Tuberculosis contact investigation results among paediatric contacts in low-incidence settings in Finland

Tuberculosis (TB) risk is highest immediately after primary infection, and young children are vulnerable to rapid and severe TB disease. Contact tracing should identify infected children rapidly and simultaneously target resources effectively. We conducted a retrospective review of the paediatric TB contact tracing results in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa from 2012 to 2016 and identified risk factors for TB disease or infection. Altogether, 121 index cases had 526 paediatric contacts of whom 34 were diagnosed with TB disease or infection. The maximum delay until first contact investigation visit among the household contacts under 5 years of age with either TB disease or infection was 7 days. The yield for TB disease or infection was 4.6% and 12.8% for household contacts, 0.5% and 0% for contacts exposed in a congregate setting and 1.4% and 5.0% for other contacts, respectively. Contacts born in a TB endemic country (aOR 3.07, 95% CI 1.10-8.57), with household exposure (aOR 2.96, 95% CI 1.33-6.58) or a sputum smear positive index case (aOR 3.96, 95% CI 1.20-13.03) were more likely to have TB disease or infection. Conclusions: Prompt TB investigations and early diagnosis can be achieved with a well-organised contact tracing structure. The risk for TB infection or disease was higher among contacts with household exposure, a sputum smear positive index case or born in a TB endemic country. Large-scale investigations among children exposed in congregate settings can result in a very low yield and should be cautiously targeted. What is Known: Vulnerable young children are a high priority in contact tracing and should be evaluated as soon as possible after TB exposure What is New: Prompt investigations for paediatric TB contacts and early diagnosis of infected children can be achieved with a well-organised contact tracing structure Large-scale investigations among children exposed in congregate settings can result in a very low yield and should be cautiously targetedPeer reviewe

Lasten yleisten loisten häätö

Teema : lasten lääkehoit

Vielä B-hepatiitin kantajan raskaudesta

Kommentti Martti Färkkilän ja Aila Tiitisen artikkeliin Duodecim 132(18):1726-1731, 2016Non peer reviewe

Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa

Tässä selvityksessä kartoitetaan jätemateriaalien käyttökohteita viherrakentamisen kasvualustoissa ja rakenteissa, selvitetään jätemateriaaleista saatuja käyttökokemuksia maa- ja viherrakentamisessa sekä kartoitetaan tietotarpeita, joita jätemateriaalien tuotteistamiseen kasvualustoina tarvitaan. Tavoitteena on edistää jätemateriaalien paikallista, ympäristöystävällistä ja taloudellista uusiokäyttöä ja korvata tarkoitusta varten tuotettuja, kaivettuja tai louhittuja materiaaleja jätemateriaaleilla. Puhdistamoliete- ja biojätekomposti ovat hyviä raaka-aineita viherrakentamisen kasvualustoihin. Hyvän kompostin ominaisuudet ovat lähellä täysin maatuneen turpeen ominaisuuksia, ja komposti sisältää yleensä runsaasti ravinteita. Komposteilla voitaneenkin jatkossa yhä enemmän korvata turpeen ja epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä kasvualustoissa. Yhdyskuntajätteen poltossa syntyvää pohjakuonaa ja -tuhkaa käytetään useissa Euroopan maissa maa- ja tierakentamiseen. Pohjakuonan käyttöä paikallisessa maarakentamisessa on mahdollista ja luultavasti tarkoituksenmukaista lisätä. Prosessoidut pohjakuonat saattavat fysikaalisten ominaisuuksien puolesta soveltua korvaamaan hiekkaa, soraa ja mursketta viher- ja maarakentamisessa. Kuonan käyttöön kasvualustojen aineksena kaivataan tietoa sopivista seossuhteista ja vaikutuksesta pH:hon sekä soveltuvuudesta kasveille. Jätemaiden soveltuvuuden kasvualustan raaka-aineeksi ratkaisee raekokojakauma ja aineksen tasalaatuisuus. Kierrätettävät maa-ainekset ovat useimmiten runsaasti savesta sisältäviä, jolloin niiden käyttökelpoisuus sellaisenaan kasvualustan raaka-aineeksi on huono. Vähemmän savesta sisältäviä, puhtaita ja tasalaatuisia jätemaita voidaan helpommin hyödyntää kasvualustoissa. Betonimurske soveltuu maarakentamisessa hyvin luonnonkiven korvaajaksi, sillä betonimurskeella saadaan parempia kantavuuksia ja se on kevyempää kuin luonnonkivi. Betonimurskeen käyttöä maarakentamisessa on mahdollista lisätä. Betonimurskeella voitaneen korvata luonnonkiveä ja muita epäorgaanisia materiaaleja (leca-sora, laavakivi, liuskekivi) myös viherrakentamisen sovelluksissa. Selvitettävä on kuitenkin betonimurskeen vaikutus kasvualustan pH:hon, happamoittavat seosaineet ja -suhteet sekä raekokojakauma eri käyttötarkoituksiin (esim. kantavat kasvualustat, viherkatot). Tiilimurske on huokoista ja kevyttä suhteessa moniin muihin epäorgaanisiin materiaaleihin. Sen vedenpidätyskyky on hyvä ja pH usein emäksinen, joten näiltä ominaisuuksiltaan tiilimurske on hyvin lupaava materiaali viherrakentamisen kasvualustoihin. Kierrätyslasista kuumentamalla valmistettu kevyt kiviaines, vaahtolasi, saattaa soveltua korvaamaan kasvualustojen epäorgaanisia aineksia, kuten mursketta, laavakiveä ja leca-soraa, keventäjänä ja vedenläpäisyn parantajana. Turpeen korvaavaksi orgaaniseksi ainekseksi tutkitaan rahkasammalta ja biohiiltä. Uusien, ympäristövaikutuksiltaan edullisempien seosaineiden käyttö kierrätyskasvualustojen osana vaatii tuotekehittelyä ja sopivien seosten testaamista. Kierrätysmateriaaleja viherrakentamisen kasvualustoiksi käytettäessä on selvitettävä mm. sopivat orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen suhteet eri käyttötarkoituksiin, epäorgaanisen aineksen sopiva raekokojakauma, alkaalisten ainesten (betonimurske, kuona) vaikutus kasvualustan pH:hon eri seossuhteissa ja pH:n tasaamiseen sopivat seosaineet

Kuria ja järjestystä: Ranskalainen koulu aineettoman kulttuuriperinnön kenttänä

Tutkimus käsittelee ranskalaisen koulun toimintakulttuuria ja kommunikaatiota aineettomana kulttuuriperintönä ja kulttuuriperintöprosessina. Sukupolvien taakse ulottuvat aineettoman kulttuurin elementit, kuten kova kuri, hyvät käytöstavat ja sinnikäs työskentely, ovat valikoituneet säilytettäviksi koulun kulttuuriperintöprosessissa. Keskeinen käsite on kulttuuriperintöyhteisö, jonka tässä tutkimuksessa muodostavat oppilaat, opettajat, avustajat, vanhemmat ja koulutarkastajat sekä laajemmin nähtynä myös kouluviranomaiset, jotka laativat opetussuunnitelman. Ranskassa on pitkä ja vahva kurin ja rangaistuksen perinne ja tätä kasvatuksen mallia toteuttavat sekä koti että koulu. Väitöskirja lähestyy ranskalaisen koulun toimintakulttuuria ja siinä tapahtuvaa kommunikaatiota sosiaalipsykologi Geert Hofsteden neljän kulttuurin ulottuvuuden kautta. Tarkastelun kohteena ovat koulukontekstissa muun muassa vallankäyttöön, auktoriteetteihin ja epävarmoihin tilanteisiin suhtautuminen. Koulumaa-ilman kurin ja rangaistuksen kulttuuriperinnön taustana on filosofi Michel Foucault’n analyysi vallasta, joka tiivistyy kurinalaisessa elämänmuodossa. Kouluetnografinen tutkimus liikkuu kulttuuriperinnön tutkimuksen ja kasvatustieteen välimaastossa. Ydinaineiston muodostavat tutkijan ranskalaisissa kouluissa tekemä osallistuva havainnointi sekä suomalaiseen kouluun siirtyneiden ranskalaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa haastattelut. Ranskalaisten opettajien työtä tutkimus lähestyy sekä haastattelujen että opettajien kirjoittamien opetustyöstä kertovien tekstien kautta. Väitöskirja tarkastelee, miksi työkomennukselle Suomeen muuttaneet perheet siirtävät ranskankieliset lapsensa ranskalaisen työnantajan Raumalle perustamasta koulusta suomalaiseen kouluun. Perheiden tutustuessa suomalaiseen toimintakulttuuriin herää uteliaisuus erilaisia arvoja edustavaa koulua kohtaan. Kun ranskalaisvähemmistön identiteettiä turvaava koulu ranskalaisine arvoineen ei enää riitä perheille, heistä tulee kulttuuriperintöyhteisön rikkojia. Suomalaisen koulun arjessa ranskalaiset kokevat koulun vahvuutena rauhallisuuden, oppilasmyönteisyyden sekä oppilaan ja opettajan välisen luottamuksen. Toisaalta liika vapaus hämmentää ja perheet toivoisivat suomalaisten opettajien olevan monissa tapauksissa vaativampia ja tiukempia.La discipline et l’ordre : l’héritage culturel de l'école française au sein du champ du patrimoine immatériel. Cette étude traite de la culture et de la communication au sein de l'école française en tant que patrimoine culturel immatériel et en tant que processus du patrimoine culturel. Les éléments de la culture immatérielle remontent à plusieurs générations. Les bonnes manières, la discipline stricte et la persévérance dans le travail ont été privilégiés pour être préservés dans le processus du patrimoine culturel. Le concept clé de l’étude, à savoir « la communauté du patrimoine culturel » dans le domaine scolaire, se limite aux acteurs de l'école. Cette communauté se compose des élèves, des enseignants, des éducateurs, des parents, des inspecteurs scolaires, et dans une perspective plus large, de l'administration scolaire qui décide du contenu des programmes. La tradition de maintenir une discipline stricte ainsi que des sanctions, est très forte en France et semble être mise en pratique aussi bien à la maison qu'à l'école. La thèse aborde la culture opérationnelle et la communication au sein de l'école française à travers quatre dimensions culturelles créées par le psychologue social Geert Hofstede. Le contexte scolaire met notamment en évidence : la distance hiérarchique, la place de l'autorité et la prévention de l'incertitude. Quant au cadre de référence du Patrimoine Culturel de la discipline et de la punition, l’étude se réfère aux analyses du philosophe Michel Foucault qui montre que la vie disciplinée traduit une concentration du pouvoir. En appliquant une approche ethnographique de l’éducation, la thèse se réfère aux champs disciplinaires du patrimoine culturel et des sciences de l'éducation. Les données de recherche sont composées d’observations des participants réalisées par le chercheur dans les écoles françaises et d’entretiens avec des élèves français qui ont choisi, en accord avec leurs parents, le système scolaire finlandais. Le travail des enseignants français est traité à partir d’entretiens et de récits que les enseignants ont rédigés euxmêmes en lien avec leurs pratiques professionnelles. L'étude met en lumière ce qui a poussé les familles françaises, venues en Finlande pour des raisons professionnelles, à prendre la décision d’inscrire leurs enfants dans un premier temps à l'école française, proposée par l'employeur français, puis dans un second temps, à l’école finlandaise. Lorsque les familles se familiarisent avec la culture finlandaise, leur intérêt se porte vers cette école qui présente des valeurs différentes. Lorsque l'école française, qui protége l'identité et les valeurs de la minorité française de Rauma, ne convient plus à ces familles, elles deviennent perturbatrices de la communauté du patrimoine culturel. Dans la vie quotidienne de l’école finlandaise, les Français expérimentent la sérénité, l’attitude positive des enseignants envers les élèves et la confiance établie entre les élèves et les enseignants. En revanche, ces familles françaises sont déconcertées par les libertés proposées par l’école finlandaise et souhaiteraient que les enseignants finlandais soient plus exigeants et plus stricts dans de nombreuses situations.Discipline and order. The French school as a field of intangible cultural heritage This study deals with the operating culture and communication of the French school as intangible cultural heritage and as a cultural heritage process. The elements of the intangible culture that go back several generations, such as good manners, strict discipline and persistent working, have been chosen to be preserved in the cultural heritage process. The key concept is the heritage community. In my study, it is formed by the actors of the school and consists of the pupils, teachers, assistants, parents, and school inspectors, and in the larger perspective the school administration that decides the curriculum. The tradition of discipline and punishment is very strong in France and it is put into practice both at home and at school. The dissertation approaches the operating culture and the communication at the French school via four cultural dimensions created by social psychologist Geert Hofstede. Brought into focus in the school context are among other things power distance, an approach to authority, and the avoidance of uncertainty. The frame of reference for the cultural heritage of discipline and punishment is philosopher Michel Foucault’s analysis of the power that is condensed into the disciplined lifestyle. Applying an educational ethnographic approach the study operates in the fields of cultural heritage studies and science of education. Research material consists of participant observations made by the researcher in French schools and interviews with French pupils, and their parents, who have chosen to enter the Finnish school system. The French teachers’ work is approached by interviews and by the accounts that the teachers have written explaining their work. The study investigates what has caused some French families, who have come to Rauma, Finland, for work reasons, to make a decision to transfer their French-speaking children from the French school, established by the French employer, to the Finnish school system. As these families become acquainted with the Finnish operating culture, curiosity arises about schools that present different values. When the French school, protecting the identity and the values of the French minority in Rauma, is no longer sufficient for these families, they become disruptors of the heritage community. In the everyday life of the Finnish school the French experience tranquility, the teachers’ positive attitude towards the pupils and the trust between the pupils and the teachers. On the other hand, families are confused by Finnish schools’ freedoms and they would like the Finnish teachers to be more exacting and stricter in many situations

Attentive, speculative experimental research for sustainability transitions : An exploration in sustainable eating

The critical role of everyday practices in climate change mitigation has placed experimental approaches at the top of the environmental policy agenda. In this paper we discuss the value of behavioural approaches, practice theories, pragmatic tinkering and speculative thinking with respect to experimentation. Whereas the first two have been much discussed within sustainability science and transition research, the notions of pragmatic tinkering and speculative thinking radically broaden the scope of experimental research and its contribution to sustainable everyday practices. Pragmatism brings to the fore the need to coordinate multiple practices and understandings of good eating, as these may clash in practice. Through this lens, the value of experimental research lies in revealing frictions that need to be resolved, or tinkered, in practice. Speculative experimentation, in turn, refers to the power of experiments to challenge the experimental setting itself and force thinking about new possibilities and avenues. We investigate the value of all four approaches in relation to our experiments with sustainable eating in the Finnish and Nordic context. Our elaboration justifies the need to broaden the conception of experimental research in order to capture the multiplicity of sustainable eating. Hence, we call for attentive, speculative experimental research aimed not only at testing solutions for sustainable everyday practice, but also at reflecting on the practice of experimentation itself.peerReviewe

Increase in Childhood Nontuberculous Mycobacterial Infections After Bacille Calmette-Guerin Coverage Drop : A Nationwide, Population-Based Retrospective Study, Finland, 1995-2016

Background. Epidemiological data on childhood nontuberculous mycobacterial (NTM) disease is scarce and the protective effect of bacille Calmette-Guerin (BCG) vaccination remains debated. In 2006, the BCG policy in Finland changed from universal to selective. We aimed to study the effect of the BCG coverage decrease on the incidence of childhood NTM infections in Finland. Methods. We conducted a nationwide, population-based, retrospective study of NTM notifications recorded to the National Infectious Diseases Register between 1995 and 2016 and identified native-born children aged 0-4 years infected with NTM. Poisson log-linear model was used to estimate the change in the incidence rate of cohorts born during universal or selective BCG policy between 1995 and 2015. Results. We identified 97 native-born children aged Conclusions. After infant BCG coverage in Finland decreased, childhood NTM infections increased drastically. As there is no other apparent cause for the increase, this indicates that BCG offers protection against childhood NTM disease. 'phis observation adds to the understanding of childhood NTM epidemiology and might explain why the disease is emerging in some countries.Peer reviewe

Pienen lapsen kuumeilu - voiko se olla Kawasakin tauti?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti. Vakavimpia komplikaatioita ovat sepelvaltimoiden aneurysmat. Tauti on yleisin syy lasten hankinnaisiin sydänsairauksiin. Diagnoosi on kliininen ja perustuu diagnostisiin kriteereihin. Kawasakin tautia hoidetaan laskimoon annettavalla immunoglobuliinilla. Ennuste on hyvä, mikäli hoitoaloitetaan ajoissa.Peer reviewe

Facing the future: Scanning, synthesizing and sense-making in horizon scanning

In this paper, we discuss key issues in harnessing horizon scanning to shape systemic policies, particularly in the light of the foresight exercise ‘Facing the future: Time for the EU to meet global challenges' which was carried out for the Bureau of European Policy Advisors. This exercise illustrates how horizon scanning can enable collective sense-making processes which assist in the identification of emerging signals and policy issues; the synthesis of such issues into encompassing clusters; and the interpretation of resulting clusters as an important step towards the coordinated development of joint policy measures. In order to achieve such objectives, horizon scanning can benefit from methods of multi-criteria decision-making and network analysis for prioritizing, clustering and combining issues. Furthermore, these methods provide support for traceability, which in turn contributes to the enhanced transparency and legitimacy of foresigh