Renewing a University to Support Smart Manufacturing Within a Region

This chapter focuses on the topic of renewing a university in order to be able to support the adaptation of smart manufacturing and Industry 4.0 within a region. The chapter introduces Industry 4.0 as a framework for regional development. Factors related to Industry 4.0 related renewal in the region are identified and discussed further. An idea of how to apply Industry 4.0 as a framework for renewal of a multidisciplinary university’s structure and curricula is introduced. Also, a case study for applying Industry 4.0 as a framework for increasing competitiveness in the region is introduced

Towards a smart city concept in small cities

The smart city concept brings together technology, government and different layers of society, utilizing technological enablers, such as the internet of things (IoT) and artificial intelligence (AI). These enablers, in turn, facilitate development of various aspects of the smart city including, e.g., transportation, governance, education, safety and communications. However, the transition towards smarter cities involves not only technological development but also the changing and evolving roles of citizens, service providers and city authorities. In this transition, the key issue is creating and growing roles of collaboration, participation and coordination. Whereas mainstream research focuses on smart city transformation in big cities, aspects of this transformation in the context of small cities has been a widely neglected topic. This paper presents three cases of smart city development in small cities in Finland, each concentrating on a different aspect of smart city development. The cases reveal how a relatively small-sized city may take remarkable steps in smart city development by selecting a specific theme on which to build smart city activities. These examples also emphasize the critical role of public sector actors, showing that the public sector has a key role in creating the foundations for fruitful ecosystem-based development work.©2019 This article is an open access article distributed under the terms and conditions of the Creative Commons Attribution (CC BY) license, http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Competence portfolio assessment of research and development center for regional development

Digitalization is rapidly increasing and enterprises must find new ways to innovate for business advantage. Engineering industry is currently living in the middle of co-evolution from being the product provider to offering smart services and even to being the provider of customer value. The right way of digitalization can lead to business differentiation by smart services. But to transform themselves, the companies must have the right digital assets, suitable organizational capability and culture, right competence structure and individuals with right mindset to succeed in co- evolution. This article concentrates on analysing the role of research and development unit HAMK Smart Services. Its mission is to support co-evolution of municipal and industrial enterprises as well as value networks and through that increasing the competitiveness of the region. For that purpose, it is important to know the overall capabilities of the HAMK Smart Services unit. In our article we categorize the competence and capability into three layers: human competence and capability, organizational capability and content management capability. This article introduces a new interrelated three layer competence portfolio model and results of survey done with Smart Services research and development unit. Case study analysis has been executed within the customer segment of Industrial digitalization and life cycle care.©2015 The Authors. Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Diplomatian historiapolitiikka : Historia-argumenttien käyttö Kosovon kysymyksessä 1998-2010

Tutkielmassa tarkastellaan yhtä kansainvälisten suhteiden ja diplomatian lähihistorian pulmallisinta haastetta, kysymystä Kosovon asemasta vuosina 1998–2010. Se oli yksi keskeisimmistä 1990-luvun Jugoslavian hajoamissotien solmukohdista ja suhtautuminen siihen jakaa edelleen kansainvälisen yhteisön rivejä maailmanlaajuisesti. Tapaus on erityisen mielenkiintoinen myös nationalismin ja historiapolitiikan kannalta, sillä Kosovo on sekä albaanien että serbien kansallisen identiteetin ydinaluetta. Varhaishistorian myytit ja etnohistorialliset kertomukset ovat olleet tärkeässä asemassa lukuisissa aluetta koetelleissa konflikteissa. Tutkimuksen lähtökohtana on historiapolitiikan lähestymistavan välttämättömyys kansainvälisesti politisoituneen 'Kosovon kysymyksen' ymmärtämisessä. Historiapolitiikan teoreettisen viitekehyksen soveltuvuuden koettelu diplomatian argumentaation ja kansainvälisten suhteiden analysoinnissa on olennainen osa tutkimuksen tehtävänasettelua, sillä varsinkaan Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole ennen tehty. Samalla tutkimuksen tavoitteena on luokitella, analysoida ja vertailla eri valtioiden diplomaattisten historia-argumenttien käyttöä Kosovon kysymyksen yhteydessä sekä tarkastella näiden argumenttien kautta suhtautumista kansallisiin etnohistorian tulkintoihin ja niiden käyttöön 1990-luvun retoriikassa. Tutkielman tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat YK:n turvallisuusneuvoston Kosovoa käsittelevien istuntojen pöytäkirjat vuosilta 1998–2010 sekä huhti- ja heinäkuussa 2009 YK:n kansainväliselle tuomioistuimelle (ICJ) toimitetut, Kosovon itsenäisyysjulistuksen lainmukaisuutta käsittelevät, kirjalliset lausunnot ja kommentit. Tutkimuskirjallisuuden osalta tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat muun muassa Oliver Jens Schmittin, Marc Wellerin ja Pekka Visurin teokset sekä monet albaanien ja serbien kansallisia historiakäsityksiä ilmentävät teokset. Tutkielman metodologisena apuvälineenä on sovellettu suomalaisessa tutkimuksessa aikaisemmin hyvin vähän käytettyä Karl-Georg Faberin mallia historian poliitisen käytön kategorisoimiseksi. Faberin mallia käytetään paitsi historia-argumenttien luokittelun kehikkona, myös ajattelua ohjaavana historianfilosofisena kolmitasoisena mallina. Sitä on täydennytty Chaïm Perelmanin ja Lucie Olbrechts-Tytecan retoriikan tutkimuksen teorialla. Tutkimuksen tärkeimpiä johtopäätöksiä on historiapolitiikan näkökulman ja Faberin mallin hedelmällisyyden toteaminen diplomatian argumentaation analysoinnissa. Samalla tutkimus osoittaa, että historia-argumenteilla oli (ja on edelleen) Kosovon kysymyksessä oma erityinen roolinsa, joka vaihteli ajallisesti ja teemoittain. Toisaalta kansalliset historiakäsitykset, kuten käsitys omasta kansasta uhrina, näkyivät argumenteissa selvästi, toisaalta pyrkimyksenä oli vältellä nationalistiseksi tulkittavia historia-argumentteja. Lisäksi monissa argumenteissa vaadittiin väkivaltaisen historian jättämistä taakse eurooppalaisen tulevaisuuden toivossa

Semantic Infrastructure for Service Environment Supporting Successful Aging

Demographic changes and the rapid increase of aging people are occurring throughout the world. There is a need for step-by-step developing service environment to support elderly living as old as possible at home. Digital equipment and technology solutions installed at home produce real-time data which can be used for predictive and optimized service creation. New technology solutions have to be tested at home environments to get certainty of usability, flexibility, and accessibility. The implementation of new digitalization has to happen according to ethical rules taking into account the values of elderly people. The data gathered through digital equipment is used in optimizing service processes. However, service process misses common ontology and semantic infrastructure to use the gathered data for service optimization. The service environment and semantic infrastructure, which could be used in social and health care, are introduced in this article

Impacts and Indicators of Regional Innovation Ecosystems Supporting Sustainable Development

Ecosystems are in a key role in the implementation of EU innovation policies. It is important to assess and measure the impacts of regional innovation ecosystems. A regional strategy targeting smart specialization is implemented also in smaller regions and development results should be measured. The national indicators and level of analysis concentrate and are conducted mostly on a larger or national level and not specifically measuring on a regional level focusing on its special features. This creates challenges for both development and monitoring practices for regional innovation strategies. The objective of this article is to introduce the concept of regional ecosystem assessing and measuring challenges. It introduces early experiences and challenges of the ongoing Häme Goes into Ecosystems HGiE –project. The objective of the project is to enhance sustainable innovation ecosystem development.© 2023. Published by AHFE Open Access. All rights reserved.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Tuomioistuinviraston arviointi : Kuuden viraston yhteinen arviointihanke

Arvioinnissa tarkasteltiin Tuomioistuinviraston (TIV) perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja uudistuksen vaikutuksia. Arvioinnin perusteella TIV:n toiminta on vakiintumassa, ja uusi rakenne on vahvistanut tuomioistuinlaitoksen itsenäisyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Uudistus on myös luonut edellytyksiä tuloksellisuuden ja lainkäyttötoiminnan laadun parantamiselle. Kokonaisuutena tuomioistuinlaitoksen tuloksellisuus ei kuitenkaan ole kehittynyt odotetulla tavalla, ja tarve prosessien kehittämiselle sekä roolin selkeyttämiselle on korostunut. Toiminnan kehittämiseksi ja vaikuttavuuden edistämiseksi viraston roolia ja tehtävänkuvaa tulisi täsmentää. Virastolla tulisi olla nykyistä vahvempi rooli koko tuomioistuinlaitoksen toimintaan liittyvässä tiedolla johtamisessa. Tietoa tulisi hyödyntää paitsi resurssien tehokkaassa kohdentamisessa ja ohjauksessa, myös ulkoisessa viestinnässä. Hallintotehtävien keskittämistä on suositeltavaa jatkaa, samoin kuin toimenpiteitä sähköisten palveluiden ja järjestelmien kehittämiseksi. Tuomioistuinviraston nykyinen johtokuntarakenne on perusteltu, mutta johtokunnan ja operatiivisen johdon työnjakoa on mahdollista kehittää, samoin kuin ministeriön, viraston sekä johtokunnan välistä yhteistyötä, vuoropuhelua ja käytäntöjä budjetti- ja tulosohjauksessa. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul

Ulosottolaitoksen arviointi : Kuuden viraston yhteinen arviointihanke

Arvioinnissa tarkasteltiin uudistusta, jonka myötä ulosottotoimi organisoitiin yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi, Ulosottolaitokseksi. Uudistus oli hyvin laaja, mutta ulosottomenettelyn taloudellisuus, tuottavuus ja laatu ovat säilyneet korkealla tasolla. Myös viraston tuloksellisuus on kehittynyt hyvin, paljolti sähköisten järjestelmien onnistuneen kehitystyön myötä. Pitkään jatkunut uudistus ja organisaatiomuutokset ovat kuitenkin merkittävästi lisänneet henkilöstön kuormitusta. Riskinä on, että tämä heijastuu jatkossa viraston tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Toimenpiteitä henkilöstön jaksamisen ja osaamisen vahvistamiseksi tulee jatkaa. Yhdenmukaisuus ulosoton käytännön menettelytavoissa on parantunut, mutta käytännöt vaihtelevat edelleen alueittain/yksiköittäin. Työtä toiminnan yhtenäistämiseksi ja tasalaatuisuuden vahvistamiseksi tulee edelleen jatkaa ja vahvistaa. Toimintatapoja ja prosesseja erityisesti laajan täytäntöönpanon sekä perustäytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon välillä tulee edelleen täsmentää. Työnjako ja vastuut tulee myös viestiä selkeämmin sekä sisäisesti että sidosryhmille. Tuomioistuinviraston arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointi Liikenne- ja viestintäviraston arviointi Ulosottolaitoksen arviointi Väyläviraston arviointi Opetushallituksen arviointi Virastoarviointihanke 2022-2023 Yhteenvetoraportti </ul