EJP-CONCERT. D3.7 Second joint roadmap for radiation protection research

EJP-CONCERT Work Package 3, Deliverable 3.7

EJP-CONCERT. D2.13 Updating the SRAs of MELODI, ALLIANCE, NERIS, EURADOS and EURAMED

EJP-CONCERT Work Package 2, Deliverable 2.13

Cores Symposium on Radiation in the Environment : Scientific Achievements and Challenges for the Society

Abstract The Finnish Consortium for Radiation Safety Research (Cores) organized a symposium “Radiation in the environment – scientific achievements and challenges for the society” in Helsinki on April 16–17, 2018. This report provides a compilation of the abstracts of the presentations, oral as well as posters, given in the symposium. The local organisers were University of Helsinki and STUK – Radiation and Nuclear Safety Authority. The objective of the symposium was to bring together scientists working in the broad field of environmental radioactivity, in particular among the Cores consortium, as well as stakeholders and end-users of the research. The symposium also honored the long and esteemed career of Prof. Jukka Lehto in radiochemistry upon his retirement from the position of professor of radiochemistry at the University of Helsinki. Altogether 109 participants registered in the symposium. The topics for the symposium covered analytical radiochemistry and various aspects of environmental radiation and radioecological research, ranging from radioactive fallout and deposition of nuclear waste to naturally occurring radioactive materials (NORM) and radon, modelling of transfer of radioactive substances in the environment as well as the effects of environmental radiation exposure on man and the biota. A summary of the presentations in the oral sessions is given in the introduction to the report.Tiivistelmä Kansallinen Säteilyturvallisuustutkimuksen yhteenliittymä (Cores) järjesti symposiumin ”Radiation in the environment – scientific achievements and challenges for the society” Helsingissä 16.–17. huhtikuuta 2018. Tähän raporttiin on koottuna symposiumin suullisten esitelmien ja postereiden englanninkieliset tiivistelmät. Järjestäjinä toimivat Helsingin yliopisto ja Säteilyturvakeskus. Symposiumin tavoitteena oli saattaa yhteen ympäristön radioaktiivisuuden parissa työskentelevät tutkijat, erityisesti Cores konsortion piirissä, sekä sidosryhmät ja tutkimustiedon loppukäyttäjät. Symposiumilla haluttiin myös kunnioittaa Helsingin yliopiston radiokemian professorin tehtävästä eläkkeelle siirtyvän prof. Jukka Lehdon pitkää ja ansiokasta uraa. Kaikkiaan symposiumiin ilmoittautui 109 osanottajaa. Symposiumin aihepiiri kattoi analyyttisen radiokemian lisäksi useita ympäristön radioaktiivisuuteen ja radioekologiseen tutkimukseen liittyviä teemoja aina radioaktiivisesta laskeumasta ja ydinjätteen loppusijoituksesta luonnon radioaktiivisiin materiaaleihin (NORM) ja radoniin, sekä radioaktiivisten aineiden kulkeutumisen mallintamiseen ja ympäristön säteilyaltistuksen vaikutuksiin ihmiseen ja eliökuntaan. Raportin johdannossa esitetään järjestäjien yhteenveto symposiumin tieteellisestä annista

National Programme for Radiation Safety Research

Vuoden 2013 tutkimuslaitosuudistuksen myötä kansallista työnjakoa säteilyturvallisuuden tutkimuksessa on nyt tarkasteltu uudelleen. Suomeen perustetaan yliopistojen, korkeakoulujen ja STUKin välinen tutkimusyhteenliittymä. Yhteenliittymän työn pohjaksi on laadittu säteilyturvallisuuden tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on kuvata tutkimustarpeet ja varmistaa korkeatasoinen kansallinen osaaminen ja tietopohja säteilyturvallisuudessa ja turvata kansallisten viranomaisten tiedon saanti. Säteilyturvallisuus kattaa sekä ionisoivan säteilyn että ionisoimattoman säteilyn. Keskeisiä tiedon tarpeita liittyy seuraaviin aiheisiin: - Säteily ja terveys: säteilyn terveyshaitat ja vaikutusmekanismit, lääketieteellinen säteilyn käyttö, potilasturvallisuus ja turvalliset hoito‐ ja diagnostiikkakäytännöt, työntekijöiden turvallisuus, riskitietoisuus ja –käyttäytyminen - Säteily ympäristössä: radonturvallinen rakentaminen, radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä, elintarvikkeiden pitoisuudet ja niiden kautta tapahtuva altistuminen, vaikutukset eliökuntaan; kansalliset erityispiirteet - Säteilyuhkiin ja onnettomuuksiin varautuminen: onnettomuusvalmius ja turvajärjestelyt - Mittaukset ja teknologiat säteilyturvallisuudessa: metrologiaan ja dosimetriaan liittyvät innovaatiot, säteily‐ ja ydinturvallisuutta palvelevat sovellukset, ohjelmistot ja laitteet. Säteilyturvallisuus kattaa laajan kirjon tieteenaloja, aina säteily‐ ja ydinfysiikasta biolääketieteisiin, ympäristötieteisiin, tekniikkaan ja yhteiskunta‐ ja käyttäytymistieteisiin. Kotimaisista yliopistoista löytyy vahvaa tieteenalojen osaamista, ja tämä osaaminen saatetaan entistä paremmin mukaan yhteiskunnan tarpeista lähtevään säteilyturvallisuuden tutkimukseen. STUK suuntaa oman tutkimus‐ ja kehittämistoimintansa suoraan valvontaa ja valmiutta sekä turvajärjestelyjä tukeviin aiheisiin ja selvityksiin. Yliopistojen panosta tarvitaan erityi‐sesti laajoissa hankkeissa ja perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta edellyttävissä aiheissa, jotka liittyvät riskinarviointiin, teknologiseen kehittämiseen ja riskien hallintaan. STUK on ollut keskeisesti mukana luomassa eurooppalaisia tutkimusagendoja ja tutkimuksen yhteenliittymiä Euratom‐ohjelmassa. Tavoitteena on liittää kansallinen säteilyturvallisuuden ohjelma eurooppalaisiin säteilyturvallisuusalan ohjelmiin. Säteilyturvallisuustutkimuksen uudelleen järjestely edellyttää ohjelmaluonteista rahoitusta, jolla pystytään turvaamaan pitkäjänteinen osaamisen ylläpito ja kehittäminen monitietei‐sellä, koko yhteiskuntaa palvelevalla tutkimussaralla. STUK on aiemmin melko ketterästi pystynyt vastaamaan muiden viranomaisten ja hallinnonalojen säteilyturvallisuutta koskeviin kansallisiin kehittämistarpeisiin sekä antamaan asiantuntijatukea kansainvälisellä tasolla. Jatkossa rahoitusta yhteiskunnan kannalta merkittäviin tietotarpeisiin tulee osoittaa joko ministeriöiden oman tutkimusrahoituksen tai tutkimuslaitosuudistuksen yhteydessä perustettujen uusien rahoitusvälineiden, Valtioneuvoston kanslian selvitys‐ ja tutkimustoiminnan ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston kautta. Kansallisen sätei‐lyturvallisuustutkimuksen ohjelman linkittäminen H2020‐ohjelmaan ja kansainvälisistä tutkimusresursseista hyötyminen edellyttää kansallista vastinrahoitusta EU‐tutkimuksessa

Transfer of elements into boreal forest ants at a former uranium mining site

Ants can influence ecological processes, such as the transfer of elements or radionuclides, in several ways. For example, they redistribute materials while foraging and maintaining their nests and have an important role in terrestrial food webs. Quantitative data of the transfer of elements into ants is needed, e.g., for developing improved radioecological models. In this study, samples of red wood ants (genus Formica), nest material, litter and soil were collected from a former uranium mining site in Eastern Finland. Concentrations of 33 elements were analyzed by Inductively Coupled Plasma-Mass Spectroscopy/Optical Emission Spectroscopy. Estimated element concentrations in spruce needles were used as a proxy for studying the transfer of elements into ants via aphids because spruces host the most important aphid farms in boreal forests. Empirically determined organism/medium concentration ratios (CRs) are commonly used in radioecological models. Ant/soil CRs were calculated and the validity of the fundamental assumption behind the of use of CRs (linear transfer) was evaluated. Elements that accumulated in ants in comparison to other compartments were cadmium, potassium, phosphorus, sulfur, and zinc. Ant uranium concentrations were low in comparison to soil, litter, or nest material but slightly elevated in comparison to spruce needles. Ant element concentrations were quite constant regardless of the soil concentrations. Non-linear transfer models could therefore describe the soil-to-ant transfer better than conventional CRs.</p

RadoNorm – towards effective radiation protection based on improved scientific evidence and social considerations – focus on RADON and NORM

RadoNorm aims to manage risks from exposures to radon and naturally occurring radioactive material (NORM) to promote effective radiation protection based on improved scientific evidence and social considerations. It supports the European Member States and the EU Commission (EC) in implementing the Basic Safety Standards for protection against ionising radiation hazards at the legislative, executive, and operational levels (Directive 2013/59/EURATOM). The project is grounded on (1) implementation of multidisciplinary and innovative research and technologies, (2) integration of education and training, and (3) dissemination of project results targeting a broad stakeholder community including the public, regulators, and policymakers. The objectives are achieved through scientific research-related topics (exposure, dosimetry, biology, epidemiology, societal aspects), cross-cutting topics (education and training, dissemination, ethics) and project management. The project will yield guidelines at legal, executive and operational levels. It will enable consolidated and harmonised decision-making in the field of radiation protection, considering societal aspects and sustainable knowledge transfer. The project contributes to EC activities to strengthen radiation protection in a consistent and joint manner, as has already been done through the establishment of radiation protection platforms, the promotion of projects (e.g., DoReMi, OPERRA) and the partnership CONCERT-EJP. The outcomes may also impact future recommendations

Towards a strategic research agenda for social sciences and humanities in radiological protection

Reflecting a change in funding strategies for European research projects, and a commitment to the idea of responsible research and innovation in radiological protection (RP), a collective of research institutes and universities have developed a prospective Strategic Research Agenda (SRA) for Social Sciences and Humanities (SSH) in radiological protection. This is the first time such a research agenda has been proposed. This paper identifies six research lines of interest and concern: 1) Effects of social, psychological and economic aspects on RP behaviour; 2) Holistic approaches to the governance of radiological risks; 3) Responsible research and innovation in RP; 4) Stakeholder engagement and participatory processes in RP research, development, policy and practice; 5) Risk communication; and 6) RP cultures. These topics were developed through broad stakeholder consultation, in conjunction with activities carried out in the framework of various projects and initiatives (EU H2020 CONCERT programme, the EU FP7 projects OPERRA, PREPARE and EAGLE, the 2015-2018 RICOMET series of conferences, and the 2014 and 2016 International Symposia on Ethics of Environmental Health); as well as through dialogues with members of the European radiation protection research communities. The six research lines open opportunities to integrate a range of key social and ethical considerations into RP, thereby expanding research opportunities and programmes and fostering collaborative approaches to research and innovation

Towards a strategic research agenda for social sciences and humanities in radiological protection

peer reviewedReflecting a change in funding strategies for European research projects, and a commitment to the idea of responsible research and innovation in radiological protection (RP), a collective of research institutes and universities have developed a prospective Strategic Research Agenda (SRA) for Social Sciences and Humanities (SSH) in radiological protection. This is the first time such a research agenda has been proposed. This paper identifies six research lines of interest and concern: 1) Effects of social, psychological and economic aspects on RP behaviour; 2) Holistic approaches to the governance of radiological risks; 3) Responsible research and innovation in RP; 4) Stakeholder engagement and participatory processes in RP research, development, policy and practice; 5) Risk communication; and 6) RP cultures. These topics were developed through broad stakeholder consultation, in conjunction with activities carried out in the framework of various projects and initiatives (EU H2020 CONCERT programme, the EU FP7 projects OPERRA, PREPARE and EAGLE, the 2015-2018 RICOMET series of conferences, and the 2014 and 2016 International Symposia on Ethics of Environmental Health); as well as through dialogues with members of the European radiation protection research communities. The six research lines open opportunities to integrate a range of key social and ethical considerations into RP, thereby expanding research opportunities and programmes and fostering collaborative approaches to research and innovation