Kustannustiedon jakaminen alihankintaverkoston ohjauksessa : case: Sandvik Mining and Construction, UHM

Siirretty Doriast

The impact of functional status at three months on long-term survival after spontaneous intracerebral hemorrhage

Peer reviewe

Secreted fungal sulfhydryl oxidases: sequence analysis and characterisation of a representative flavin-dependent enzyme from Aspergillus oryzae

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Sulfhydryl oxidases are flavin-dependent enzymes that catalyse the formation of de novo disulfide bonds from free thiol groups, with the reduction of molecular oxygen to hydrogen peroxide. Sulfhydryl oxidases have been investigated in the food industry to remove the burnt flavour of ultraheat-treated milk and are currently studied as potential crosslinking enzymes, aiming at strengthening wheat dough and improving the overall bread quality.</p> <p>Results</p> <p>In the present study, potential sulfhydryl oxidases were identified in the publicly available fungal genome sequences and their sequence characteristics were studied. A representative sulfhydryl oxidase from <it>Aspergillus oryzae</it>, AoSOX1, was expressed in the fungus <it>Trichoderma reesei</it>. AoSOX1 was produced in relatively good yields and was purified and biochemically characterised. The enzyme catalysed the oxidation of thiol-containing compounds like glutathione, D/L-cysteine, beta-mercaptoethanol and DTT. The enzyme had a melting temperature of 57°C, a pH optimum of 7.5 and its enzymatic activity was completely inhibited in the presence of 1 mM ZnSO4.</p> <p>Conclusions</p> <p>Eighteen potentially secreted sulfhydryl oxidases were detected in the publicly available fungal genomes analysed and a novel proline-tryptophan dipeptide in the characteristic motif CXXC, where X is any amino acid, was found. A representative protein, AoSOX1 from <it>A. oryzae</it>, was produced in <it>T. reesei </it>in an active form and had the characteristics of sulfhydryl oxidases. Further testing of the activity on thiol groups within larger peptides and on protein level will be needed to assess the application potential of this enzyme.</p

Kalvakkanevan viljelysarvosta

In dem Aufsatz wird über Urbarmachung und Anbau eines in Nordkarelien gelegenen Papillosum- Sphagnum fuscum-Moores berichtet. Dieses Moor hat nach Zufuhr von Feinsand, Kalk, Stallmist und Kunstdüngern schon im zweiten Anbaujahr nach der Urbarmachung einen massigen Ertrag geliefert. Die ertragsteigernde Wirkung der Stickstoff-Kunstdünger hat bei der in Graswuchs stehenden Sphagnum fuscum-Kultur während der Neubruchzeit 31 % von der Ertragmenge der Grunddüngungsfläche ausgemacht. Bei späterem Anbau ist sie auf 3 % gesunken. Bei Getreide haben sich diese Zahlen auf 53 und 15 % belaufen. Ein bedeutender Anteil an diesen Veränderungen dürfte dem im Papillosuin-Sphagnum fuscum-Torf enthaltenen Stickstoff zugekommen sein, dessen Mobilisation durch die Anbaumassnahmen gefördert worden ist

Vuorovaikutteisen 24-tunnin haastattelun luotettavuus energian ja ravintoaineiden saannin mittaamisessa 15 kuukauden ikäisillä malawilaislapsilla

The aim of this study was to assess the relative validity of an interactive 24-hour recall used in a large randomized controlled trial among 15-month-old Malawian children. Relative validity studies should always be done when a dietary method is applied to a new population. The interactive 24-hour recall is a modified version of the traditional 24-hour recall. It was developed in 1995 in order to improve the validity of 24-hour recall in measuring nutrient intake in poor rural areas in Africa. The modifications of the interactive 24-hour recall are designed to make remembering food items and estimating portion sizes easier for the respondent. In the interactive 24-hour recall, the day before the recall interview the respondents are asked to use standard sized bowls and cups when eating, and to mark off each eaten food item on a picture chart containing pictures of local foods. The picture chart is intended to reduce memory lapses, and the use of cups and bowls is intended to facilitate estimating quantities of consumed foods. In this study, the relative validity of the interactive 24-hour recall was assessed among 44 children aged 15 months. The subjects were healthy children living in rural villages in Mangochi district, southern Malawi. To mimic the trial conditions, an intervention was included in this study. Half of the children were randomly assigned to receive a lipid-based nutrient supplement and the other half were assigned to follow their usual diet. The relative validity of the interactive 24-hour recall was assessed against a more accurate method of dietary assessment, the weighed food record (reference method). Intakes of energy, protein, fat, iron, zinc and vitamin A were measured by the two methods. Statistical analyses were done to assess the relative validity of the interactive 24-hour recall at both the population and the individual level. Food level data were analyzed to describe memory lapses and inaccuracies in portion size estimates as sources of measurement error. Furthermore, a description of differential measurement error was calculated to see whether such a bias might exist between the two study groups. Correction values developed in an earlier study in Malawi were tested to see whether they can be successfully used for adjusting values obtained by the interactive 24-hour recall. The relative validity of the interactive 24-hour recall was good at the group level, and moderate in estimating the intake of individuals. Memory lapses and portion size estimates introduced some errors to measurement. The interactive 24-hour recall performed well in assessing the intake of staple foods. Notable differential measurement error between the study groups did not exist. The correction values did not improve the results. Together, the results of the present investigation suggest that the interactive 24-hour recall is a relatively valid method for estimating the average energy and nutrient intakes of rural 15-month old Malawian children at the group level, and it is an acceptable method to be used to estimate selected individual nutrient intakes.Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suuressa interventiotutkimuksessa käytettävän vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta (engl. relative validity). Tutkimus tehtiin Malawissa 15-kuukauden ikäisillä lapsilla. Ruoankäytön tutkimusmenetelmien suhteellista luotettavuutta on tarpeen tutkia, kun menetelmiä käytetään uusissa väestöryhmissä. Vuorovaikutteinen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelu on perinteisestä 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelusta muokattu versio. Menetelmä kehitettiin vuonna 1995, kun haluttiin parantaa 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta ravintoaineiden mittaamisessa köyhillä maalaisalueilla Afrikassa. Vuorovaikutteiseen 24-tunnin ruoankäyttöhaastatteluun sisällytettyjen muutosten tarkoitus on helpottaa vastaajia muistamaan kaikki syömänsä ruoat ja arvioimaan syötyjen ruokien määrät. Vuorovaikutteisessa 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelussa tutkittavia pyydetään haastattelua edeltävänä päivänä täyttämään lomaketta, jossa on kuvia paikallisista ruoista. Tutkittavat merkitsevät syödyt ruoat lomakkeeseen ruksein ja käyttävät ruokailtaessa tutkimuksen antamia kulhoja ja mukeja. Kuvia sisältävän lomakkeen tarkoituksena on vähentää unohdusten määrää ja yhdenmukaisten kulhojen ja mukien tarkoitus on helpottaa annoskokojen arviointia. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellista luotettavuutta arvioitiin 44:llä malawilaislapsella. Lapset olivat terveitä ja 15 kuukauden ikäisiä, maalaiskylistä Mangochin alueelta Etelä-Malawista. Interventiotutkimuksen asetelman jäljittelemiseksi osallistujat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai maapähkinä-pohjaista ravintolisää ja toinen ryhmä noudatti tavanomaista ruokavaliota. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun luotettavuutta arvioitiin suhteessa punnittuun ruokakirjanpitoon. Molemmilla menetelmillä mitattiin lasten energian, proteiinin, rasvan, raudan, sinkin ja A-vitamiinin saannit. Tilastolliset analyysit tehtiin sekä ryhmä- että yksilötasoilla. Ruokatason analyysien avulla selvitettiin ruoankäyttöhaastatteluissa tapahtuneet ruokien unohdukset ja lisäykset. Lisäksi arvioitiin annoskoko-arvioiden tarkkuutta ja mittausvirheen suuruutta tutkimusryhmittäin. Aiemmassa Malawilaistutkimuksessa kehitettyjen korjauskertoimen toimivuutta testattiin tutkimusaineistossa. Vuorovaikutteisen 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelun suhteellinen luotattavuus oli hyvä ryhmätasolla ja kohtalainen yksilötasolla. Virhelähteitä olivat muistivirheet ja epätarkat annoskoko-arviot. Vuorovaikutteisella 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelulla saatiin hyvä arvio peruselintarvikkeiden käytöstä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroa mittausvirheen suuruudessa. Korjauskertoimista ei ollut tutkimuksessa hyötyä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorovaikutteinen 24-tunnin ruoankäytönhaastattelu on suhteellisen luotettava menetelmä mittaamaan 15-kuukauden ikäisten malawilaislasten energian ja ravintoaineiden saantia ryhmätasolla ja kohtuullisen luotettava yksilötasolla

BTJ ja uusi ISBD – yleiset kirjastot

Maini Saloheimon esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 20.3.2013

Loogis-nomologinen tutkielma empiirisistä aspekteista

Jaakko Hintikan interrogatiivimallil ja Larry Laudanin ongelmanratkaisumallille on yhteistä se, että ne tähtäävät löytämään loogisen ja empiirisen yhteyden, epsteemisen todellisuutta käsittelevän taajuuden. Hintikan interrogatiivimallissa tutkijan kysymykset luonnolle ja niiden vastaukset muodostavat empiirisen ja episteemisen yhteyden. Tieto maailmasta ei ole puhtaan deduktiivista, vaan siinä on empiirinen osa. Laudanille tieteelliset teoriat ovat ratkaisuja empiirisiin ongelmiin; se on hänen ongelmanratkaisumallinsa ydin. Esittelen tutkielmassani Jaakko Hintikan esittämän tieteellisen tutkimuksen interrogatiivimallin ja Larry Laudanin esittämän ongelmanratkaisumalliin. Luon lyhyen katsauksen Carl Hempelin ja Ernst Nagelin esittämään deduktiivis-nomologiseen tieteellisen selittämisen malliin, jonka kritiikkin ja kehittelyyn tutkielma perustuu. Käsittelen seuraavaksi sille esitettyjä vastaesimerkkejä biologiassa; Robert Cummins, ja biolääketieteissä; Kenneth F. Schaffner. Esitttän esimerkin biometriikka. Esittelen Ilpo Halosen ja Jaakko Hintikan ehdottaman kuinka/miksi-erottelun tieteellisen kyselyn perustana ja sen vaikutuksen deduktiivis-nomologiseen tieteellisen selityksen ja peittävän lain malliin. Lopuksi esitän Ilkka Niiniluodon kritiikin Laudanin selityksen totuusitsenäisyyteen. Päädyn tutkielmassani siihen, että interrogatiivimalli sallii tieteellisen selittämisen käsittelyn argumentatiivisena ja totuusriippuvaisena tarkasteluna

Proteini-aineiden vaihtelusta vaaramorenilla ja mutasuoturpeella kasvaneessa viljassa

Bei den Niederungsmoorkulturen Finnlands enthält die Bodenschicht, die die Wurzeln der Pflanzen sich zunutze machen, 3—4mal soviel Stickstoff, an den Torf gebunden, wie die Festböden (4). In der Untersuchung wird, gegründet auf Versuche, die an der karelischen Moorkultur-Versuchsstation ausgeführt worden sind, die Nahrungsaufnahme der Pflanzen erörtert. Es handelt sich um auf Vaara-Moräne und auf Niederungsmoor gewachsenen Sommerweizen, Hafer und Gerste, über deren Erträge in den Jahren 1943, 1946 und 1947 Stickstoffbestimmungen gemacht worden sind, sowie um einen 1947 angestellten Versuch mit Hafer auf Hochmoorkultur. Die Ergebnisse erweisen (Tab. 2, 3 und 4), dass die angeführten Pflanzen, wenn sie auf stickstoffreichen Modertorfstandboden wachsen, verhältnismässig mehr stickstoffhaltige Stoffe als auf Vaara-Moräne in sich ansammeln. In den untersuchten Fällen hat dieser Unterschied in der relativen Menge der Proteinstoffe in den Getreidekörnern zwischen 19 und 64 Prozent gewechselt. Das Verhältnis zwischen Roh- und Reinprotein ist auf beiden bodenarten dasselbe geblieben (Tab. 6), so dass die stickstoffhaltigen Stoffe in beiden Fällen gleichwertig zu sein scheinen. Eine Ausnahme gegenüber den übrigen Versuchen machte der Sommerweizen in dem Versuchsjahr 1947 (Tab. 4). Damals unterbrach der Nachtfrost das Reifen des auf Niederungsmoor gewachsenen Weizen, wodurch dieser etwas weniger stickstoffreiche Stoffe enthielt als der auf Vaara-Moräne gewachsene Weizen

Liikettä vapaan sivistystyön tutkimukseen

Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys -ohjelma (VSOP) 1998–200