön eturistiriita, sekä vapaa-ajan ja eläkkeen merkityksen muuttuminen. Tutkielman lopputulemana on, että eläkeikäpolitiikkaa tehtiin pitkään lähes yksinomaan kansantaloudellisten rajoitteiden mukaisesti, mutta taloudellisesti parempina aikoina myös yksilöllisyyttä ja yksilön vapautta lisättiin eläkeikäjärjestelyissä

Valmiina varhaiskasvatuksen opettajan työhön? : Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä valmiudestaan opettajuuteen, alalle siirtymiseen ja siihen sitoutumiseen opintojen loppuvaiheessa

Varhaiskasvatus on ollut julkisesti melko paljon esillä, erityisesti työoloihin ja varhaiskasvatuksen opettajien pulaan ympäri Suomea. Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevista voisi olla ratkaisu tähän ajankohtaiseen ongelmaan, mutta julkisuuteen on noussut myös lausuntoja opiskelijoilta, jotka eivät aio siirtyä kyseiseen työhön lainkaan. Varhaiskasvatus on osa lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen monipuolista polkua. Varhaiskasvatuksen opettajana toimii tärkeänä palasena tällä polulla ja luo mahdollisuuksia lapsille oppia ja kehittyä yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kyseiseen ammattiin kouluttaudutaan yliopistossa vähintään kasvatustieteen kandidaatiksi varhaiskasvatuksen painotuksella. Opiskelijoiden saamat tiedot ja taidot koulutuksestaan ovat olennainen osa sitä, millaisina opettajina he lähtevät työmaailmaan. Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli selvittää valmistumista lähestyvien Turun yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksiä varhaiskasvatuksen opettajaksi siirtymisestä ja kyseiseen työhön sitoutumisesta. Tähän liittyy olennaisesti heidän näkemyksensä omista valmiuksistaan varhaiskasvatuksen opettajana, joita selvitettiin myös. Tämän lisäksi haluttiin selvittää opiskelijoiden näkemyksiä varhaiskasvatuksen alasta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä (mixed methods) tutkimuksena, joka painottui enimmäkseen kvantitatiiviseen aineistoon ja toteutui poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn kautta (N=43). Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja kvalitatiivinen aineisto, eli avoimien kysymysten vastaukset, analysoitiin omina kokonaisuuksinaan ryhmittelemällä. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden näkemyksissä korostui pääosin myönteisyys työhön siirtymistä, siihen sitoutumista, alaa sekä omia opettajanvalmiuksiaan kohtaan. Varhaiskasvatuksen opettajan työhön opiskelijat näyttäytyivät olevan pääosin innostuneita sekä halukkaita sitoutumaan työhön useammaksi vuodeksi, jopa koko työuraksi. Alan heikko arvostus ja varhaiskasvatuksen opettajan työn heikko palkkataso oli selkeästi tiedostettu opiskelijoiden toimesta, mutta he niistä huolimatta osoittivat alan olevan houkutteleva heille

Modelling the potential effect of shared bicycles on public transport travel times in Greater Helsinki : An open data approach

In many European cities, support for public transport and cycling in daily mobility is considered an efficient means to reduce air pollution, traffic jams, and carbon emissions. Shared bicycle systems have turned out effective in increasing cycling in many urban areas, particularly when combined with public transportation. In this study, we make an effort to model a hypothetical shared bike system and quantify its spatial effect on public transport travel times. The study area is one of the fastest growing urban agglomerations in Europe, the Greater Helsinki area in Finland. We model the travel times between the population and 16 important destinations in the city centre of Helsinki by public transportation and by public transportation extended with shared bikes. We use open route and timetable databases and tools developed in-house to perform extensive data mining through application programming interfaces (APIs). We show 1) that open transport information interfaces can provide a new effective means to evaluate multimodal accessibility patterns in urban areas and 2) that the launch of a bicycle sharing system could reduce public transportation travel times in the study area on average by more than 10%, meaning some 6 min per each individual trip. We conclude that bicycle sharing systems complementing the traditional public transport system could potentially increase the competitiveness and attractiveness of sustainable modes of urban transport and thus help cities to promote sustainable daily mobility. Finally, we emphasize that the availability of open data sources on urban transport information – such as the public transport data in our case – is vital for analysis of multimodal urban mobility patterns.In many European cities, support for public transport and cycling in daily mobility is considered an efficient means to reduce air pollution, traffic jams, and carbon emissions. Shared bicycle systems have turned out effective in increasing cycling in many urban areas, particularly when combined with public transportation. In this study, we make an effort to model a hypothetical shared bike system and quantify its spatial effect on public transport travel times. The study area is one of the fastest growing urban agglomerations in Europe, the Greater Helsinki area in Finland. We model the travel times between the population and 16 important destinations in the city centre of Helsinki by public transportation and by public transportation extended with shared bikes. We use open route and timetable databases and tools developed in-house to perform extensive data mining through application programming interfaces (APIs). We show 1) that open transport information interfaces can provide a new effective means to evaluate multimodal accessibility patterns in urban areas and 2) that the launch of a bicycle sharing system could reduce public transportation travel times in the study area on average by more than 10%, meaning some 6 min per each individual trip. We conclude that bicycle sharing systems complementing the traditional public transport system could potentially increase the competitiveness and attractiveness of sustainable modes of urban transport and thus help cities to promote sustainable daily mobility. Finally, we emphasize that the availability of open data sources on urban transport information – such as the public transport data in our case – is vital for analysis of multimodal urban mobility patterns.Peer reviewe

What do trip data reveal about bike-sharing system users?

Bike-sharing systems (BSS) have rapidly been established in many cities worldwide. The benefits that systems potentially provide are increasingly debated with concerns that the BSS may mostly benefit limited groups of citizens. Understanding how, when and by whom these systems are used may help to plan the system to be widely employed and inclusive. Trip data generated by the BSS are among the more analysed data types in the BSS literature, as they are often readily available for scholarly use. Most often, trip data are used to study the origins and destinations of the trips and their spatial patterns. In this paper, we focus on analysing how well trip data can be used to understand the demographic characteristics and usage profiles of BSS users. We first analysed the use of BSS trip data in the recent scholarly literature. We then used data from the Helsinki BSS from 2017 (similar to 1.5 million trips) as a case to study the potential of trip data for future BSS studies. The Helsinki BSS, launched in 2016, is considered to have been a success, as it exhibits one of the highest use rates in the world. We aimed to understand how this popular system has served different user groups. We demonstrate the value of BSS trip data in understanding user characteristics and usage profiles and show that trip data have not yet been fully used for these purposes in the scholarly literature. Even considering its limitations, trip data can provide information that it is important for BSS managers and urban planners when understanding and developing the system inclusiveness. In Helsinki, we show that the BSS use is largely contributed by a limited group of people whose home area and daily travel needs likely align well with the system network. These findings point to challenges in system inclusiveness despite the internationally high use rates.Peer reviewe

"Aivan hullua, auto ilman kuljettajaa!" : Ammattikuljettajien sosiaaliset representaatiot robottiautoista

Tässä pro gradu -tutkielmassa olen selvittänyt ammattikuljettajien sosiaalisia representaatioita robottiautoista, ja sosiaalisten representaatioiden elementtien yhteyttä ammattikuljettajien halukkuuteen käyttää automaattiseen ajoon pystyvää ajoneuvoa työssään. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoria, joka mahdollistaa ammattikuljettajien keskenään jakamien mielikuvien ja arkikäsitysten tarkastelun. Teoriaa on käytetty erilaisten teknologioiden tutkimuksessa, mutta juuri robottiautoja tai ammattikuljettajia ei teorian piirissä ole tiettävästi aiemmin tarkasteltu. Tutkielmassa tavoitteena oli selvittää, minkälaisia ulottuvuuksia ammattikuljettajien tuottamat assosiaatiot robottiautoista muodostavat, miten ulottuvuudet ovat yhteydessä ammattikuljettajien halukkuuteen käyttää automaattista autoa työssään ja miten ajatus robottiautosta ankkuroituu ja objektivoituu olemassa oleviin konsepteihin, toisin sanoen miten ammattikuljettajat tekevät robottiautosta itselleen tuttua ja ymmärrettävää. Menetelmissä yhdistyi laadullinen ja määrällinen analyysi. Aineisto kerättiin pyytämällä vastaajilta mielikuvia eli assosiaatioita robottiautoista. Enemmistö 1039 vastaajasta oli kuorma-auton ja linja-auton kuljettajia. Assosiaatioita tuli yhteensä 3618 kappaletta. Assosiaatiot luokiteltiin sisällönanalyysillä 23 luokkaan, jonka jälkeen luokkia tarkasteltiin käyttäytymishalukkuutta mittaavan muuttujan kanssa monimuuttujamenetelmin korrespondenssianalyysissa erilaisten ulottuvuuksien löytämiseksi. Assosiaatioluokat voitiin jakaa kahdeksaan pääteemaan, jotka kuvaavat assosiaatioiden aiheita: tekniikan toimivuuteen, turvallisuusuhkaan, moraali- ja vastuukysymyksiin, yhteiskunnalliseen näkökulmaan, koneen ja ihmisen vertaamiseen, kuvailuihin, asenteellisiin ilmaisuihin ja tunneilmaisuihin, liikenneympäristön vaikutusten arvioimiseen ja ajalliseen ulottuvuuteen. Robottiauto rinnastui muun muassa tietokoneeseen ja koneisiin teknisin metaforin ja ihmiseen antropomorfisin vertailuin. Robottiauto koettiin myös paradoksaalisena ja häiritsevänä, joka näkyi mainintoina kuljettajattomasta autosta. Assosiaatioiden luokat yhdessä automaattisen auton käyttöhalukkuuden kanssa esittivät robottiauton a) myönteisenä kehityksenä, johon liittyi halu käyttää automaattista autoa ammattikuljettajan työssä, b) keskeneräisenä teknologiana, jonka puitteissa vastaajat eivät ottaneet vahvasti kantaa automaattisen auton käytön puolesta tai sen käyttöä vastaan, ja c) tarpeettomana ja vaarallisena, poliittisesti motivoituneena hankkeena, johon liittyi voimakas vastustus myös automaattisen auton käyttöä kohtaan. Tulokset osoittavat sosiaalisten representaatioiden olevan yhteydessä halukkuuteen käyttää automaattista autoa ammattikuljettajan työssä, ja valaisevat, minkälaiset ajatukset yhtäältä ovat ammattikuljettajien vastustuksen ja toisaalta automaation hyväksymisen taustalla. Erityisesti robottiautojen uskominen vaarallisiksi ja epäluottamus automaation tarkoitusperiä kohtaan liittyivät automaattisen auton käytön vastustamiseen. Ammattikuljettajien osallistaminen automaattisten järjestelmien käyttöönottoon voi auttaa hälventämään ennakkoluuloja ja kokemusta ylhäältä väkisin annetusta tarpeettomasta teknologiasta

At-risk and problem gambling among adolescents : a convenience sample of first-year junior high school students in Finland

Background: Adolescent gambling and substance use are viewed as a public health concern internationally. The early onset age of gambling is a known risk factor for developing gambling problems later in life. The aims of this study are: to evaluate the internal consistency reliability, factorial validity and classification accuracy of the Finnish version of DSM-IV-Multiple Response-Juvenile (DSM-IV-MR-J) criteria measuring at-risk/problem gambling (ARPG); to examine gender differences in gambling participation, ARPG and substance use among first-year junior high school students; and to investigate the association of gambling and gaming (video game playing) participation, substance use and social variables with ARPG. Methods: This study examined 988 adolescents (mean age 13.4 years) at 11 public schools in Finland between October-December 2013. The response rate was 91.6%. Chi-squared test and binary logistic regression analysis were used. Results: 'Illegal acts' was the most endorsed and sensitive, but the least specific criteria identifying ARPG. During the past year, 51.6% of the respondents had gambled, 7.9% were identified as at-risk/problem gamblers (DSM-IV-MR-J score >= 2), 8.0% had smoked and 8.9% had been drinking for intoxication, and the first three were significantly more common among boys than girls. The odds ratio of being a male past-year at-risk/problem gambler was 2.27, 5.78 for gambling often or sometimes, 2.42 for video game playing weekly or more often and 6.23 for having peer gamblers. Conclusions: Overall, the Finnish version of the DSM-IV-MR-J had acceptable internal consistency reliability and factorial validity. None of the DSM-IV-MR-J criteria were accurate enough to screen ARPG per se. ARPG past-year prevalence was relatively high with males gambling more than females. ARPG was as common as drinking alcohol for intoxication and smoking. Peer gambling was strongly associated with ARPG. Efficient strategies to minimise the risks of gambling problems, tools for prevention and identification of ARPG among the underage are needed.Peer reviewe

Past-year gambling behaviour among patients receiving opioid substitution treatment

Peer reviewe

CT imaging of dogs with perineal hernia reveals large prostates with morphological and spatial abnormalities

The etiology of canine perinea) hernia (PH) remains unclear, although as a disease of older male dogs, it is likely to be hormonal. The role of the prostate in the formation of PH has been questioned; however, prospective and systematic evaluation of prostates in these dogs is absent in the literature. In this prospective case-control study, CT imaging was used to assess prostatic changes in dogs with PH (n = 46) and compare these findings with those of intact age-matched male dogs (n = 23). Using the OsiriX (R) DICOM viewer, we measured prostatic volume and correlated it with the size of the dog by using the length of the sixth lumbar vertebra. In addition, we recorded spatial and morphological changes of the prostate, such as heterogenicity, intra- and paraprostatic cysts, and mineralizations, as well as prostatic location and rotation. We found that dogs with PH had larger prostates (P < .001) that more often contained cysts (P < .001) and had larger cyst diameters (P = .013) than age-matched controls. Prostates of PH dogs also contained paraprostatic cysts (17.4%) and focal mineralizations (32.6%), which were absent in the control group. Abnormal rotation and location of the prostate were common in dogs with PH. In conclusion, these findings support the use of CT as an adjunct diagnostic imaging modality for the evaluation of the prostate in dogs with PH. Further studies are needed to evaluate nonprostatic CT findings in the pelvic cavity of PH dogs.Peer reviewe