Koetoiminnan tulokset käytäntöön

Koetoiminta ja käytäntö -liitteellä on pitkät perinteet MTT:ssä ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Tämä tutkimuslaitoksen ja lehtitalon yhteistyö alkoi nimittäin jo kesäkuussa 1944 eli lähes päivälleen 59 vuotta sitten. Ensi vuonna perinteikäs maataloustutkimuksen sanansaattaja viettää 60-vuotisjuhliaan.vo

Virkeä kuusikymppinen - Koetoiminta ja käytäntö

Koetoiminta ja käytäntö -liite on kertonut jo 60 vuotta uusimmat maataloustutkimuksen tulokset suoraan viljelijöille. Näin kokeellinen tutkimus on löytänyt tiensä käytäntöön. Se on liitteen tärkein tavoite merkkipäivänäkin.vo

National and regional net nitrogen balances in Finland in 1990-2005

Nitrogen (N) balance has been identified as a principal agri-environmental indicator. In addition to national N balances, calculation of N balances for different agricultural regions is also recommended. In this study, national and regional net N balances for Finland were calculated. The net N balance is the result of deducting the NH3-N losses from manure and fertilisers from the gross N balance. The N balance calculation was based on data for Finnish Rural Centres and calculated per cultivated hectare. The main data inputs for the calculations were agricultural and environmental statistics, coefficients of manure excretion and crop N concentrations. Finnish national net N balance decreased from 90 kg ha–1 in 1990 to 50 kg ha–1 in 2005. The decrease in regional N balances was of the same magnitude. The main reason for the lower N balances was reduced use of mineral N fertilisers. Variation in the N balances was due to yield levels varying according to growing season conditions. The Rural Centres with intensive animal production tended to generate the highest N balances

Koetoiminta ja käytäntö

Toimittanut Maatalousministeriön tuotanto-osasto. 1. vuosikerta kesäkuu 1944Maataloutta palveleva tutkimus-, koe- ja tarkastustoimintamme on itsenäisyysaikanamme valtavasti laajentunut. Neljännesvuosisata sitten oli korkeimman maatalousopetuksemme kehto yliopistossa myös maataloudellisen tutkimustoimintamme tärkein keskus. Itsenäisyysaikanamme on maataloudellinen tutkimustoiminta kumminkin erotettu yliopiston yhteydestä perustamalla maatalouskoelaitos, jossa nykyisin on 9 eri osastoa. Vuoden 1925 jälkeen on maahamme perustettu lisäksi 8 paikallista kasvinviljelyskoeasemaa sekä laidunkoeasemaa.vo

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisusarjat A ja B : opas kirjoittajille : 2. uusittu painos

vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Lyhyesti

Kuvat: Tapio Tuomela; Ville Welling; Pro Kala ry; Natalia Räikkönen; Saila Karhu; Jouni Hyvärinen555 milj. kiloa viljaa; Kotimainen ahven soveltuu myös kalanviljelyyn; Uusia metsätuholajeja levinnyt Suomeen; WANTED: vieraslajit; Metsäkanalintujen kannat pienentyneet roimasti; Maaperämallit apuna ilmastonmuutoksen hillinnässä; Uutta terttuherukkaa vljellään kuin viiniä

Growth from the Earth : symposium on agricultural production and research

Tähän julkaisuun on koottu 5.-7.8.1997 pidetyn Maatalouden tutkimus- ja tuotantopäivien esitelmät. Tilaisuuden aiheita ovat mm. Savupirtistä maailmankylään Jokioinen - kulttuuriympäristön kokovartalokuva Typpilannoitus on iäisyyskysymys? Fosforin täsmälannoitus Kasvipeitevaatimuksen tilakohtainen soveltaminen Koneet kevenevät - paraneeko maa? Suomalainen maanviljelijä ja kasvien geeninsiirto Suomalainen elintarviketeollisuus ja siirtogeeninen raaka-aine Uudet ohrat - aina yli 9000 kiloa hehtaarilta? Suomalaisen entsyymimallasohran parantaminen villiohrien avulla Nurmikasvien laadun parantaminen kasvinjalostuksen keinoin Neljän markan ihme Aminohapoilla lisää tuotosta ympäristöä säästäen Vapaa säilörehuruokinta lypsylehmän hyvinvoinnin kannalta Emolehmät niitty- ja metsälaidunten hyödyntäjinä ja säilyttäjinä Onko lanta tuote vai jäte? Talouden lainalaisuudet ohjaavat maidontuottajan päätöksentekoa.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

Nurmisäilörehukokeita maatilasiiloissa 2. Kivennäispitoisuuden muutokset ja säilöntätappiot

Tutkimus käsittelee nurmisäilörehussa käytännön oloissa vuosina 1970-1973 todettuja kivennäispitoisuuksien muutoksia ja kivennäistappioita. Rehu tehtiin 9 m korkeisiin tornisiiloihin ja samaan siiloon pantiin usein sekä esikuivattua että niittotuoretta tai sateen kastelemaa ruohoa. Tutkimus suoritettiin siiloihin pantujen koesäkkien avulla. Aineisto oli sama kuin kirjoituksen osassa 1. Kivennäismääritykset tehtiin 45 ruohonäytteestä ja 79 säilörehunäytteistä, joista61 oli esikuivattuja (osa sateen kastelemia) ja18niittotuoretta. Ruohon P- ja K-pitoisuus laski (P < 0.001) ja Mg- ja Ca-pitoisuus nousi (P < 0.05—0.01) ensimmäisestä kolmanteen korjuukertaan mennessä. Sama ero näkyi vastaavissa säilörehuissa. Makrokivennäisten (Ca, Mg, K, P, Cl) säilöntätappio oli esikuivatuissa pienempi kuin niittotuoreissä (P < 0.001). Suurin tappio todettiin näytteissä, joihin päältä oli valunut runsaasti puristemehua. Korjuu sateella oli toinen paha tappioiden aiheuttaja. Tuhkatappio oli noin 1/3 suurempi kuin ka-tappio ja säilörehun kivennäispitoisuudet olivat sen vuoksi 0—10% raaka-aineen pitoisuuksia alemmat. Useimpien makrokivennäisten pitoisuuksien lasku oli esikuivatuissa merkitsevästi pienempi kuin niittotuoreissa (P < 0.001). Hivenaineissa ilmeni hajontaa, mutta keskimäärin Mn-, Zn- ja Cu-pitoisuudet olivat vain vähän alempia kuin raaka-aineessa. Ruohon multaantuminen nosti Fe-pitoisuuden korkeaksi. Ruohossa todettiin kiinteä korrelaatio seuraavien pitoisuuksien välillä: Ca/Mg, P/K, K/Cl, Fe/Na, Fe/Zn (P < 0.001). Myös kivennäisten ja eräiden orgaanisten aineiden välillä ilmeni kiinteitä korrelaatioita. Kivennäistappioiden riippuvuus ruohon ka-pitoisuudesta oli selvin sateella korjatuissa ja siilojen ylimpään kolmannekseen säilötyissä näytteissä