Rakenteinen kirjaaminen on olennaista

Kommentti Sirkku Jyrkkiön, Marja-Liisa Karjalainen-Lindsbergin, Nea Malilan ja Sirpa Lepän kirjoitukseen SLL 71(34):2038-2042,2016

Sukurauhasten pahanlaatuisten itusolukasvainten biologia ja uudet kasvainmerkkiaineet

Germ cell tumors occur both in the gonads of both sexes and in extra-gonadal sites during adoles-cence and early adulthood. Malignant ovarian germ cell tumors are rare neoplasms accounting for less than 5% of all cases of ovarian malignancy. In contrast, testicular cancer is the most common malignancy among young males. Most of patients survive the disease. Prognostic factors of gonadal germ cell tumors include histology, clinical stage, size of the primary tumor and residua, and levels of tumor markers. Germ cell tumors include heterogeneous histological subgroups. The most common subgroup includes germinomas (ovarian dysgerminoma and testicular seminoma); other subgroups are yolk sac tumors, embryonal carcinomas, immature teratomas and mixed tumors. The origin of germ cell tumors is most likely primordial germ cells. Factors behind germ cell tumor development and differentiation are still poorly known. The purpose of this study was to define novel diagnostic and prognostic factors for malignant gonadal germ cell tumors. In addition, the aim was to shed further light into the molecular mechanisms regulating gonadal germ cell tumorigenesis and differentiation by studying the roles of GATA transcription factors, pluripotent factors Oct-3/4 and AP-2γ, and estrogen receptors. This study revealed the prognostic value of CA-125 in malignant ovarian germ cell tumors. In addition advanced age and residual tumor had more adverse outcome. Several novel markers for histological diagnosis were defined. In the fetal development transcription factor GATA-4 was expressed in early fetal gonocytes and in testicular carcinoma precursor cells. In addition, GATA-4 was expressed in both gonadal germinomas, thus it may play a role in the development and differentiation of the germinoma tumor subtype. Pluripotent factors Oct-3/4 and AP-2γ were expressed in dysgerminomas, thus they could be used in the differential diagnosis of the germ cell tumors. Malignant ovarian germ cell tumors expressed estrogen receptors and their co-regulator SNURF. In addition, estrogen receptor expression was up-regulated by estradiol stimulation. Thus, gonadal steroid hormone burst in puberty may play a role in germ cell tumor development in the ovary. This study shed further light in to the molecular pathology of malignant gonadal germ cell tumors. In addition, some novel diagnostic and prognostic factors were defined. This data may be used in the differential diagnosis of germ cell tumor patients.Kivessyöpä on nuorten miesten yleisin kasvain. Näistä kasvaimista suurin osa on itusolukasvaimia ja niiden esiintyvyys on viimevuosina merkittävästi lisääntynyt. Munasarjan vastaavat pahanlaatuiset itusolukasvaimet ovat harvinaisia, mutta nuorilla fertiili-ikäisillä naisilla yleisiä kasvaimia. Kiveksen ja munasarjan kasvaimet muistuttavat histologisesti toisiaan, mutta ovat hyvin heterogeeninen kasvainryhmä. Itusolukasvaimilla on kehityksellinen yhteys esi-itusoluihin ja kantasoluihin, mutta näiden kasvainten kehitysbiologiasta ja erilaistumisesta tiedetään varsin vähän. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli löytää uusia kasvainmerkkiaineita pahanlaatuisten itusolukasvainten diagnosointiin ja seurantaan. Lisäksi tutkittiin itusolukasvainten kehittymiseen ja erilaistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Itusolukasvaimet kehittyvät esi-itusoluista. Sikiökehityksen aikana osalla transkriptiotekijöistä ja näiden yhteydessä vaikuttavista tekijöistä on tärkeä rooli itusolujen pluripotenssin ylläpitämisessä. Näillä tekijöillä on todennäköisesti merkitystä myös itusolukasvainten synnyssä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa löydettiin itusolukasvainten uusia ennusteellisia ja diagnostisia tekijöitä. Munasarjan epiteliaalisen syövän diagnosoinnissa käytetty kasvainmerkkiaine CA-125 osoittautui ennusteelliseksi tekijäksi myös munasarjan itusolukasvaimissa. Pluripotentit tekijät AP-2gamma sekä Oct-3/4 ilmentyivät munasarjan dysgerminoomissa muiden alatyyppien ollessa negatiivisia näiden tekijöiden suhteen. Näitä merkkiaineita voidaan siten käyttää kasvainten histologiseen diagnosointiin. Transkriptiotekijä GATA-4 ilmentyi sikiön kehityksen aikana kiveksessä hyvin varhaisen vaiheen itusoluissa. Toisaalta GATA-4 ei ilmentynyt aikuisen kiveksen itusoluissa, mutta ilmentyi kiveskasvainten esiasteissa. GATA-4 ilmentyi myös molempien sukurauhasten germinooman tyypin kasvaimissa. GATA-4 tekijällä voi olla rooli kiveskasvainten esiasteiden synnyssä sekä kasvainten histologisessa erilaistumisessa. Munasarjan kaikki histologiset alatyypit ilmensivät estrogeeni-reseptoreita ja näiden säätelijää SNURF-proteiinia. Lisäksi estrogeeni-reseptoreiden geeniekspressio lisääntyi estradioli-käsittelyllä. Tämä voi kertoa murrosiän estrogeenimyrskyn mahdollisesta vaikutuksesta munasarjan itusolukasvainten syntyyn. Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita harvinaisten itusolukasvainten erotusdiagnostiikkaan. Lisäksi kartoitettiin kasvainten biologiaan ja erilaistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella on kliinistä merkitystä nuorten fertiili-ikäisten itusolukasvainpotilaiden taudin diagnosoinnissa ja seurannassa

Brändi-identiteetin ja brändimielikuvan vastaavuus : case : BMW:n mainoskampanja

Siirretty Doriast

"They should hire more speech therapists since there is a demand for them" : On-line discussion forum users' perceptions of speech therapy

Objectives. Online discussion forums are part of extensive interactive network environments known as social media. Large part of the public debate today takes place on its fields. Any search for information on the internet may easily lead to online discussion forums. Speech therapy and issues related to it are also discussed on many discussion forums. The aim of this study was to identify the main themes being discussed about speech therapy and to analyse the forum users' perceptions of speech therapy. The theoretical framework of the study relies on social constructionism and socio-cultural learning theory. Perceptions are constructed by language in social interaction, and are based on one's own and others' experiences. Sharing experiences, peer support and information online are part the cultural change taking place in society. The change affects the ways of learning and retrieving information. Connectivism is a digital age learning theory that is based on the learning online via networks. Methods. The survey was conducted by analysing 88 online discussion chains from a popular Finnish online forum. The discussions had taken place 2005-2014. The data analysis was carried out using content analysis by means of themes and phenomenographic research approach, which focused on the interpretation of the perceptions from the online discussions. The network of perceptions was contemplated by interpreting the expressed cause-and-effect relationships between the themes. Results and discussion. Based on analysis there were a total of 11 themes in discussions. Three main themes were speech therapy resources, differences of municipal and private speech therapy, and speech therapists' role and job description. All the other themes were related to the three main themes. The cause-and-effect relationships between the themes were a basis for a interpreted network of speech therapy perceptions. Online discussions can be considered to partly reflect the situation in society, as well as to follow other media. Lack of resources in speech therapy and many other social and health services has become reality in Finland in recent years. Health care services transfer to the private sector has been a topic of discussion also in traditional media. Information provided by analysing attitudes, opinions and perceptions of speech therapy could help to address the customers' needs and direct the guidance, advice and support in the best possible manner.Tavoitteet. Verkkokeskustelut ovat osa laajaa sosiaaliseksi mediaksi kutsuttua interaktiivisten verkkoympäristöjen kenttää, jossa suuri osa julkisesta keskustelusta nykyisin käydään. Verkosta tietoa etsittäessä hakusanat ja haun tulokset ohjaavat nopeasti verkkokeskustelupalstoille. Myös puheterapiaan liittyvät asiat puhututtavat monilla verkkokeskustelupalstoilla. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa puheterapiaa käsittelevien verkkokeskustelujen keskeiset teemat ja tarkastella verkkokeskustelijoiden käsityksiä puheterapiasta. Tutkielman teoreettisissa lähtökohdissa tukeudutaan sosiaaliseen konstruktionismiin ja sosiokulttuuriseen oppimisteoriaan. Käsitykset asioista rakentuvat kielen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa omista ja toisten kokemuksista. Kokemusten jakaminen sekä vertaistuen ja tiedon etsiminen verkossa ovat osa kulttuurissa ja yhteiskunnassa parhaillaan tapahtuvaa tiedonhaun, tiedonjakamisen ja oppimisen tapojen muutosta. Oppimisen verkkovälitteisyys on ollut pohjana myös digiajan oppimisteoreettiselle näkemykselle, konnektivismille. Menetelmät. Tutkielman aineistona oli suositulla suomalaisella keskustelupalstalla vuosina 2005-2014 käydyt 88 keskusteluketjua, joissa puheenaiheena olivat puheterapia tai siihen liittyvät asiat. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla ja fenomenografisella tutkimusotteella, jolla keskityttiin kontekstisidonnaisten käsitysten tulkintaan verkkokeskusteluista. Verkkokeskustelijoiden käsityksiä puheterapiasta tarkasteltiin keskusteluteemojen välisiä syy- ja seuraussuhteita avaamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Verkkokeskustelujen teemoja rakentui analyysin avulla yhteensä 11, joista kolmen keskeisimmän - puheterapiaresurssien, kunnallisen ja yksityisen puheterapian erojen sekä puheterapeuttien työnkuvan/roolin - ympärille muutkin teemat kietoutuivat. Keskusteluteemojen syy- ja seuraussuhteista piirtyi puheterapiaa koskevien käsitysten verkosto. Verkkokeskustelujen voidaan ajatella osin heijastelevan ympäröivää yhteiskunnallista tilannetta sekä seuraavan muita medioita, sillä puheterapiaresurssien riittämättömyys ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aiempaa laajempi siirtyminen yksityiselle sektorille ovat nykytodellisuutta Suomessa ja puheenaiheena myös perinteisessä mediassa. Puheterapiaa koskevien käsitysten tarjoamaa tietoa hyödynnetään parhaiten käyttämällä sitä havaittuihin tiedontarpeisiin vastaamisen sekä ohjauksen, neuvonnan ja tuen yhä paremman suuntaamisen tukena

Palautteen antaminen asiantuntija-alaiselle : esimiesten kokemuksia palautedyadeista

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa palautetilanteisiin vaikuttavia tekijöitä esimieslähtöisesti ja eritellä esimiesten kokemuksia palautetilanteiden kehittämisen näkökulmasta. Paljon tutkittua aihetta lähestytään uudesta näkökulmasta kiinnittämällä huomio esimiesten monikerroksiseen ymmärrykseen tutustumalla muutamaan tapaukseen mahdollisimman holistisesti. Asiantuntijaorganisaatiokonteksti tarjoaa tutkimukselle mielenkiintoisen areenan, mutta tutkimus tarjonnee relevantteja näkökulmia myös palautetilanteisiin yleisemmällä tasolla. Teoreettinen viitekehys yhdistää palautetutkimuksia ja teoreettisia mallinnuksia vuosien varrelta. Esimies-alaissuhdetta hahmotetaan LMX-teoriaan pohjaavan elinkaarimallin kautta, ja painoarvoa on annettu myös attribuutioteorialle. Tutkielmassa hyödynnetään kattavasti myös aiempaa palautetutkimusta ja sen kautta hahmottuvaa kuvaa esimiehen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät on koottu kolmen kategorian alle – kogniitivisiin, affektiivisiin, ja tilannesidonnaisiin tekijöihin. Empiirinen aineisto on koottu kolmelta erilaisessa asiantuntijaorganisaatiossa toimivalta esimieheltä. Kukin esimies on haastateltu kaksi kertaa, ja esimiehet ovat lisäksi tuottaneet kehyskertomuksen ohjaaman kirjallisen tarinan. Aineiston keruussa on pyritty tarjoamaan esimiehille mahdollisuus tuoda kattavasti omia autenttisia kokemuksiaan esiin, ja haastattelut onkin toteutettu mahdollisimman avoimina. Kirjallisen tarinan osalta tarkoituksena on ollut teorialähtöisesti tarkastella palautetilanteen onnistumisen edellytyksiä esimies-alaisuhteeseen peilaten. Tulokset osoittavat palautteenantajan toiminnan taustalla vallitsevien tekijöiden monimuotoisuuden. Erityisen merkitykselliseksi palautetilanteiden muodostumisen kannalta näyttää nousevan esimies-alaissuhteen laatu ja aiemmat palautekokemukset. Esimiehillä näyttää olevan yksilöllinen tyyli hyödyntää palautetta osana johtamistaan, ja tuo tyyli näyttää kietoutuvan voimakkaasti aiempiin kokemuksiin ja niistä opittuun. Palautetilanteiden kehittämisen näkökulmasta merkittäväksi näyttää muodostuvan esimiehen itsereflektiotaidot ja kyky kohdata alainen osallistavassa dyadissa. Yksilöllisten toimintatendenssien taustalta on tulosten perusteella hahmotettavissa teoreettisessa viitekehyksessä esiin nostettuja tekijöitä. Palautetilanteiden muodostumisesesta on luotu jäävuorimalli, joka kiteyttää tutkimuksen kautta syntyneet keskeiset oivallukset

Palautteen antaminen asiantuntija-alaiselle : esimiesten kokemuksia palautedyadeista

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa palautetilanteisiin vaikuttavia tekijöitä esimieslähtöisesti ja eritellä esimiesten kokemuksia palautetilanteiden kehittämisen näkökulmasta. Paljon tutkittua aihetta lähestytään uudesta näkökulmasta kiinnittämällä huomio esimiesten monikerroksiseen ymmärrykseen tutustumalla muutamaan tapaukseen mahdollisimman holistisesti. Asiantuntijaorganisaatiokonteksti tarjoaa tutkimukselle mielenkiintoisen areenan, mutta tutkimus tarjonnee relevantteja näkökulmia myös palautetilanteisiin yleisemmällä tasolla. Teoreettinen viitekehys yhdistää palautetutkimuksia ja teoreettisia mallinnuksia vuosien varrelta. Esimies-alaissuhdetta hahmotetaan LMX-teoriaan pohjaavan elinkaarimallin kautta, ja painoarvoa on annettu myös attribuutioteorialle. Tutkielmassa hyödynnetään kattavasti myös aiempaa palautetutkimusta ja sen kautta hahmottuvaa kuvaa esimiehen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Nämä tekijät on koottu kolmen kategorian alle – kogniitivisiin, affektiivisiin, ja tilannesidonnaisiin tekijöihin. Empiirinen aineisto on koottu kolmelta erilaisessa asiantuntijaorganisaatiossa toimivalta esimieheltä. Kukin esimies on haastateltu kaksi kertaa, ja esimiehet ovat lisäksi tuottaneet kehyskertomuksen ohjaaman kirjallisen tarinan. Aineiston keruussa on pyritty tarjoamaan esimiehille mahdollisuus tuoda kattavasti omia autenttisia kokemuksiaan esiin, ja haastattelut onkin toteutettu mahdollisimman avoimina. Kirjallisen tarinan osalta tarkoituksena on ollut teorialähtöisesti tarkastella palautetilanteen onnistumisen edellytyksiä esimies-alaisuhteeseen peilaten. Tulokset osoittavat palautteenantajan toiminnan taustalla vallitsevien tekijöiden monimuotoisuuden. Erityisen merkitykselliseksi palautetilanteiden muodostumisen kannalta näyttää nousevan esimies-alaissuhteen laatu ja aiemmat palautekokemukset. Esimiehillä näyttää olevan yksilöllinen tyyli hyödyntää palautetta osana johtamistaan, ja tuo tyyli näyttää kietoutuvan voimakkaasti aiempiin kokemuksiin ja niistä opittuun. Palautetilanteiden kehittämisen näkökulmasta merkittäväksi näyttää muodostuvan esimiehen itsereflektiotaidot ja kyky kohdata alainen osallistavassa dyadissa. Yksilöllisten toimintatendenssien taustalta on tulosten perusteella hahmotettavissa teoreettisessa viitekehyksessä esiin nostettuja tekijöitä. Palautetilanteiden muodostumisesesta on luotu jäävuorimalli, joka kiteyttää tutkimuksen kautta syntyneet keskeiset oivallukset

Verensiirtotiedot osana Kanta-palveluja : Esiselvitys

Tarkista voimassa olevat versiot osoitteesta:thl.fi/sotetiedonhallinta/maarittelyt</a