Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas

Oppaassa esitellään uudenlainen tapa järjestää kehitysvammaisten ihmisten asumista asuntoverkoston yhteiskehittämisen mallilla, jossa kehitysvammaisten ihmisten asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla. Opas kertoo, miten kunnat voivat suunnitella asuntoverkoston yhdessa tulevien asukkaiden, heidän läheistensä sekä kunnan asuntotoimen, kaavoituksen ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteiskehittämisen tavoite on kehittää uudenlaisia asumisratkaisuja, jotka ylittävät perinteiset hallintorajat ja jotka vastaavat tulevien asukkaiden tarpeita ja ovat kustannustehokkaita. Asuntoverkoston yhteiskehittämisen malli on kehitetty ARAn ja Kehitysvammaliiton Arjen keskiössä -hankkeessa (2012–2014). Hankkeessa olivat mukana Turun, Kotkan, Seinäjoen ja Lahden kaupungit sekä Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri, Carea-kuntayhtymä ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Kuntien pilottihankkeissa kehitettiin uudenlaista asuntosuunnittelua ja yksilöllisiä asumisen ratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille

Käpytikka-talo: Kehitysvammaisten nuorten urbaani asumisyhteisö

Käpytikka-yhdistys on helsinkiläinen, kehitysvammaisten nuorten vanhempien v. 2003 perustama yhdistys, joka toteutti perheen nuorille kehitysvammaisille heidän itsenäistymistä, turvallista elämää ja integraation jatkumista tukevan asuinyhteisön. Käpytikka-talo valmistui vuonna 2009 Helsingin Arabianrantaan. Aktiivisen käyttäjäyhteisön  organisoima lähes kuusivuotinen talohanke tuotti käytäntöön useita asumisen innovaatioita

Degradation rates of aged petroleum hydrocarbons are likely to be mass transfer dependent in the field

Evidence for on site biodegradation may be difficult to provide at heterogeneous sites without additional experiments in controlled laboratory conditions. In this study, microbial activities measured as CO2 and CH4 production were compared in situ, in intact soil cores and in bottle microcosms containing sieved soils. In addition, biodegradation rates were determined by measuring the decrease in petroleum hydrocarbon concentrations at 7°C in aerobic and anaerobic conditions. Elevated concentrations of CO2 and CH4 in the soil gas phase indicated that both the aerobic and anaerobic microbial activity potentials were high at the contaminated site. Aerobic and anaerobic microbial degradation rates in laboratory experiments of petroleum hydrocarbons were highest in soils from the most contaminated point and degradation in the aerobic and anaerobic microcosms was linear throughout the incubation, indicating mass-transfer-dependent degradation. Different results for microbial activity measurements were obtained in laboratory studies depending on pretreatment and size of the sample, even when the environmental conditions were mimicked. These differences may be related to differences in the gas exchange rates as well as in changes in the bioavailability of the contaminant in different analyses. When predicting by modeling the behavior of an aged contaminant it is relevant to adapt the models in use to correspond to conditions relevant at the contaminated sites. The variables used in the models should be based on data from the site and on experiments performed using the original aged contaminant without any additions

Hanbok om gemensam utveckling av bostadsnätverk

I handboken presenteras ett nytt sätt att ordna utvecklingsstörda personers boende. I handboken presenteras modellen för gemensam utveckling av bostadsnätverk där utvecklingsstörda personers bostäder ligger på vanliga bostadsområden. I handboken beskrivs hur kommunerna kan planera bostadsnätverket tillsammans med dem som ska bo där. Förutom de blivande boende deltar även deras anhöriga samt kommunens bostadsväsende, planläggning och socialväsende i den gemensamma utvecklingen av bostadsnätverket. Målet med den gemensamma utvecklingen är att utveckla nya bostadslösningar som överskrider traditionella förvaltningsgränser, möter de blivande boendenas behov och är kostnadseffektiva. Modellen för gemensam utveckling av bostadsnätverk utvecklades inom projektet Arjen keskiössä (2012–2014) som koordinerades av ARA och Förbundet Utvecklingsstörning. I projektet deltog städerna Åbo, Kotka, Seinäjoki och Lahtis samt Egentliga Finlands specialomsorgsdistrikt, Carea samkommun och Eskoo samkommun för socialservice. Inom kommunernas pilotprojekt utvecklades nya typer av bostadsplanering och lösningar för individuellt boende för utvecklingsstörda personer