Saastuneen alueen asukkaat : kokemuksia Myllypuron Alakiventien ympäristöonnettomuudesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma on tapaustutkimus Alakiventien ympäristöonnettomuudesta. Ympäristöonnettomuuden seurauksena noin viisisataa alueen asukasta joutui muuttamaan kodeistaan. Tutkielmassa ympäristöonnettomuutta kuvattiin asukkaiden näkökulmasta. Onhan nykyaikaisten ympäristöonnettomuuksien yksi tyypillinen piirre juuri niiden aiheuttama inhimillinen kärsimys. Ympäristöonnettomuutta lähestyttiin kontekstuaalisen konstruktionismin perspektiivistä. Se on kiinnostunut ihmisen puheissaan tuottamista merkityksistä, mutta ei sulje kokonaan pois "objektiivisia oletuksia sosiaalisista olosuhteista." Tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaisia tulkintoja Alakiventien asukkaat tekivät heitä kohdanneesta ympäristöonnettomuudesta, ja miten tulkinnat edesauttoivat ristiriitatilanteen muodostumista asukkaiden ja kaupungin välille. Tutkielman painopiste oli asukkaiden kokemuksissa. Alakiventien tapauksen taustoja selvitettiin useammasta lähteestä. Pääasiallisena aineistona olivat Helsingin kaupungin asiakirjat. Lisäksi sivuttiin ympäristölainsäädännön kehittymistä. Ehkäpä yhtenä syynä Alakiventien tapaukseen voidaan pitää jälkeenjäänyttä lainsäädäntöä. Tutkimustavoitteen saavuttamiseksi analysoitiin teemahaastatteluaineistoa. Analyysi tapahtui hyvin aineistolähtöisesti. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska haastatteluaineisto poikkesi huomattavan paljon haastatteluja varten suunnitellusta pohjasta. Analyysimenetelmäksi valittiin teemaattinen analyysi. Aineiston tematisoinnissa hyödynnettiin faktanäkökulmaa sekä argumentaatioanalyysiin perustuvaa lähiluennan menetelmää. Menetelmät täydensivät toisiaan teemaattisessa analyysissa. Aineiston analyysissa päädyttiin erittelemään niitä tekijöitä, jotka aiheuttivat ristiriitoja kaupungin ja asukkaiden välille. Keskeisiä teemoja olivat huoli ja huolettomuus terveydestä, tukinnat kaupungin tiedotuksesta, kaupungin syyllisyys, kodista luopumisen vaikeus ja asukkaiden ympäristökäsitykset. Analyysia jatkettiin vertaamalla aineiston analyysin tuloksia aikaisempaan tutkimukseen. Aikaisemmista tutkimuksista nousevien teorioiden myötä pohdittiin, olisiko asukkaiden inhimillistä murhetta voitu vähentää, pyrittiin selvittämään sitä, miten asukkaat ovat ympäristöonnettomuuden kokeneet, minkälainen merkitys kaupungilla oli vastapelurina ja minkälaisia merkityksiä asukkaat antoivat ympäristöonnettomuudelle. Analyysin myötä keskeiseksi käsitteeksi nousi luottamus tai sen puute. Erityisesti se, uskoivatko asukkaat annettujen tietojen luotettavuuteen, näytti vaikuttavan ympäristöonnettomuuden kokemiseen. Tutkielman lopuksi pohdittiin tutkimusmenetelmien käyttöä, tapaustutkimuksen luonnetta ja yleistettävyyttä. Pohdinnan tavoitteena oli esittää joitakin huomioita mpäristöonnettomuuden merkityksestä nykyisenlaisessa yhteiskunnassa

Mapping Digital Media: Finland

The Mapping Digital Media project examines the global opportunities and risks created by the transition from traditional to digital media. Covering 60 countries, the project examines how these changes affect the core democratic service that any media system should provide: news about political, economic, and social affairs.Traditional media, news platforms, and public service media have maintained their historically strong position in the digital era in Finland. Traditional media also dominate the news offering on digital platforms and social media.Digitization has, however, increased the number of television channels and competition for audiences, and online news media use has grown rapidly. While ways of accessing news content have changed, traditional news usage is still common and a large proportion of the population watches scheduled television news at least once a week. Newspaper circulation figures are also still high, despite the trend of decline

Is There Room for Targeting within Universalism? : Finnish Social Assistance Recipients as Social Citizens

This article focuses on the role of means-tested social assistance in Finland, which is often considered one of the Nordic welfare states described as having a universal welfare model. The article scrutinises the capacity of the final safety net to enhance the social citizenship of social assistance recipients. The Finnish social security system combines social insurance (earnings-related benefits), universal benefits (flat-rate benefits), free or affordable public services, and social assistance as a means-tested and targeted element, and thus it is a discussion on the degree of universalism that best captures the nature of universalism in the Finnish welfare state. Because the final safety net includes public services (especially social work) and income transfers (especially social assistance), its ability to strengthen social citizenship depends on both elements—separately and as a combination—as there may be a simultaneous need for financial aid and services. Whilst national registers provide data on social assistance, there is no national register data on municipal social services, which is why a survey was conducted. In this study, the heterogenic clients supported by the final safety net were described based on an open-ended question in the survey data. Statistics were then used to evaluate the frequency of client groups (capable clients, persistent clients, invisible clients, safety net dropouts). The article concludes that universalism as a social policy principle is challenged by the diversity of the clientele

Risk knowledge in local decision making : A case of polluted soil in Helsinki

As a result of soil pollution, five hundred people had to move away from their homes in Alakiventie at the end of the 20th century. This area of Alakiventie had been built on an old waste dump in Myllypuro in the 1970s. Examination of the case showed that the area had been built according to the legislation and practices typical of that time. No mistakes had been made, and in consequence, the administration of the city interpreted the case as a rare single accident. This raised the question: when and how is polluted soil constructed as an environmental problem? In the doctoral dissertation, polluted soil is examined as a phenomenon that exists in a certain time span and space. The circumstances of society must be taken into account in order to understand polluted soil as an environmental problem. The definition of the environmental problem and its relation to risk management are in focus. The definition of the problem as well as the solution is dependent on knowledge. Knowledge is historically constructed, originating in action, and transformed from one actor to another. Furthermore, risk knowledge is related to the process in which an environmental problem and risk are defined. The research problem asks how knowledge production promotes or restricts the ability of local decision makers to remedy environmental problems. The problem is answered by the four articles and three sub-questions. The research is a case study. The practices of local governance are analysed over several decades. The studied case addresses local governance in a risk society. The interviews, the official documents of the city, the publications of the administrative bodies, and the minutes of the city board are combined as research material. Knowledge production about polluted soil seems to be disorganized and random. The knowledge produced does not accumulate, and the general view is invisible to decision makers. The silos in the administration, in legislation and in science hamper knowledge production in a way that hides solutions to wicked problems.Sosiaalipolitiikan perinteisiä tehtäviä on ihmisten turvaaminen erilaisia riskejä vastaan. Sosiaalivakuutuksella on helpotettu sairaudesta, työttömyydestä tai vanhuudesta seuranneita tulonmenetyksiä, vähennetty epävarmuutta. Perinteistä sosiaalipolitiikkaa haastavat globaalit ja paikalliset ympäristöongelmat. Ne pakottavat tarkastelemaan, miten yhteiskunta kykenee selviytymään ympäristöongelmista ja niitä seuraavasta epävarmuudesta. Epävarmuutta pyritään hallitsemaan riskienhallinnalla. Ennen ympäristöriskin määrittelyä täytyy ympäristöongelma tunnistaa ja tunnustaa. Vasta tämän jälkeen pystytään ongelmalle etsimään sellaista teknis-taloudellista ratkaisua, jonka myötä se voi päästä päätöksenteon agendalle. Ympäristöongelman määrittelyyn vaikuttaa se, ketkä siihen saavat osallistua, minkälaista tietoa on käytettävissä ja miten olemassa olevaa tietoa hyödynnetään. Ongelman määrittely puolestaan ohjaa sitä, miten siihen liittyvät riskit hahmotetaan. Näin ympäristöongelman määrittely ja ratkaisuyritykset kiinnittyvät tiiviisti toisiinsa. Väitöskirjan tutkimusongelma on: Miten tiedon tuotanto edistää ja rajoittaa kuntapäätöksenteon mahdollisuuksia korjata ympäristöongelmia? Ongelmaan vastataan kolmen tutkimuskysymyksen ja neljän artikkelin tuella. Tapaustutkimusasetelmassa tutkimuksen kohteena ovat saastuneen maan hallintakäytännöt eri vuosikymmeninä Helsingissä ja tutkittava tapaus on paikallinen hallintatapa riskiyhteiskunnassa. Tutkimuksen tuloksena esitetään, että tiedon tuotanto saastuneesta maaperästä ympäristöongelmana ja -riskinä on sattumanvaraista. Kokonaiskuvaa ei synny, eikä tieto kumuloidu päätöksenteossa tai päätöksentekoa varten. Kuntahallinnon siilot, lainsäädäntö ja tieteenalojen raja-aidat haittaavat ympäristöongelmien ymmärtämistä ja niiden korjaamista. Kaupunkia ei kyetä hahmottamaan osana ympäristön kiertokulkua. Nykyiset tiedon tuotannon tavat sopivat huonosti niin sanottujen ilkeiden ongelmien ratkaisuun. Ilkeiden ongelmien ratkaiseminen tai lieventäminen edellyttäisi modernistisesta maailmankuvasta luopumista. Käytännössä ilkeiden ongelmien ympärille pitäisi koota erilaista asiantuntemusta omaavia henkilöitä sen sijaan, että ilkeät ongelmat keinotekoisesti pilkotaan ensin hallinnon siiloihin sopiviksi ja sitten taloudellisiksi suureiksi päätöksentekoon