Sukupuoli-identiteetti ja vanhemmuus

Vertaisarvioitu.JOHDANTO : Suomessa edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjauksen edellytyksenä. Sukupuolenkorjaushoidot vaikuttavat lisääntymiskykyyn estävästi tai heikentävästi. Sukupuolivähemmistöjen halusta vanhemmuuteen tiedetään vähän. AINEISTO JA MENETELMÄT : Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikassa Hyksissä tai Taysissa 1.4.2016-31.10.2017 käyneiden täysi-ikäisten henkilöiden toiveita vanhemmuudesta tutkittiin kyselytutkimuksella. TULOKSET : Vastanneiden 103 henkilön keski-ikä oli 26 vuotta, ja heistä 8 %:lla oli lapsia. Suurin osa oli saanut hormonihoitoja ja 9 %:n sukusoluja oli talletettu. Valtaosa kertoi, että ei enää voi tai ei tiedä, voiko tulla biologisesti vanhemmaksi. Haluttomuus vanhemmuuteen liittyi noin puolella koettuun ristiriitaan oman sukupuoli-identiteetin ja raskauden välillä, mutta osan halukkuus vanhemmuuteen oli lisääntynyt hoitojen myötä. PÄÄTELMÄT : Sukupuolenkorjaushoitojen toteuttaminen ajoittuu ikään, jolloin vanhemmuus ei välttämättä ole ajankohtaista. Identiteetin liittäminen lisääntymiskykyyn ilman oikeutta tallettaa sukusoluja osana julkista terveydenhuoltoa on ongelmallista. Vaikutukset hedelmällisyyteen tulee huomioida osana korjaushoitoja.Peer reviewe

Sukupuoli-identiteetti ja vanhemmuus

Vertaisarvioitu.JOHDANTO : Suomessa edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjauksen edellytyksenä. Sukupuolenkorjaushoidot vaikuttavat lisääntymiskykyyn estävästi tai heikentävästi. Sukupuolivähemmistöjen halusta vanhemmuuteen tiedetään vähän. AINEISTO JA MENETELMÄT : Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikassa Hyksissä tai Taysissa 1.4.2016-31.10.2017 käyneiden täysi-ikäisten henkilöiden toiveita vanhemmuudesta tutkittiin kyselytutkimuksella. TULOKSET : Vastanneiden 103 henkilön keski-ikä oli 26 vuotta, ja heistä 8 %:lla oli lapsia. Suurin osa oli saanut hormonihoitoja ja 9 %:n sukusoluja oli talletettu. Valtaosa kertoi, että ei enää voi tai ei tiedä, voiko tulla biologisesti vanhemmaksi. Haluttomuus vanhemmuuteen liittyi noin puolella koettuun ristiriitaan oman sukupuoli-identiteetin ja raskauden välillä, mutta osan halukkuus vanhemmuuteen oli lisääntynyt hoitojen myötä. PÄÄTELMÄT : Sukupuolenkorjaushoitojen toteuttaminen ajoittuu ikään, jolloin vanhemmuus ei välttämättä ole ajankohtaista. Identiteetin liittäminen lisääntymiskykyyn ilman oikeutta tallettaa sukusoluja osana julkista terveydenhuoltoa on ongelmallista. Vaikutukset hedelmällisyyteen tulee huomioida osana korjaushoitoja.Peer reviewe

”KELPAANKO MÄ TÄLLAISENA KUIN OLEN?” : 13–17-vuotiaiden tyttöjen ajatuksia ulkonäöstä ja ulkonäköpaineista

Rytilahti, Laura & Saikkonen, Heini. ”Kelpaanko mä tällaisena kuin olen?”. 13–17-vuotiaiden tyttöjen ajatuksia ulkonäöstä ja ulkonäköpaineista. Helsinki, kevät 2017, 57 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin Tyttöjen Talon kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten tyttöjen ajatuksia ulkonäöstä ja ulkonäköpaineista. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää nuorten mahdollisia kokemuksia ulkonäköpaineista. Tutkimustapana käytettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita ja haastatteluaineisto kerättiin tammikuussa 2017 Helsingin Tyttöjen Talon tiloissa. Tutkimukseen sopivia haastatteluja tuli 10 ja tulokset muodostettiin analysoimalla litteroitu aineisto induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä koki ulkonäköpaineita. Ulkonäköpaineet tulivat mediasta, koulusta, kavereilta, vastakkaiselta sukupuolelta, harrastuksista ja aikuisilta. Ulkonäköpaineet näyttäytyivät nuorten arjessa lähes päivittäin ja vaikuttivat heidän käyttäytymiseensä. Suurin osa nuorista oli jossain määrin tyytymättömiä omaan ulkonäköönsä. Tyytyväisyys ulkonäköön oli kontekstista riippuvaista. Opinnäytetyön haastatteluiden mukaan ulkonäköasiat vaikuttivat nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä sosiaaliseen kehitykseen. Ulkonäköpaineilla vaikutti olevan nuorille sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, ja sen tulokset ovat huomionarvoisia etenkin nuorten parissa työskenteleville aikuisille sekä vanhemmille mutta myös nuorille itselleen. Ulkonäköön liittyvän toiminnan ohessa tehty haastattelu voi olla mahdollinen uusi toimintamalli vastaavanlaisissa nuorten toimintaympäristöissä. Opinnäytetyön menetelmiä ja tuloksia on mahdollista käyttää tutkittaessa nuorten poikien ulkonäköpaineita. Asiasanat: ulkonäkö, itsetunto, murrosikäiset, teemahaastattelutRytilahti, Laura & Saikkonen, Heini.” Am I good enough as I am?” Thoughts of appearance and appearance pressure of 13 to 17-year-old girls. Helsinki, spring 2017, 57 p., 3 appendices. Language: Finnish. Diakonia University of Applied Sciences, Helsinki. Degree programme in Nursing, option in Nursing: Nurse. The study was carried out in collaboration with Helsinki Girls’ House (Helsingin Tyttöjen Talo). The main purpose of the thesis was to examine young girls’ thoughts about appearances and the pressure related to it. The main task of the study was to find out if adolescent girls experience appearance pressure. The study was carried out following the principles of qualitative research. The interview material was gathered during January 2017 at the Helsinki Girls’ House. Ten of the interviews were used and the results were formulated by analysing the transcripted material using the means of inductive content analysis. According to the results 9 out of 10 of the girls experienced appearance pressure. The pressure was created by media, school, friends, the opposite sex, their hobbies and also adults. Appearance pressure appeared in the youths’ lives almost daily and it affected their behavior. The most of the adolescents were in some degree dissatisfied with their appearance. The satisfaction with appearance was related to social context. The interviews suggest that appearance related issues affect adolescents’ physical and mental health and also their social development. The appearance pressure seemed to have both negative and positive influence on the adolescents. The subject of the thesis is topical and its results are notable especially for people working with the youth and for the parents of adolescents but also to the adolescents themselves. The methods of these interview studies can be used as a new operating model in similar environment for adolescents. In further studies it would be possible to use the thesis’ methods and results when studying young boys on the same matter. Key words: Appearance, self-esteem, adolescents, focused interview

Suomen merenalaiset avainluontotyypit ja ekosysteemipalvelut

202