METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen

TiedonantoEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä. Alueellisten ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden välinen yhteistyö on METSOn toteuttamisessa tiivistä ja pääosin sujuvaa. Metsäkeskusuudistus ja muutokset lainsäädännössä kuitenkin muuttavat vakiintuneita yhteistyösuhteita. Toimiva yhteistyö edellyttääkin jatkuvaa sopeutumista. METSO-kohteiden välittäminen sekä viestintään ja koulutuksiin liittyvä yhteistyö nousevat esiin tärkeinä METSOn toteuttajien yhteistyön muotoina. Yhteistyöstä koituu monia hyötyjä, ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaaminen on usein enemmän kuin osiensa summa. METSOn monipuoliset hankkeet edistävät yhteistyötä ja luovat uusia kumppanuuksia. Vaikka METSOn toteuttajien yhteistyö sujuu pääosin hyvin, on siinä myös kehitettävää. Sekä ELY- että metsäkeskustoimijat toivovat metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisempaa osallistumista METSOn toteutukseen. Metsäkeskuksen organisaatiouudistus ja kohteiden välitystoiminnan ohjautuminen ELYjen suuntaan luo asetelman, jossa metsänhoitoyhdistyksistä voi tulla entistä vahvemmin myös ELY-keskusten yhteistyökumppaneita. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä metsänomistajien sekä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteinen METSOn toteuttaminen voi parhaimmillaan kehittää metsätaloutta ympäristöystävällisempään suuntaan myös METSOn toteutuksen ulkopuolella

Tutkimus tehostaa suojelutoimia: yhteenveto Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelman vaikuttavuudesta

Non peer reviewe

Elinympäristöjen tilan edistämisen priorisoinnin periaatteet ja menetelmä

Tieteen tori: Metsien kestävä käyttö biotalouden aikan

Can Topographic Variation in Climate Buffer against Climate Change-Induced Population Declines in Northern Forest Birds?

Increased attention is being paid to the ecological drivers and conservation measures which could mitigate climate change-induced pressures for species survival, potentially helping populations to remain in their present-day locations longer. One important buffering mechanism against climate change may be provided by the heterogeneity in topography and consequent local climate conditions. However, the buffering capacity of this topoclimate has so far been insufficiently studied based on empirical survey data across multiple sites and species. Here, we studied whether the fine-grained air temperature variation of protected areas (PAs) affects the population changes of declining northern forest bird species. Importantly to our study, in PAs harmful land use, such as logging, is not allowed, enabling the detection of the effects of temperature buffering, even at relatively moderate levels of topographic variation. Our survey data from 129 PAs located in the boreal zone in Finland show that the density of northern forest species was higher in topographically heterogeneous PAs than in topographically more homogeneous PAs. Moreover, local temperature variation had a significant effect on the density change of northern forest birds from 1981–1999 to 2000–2017, indicating that change in bird density was generally smaller in PAs with higher topographic variation. Thus, we found a clear buffering effect stemming from the local temperature variation of PAs in the population trends of northern forest birds

Characterization of vB_SauM-fRuSau02, a twort-like bacteriophage isolated from a therapeutic phage cocktail

Funding Information: Acknowledgments: Helsinki University Hospital special state subsidy for health science research grants, the Academy of Finland (project 1288701) and Jane & Aatos Erkko Foundation are acknowledged for funding (to MS). KL was supported by the Emil Aaltonen Foundation. Annamari Heikinheimo is thanked for providing the porcine S. aureus strain collection and Taeok Bae for sharing the TB4 and tagO strains. Arnab Bhattacharjee is acknowledged for his help with structural modelling and Joseph Michael Ochieng’ Oduor for critically reading the manuscript. Publisher Copyright: © 2017 by the authors.Staphylococcus aureus is a commensal and pathogenic bacterium that causes infections in humans and animals. It is a major cause of nosocomial infections worldwide. Due to increasing prevalence of multidrug resistance, alternative methods to eradicate the pathogen are necessary. In this respect, polyvalent staphylococcal myoviruses have been demonstrated to be excellent candidates for phage therapy. Here we present the characterization of the bacteriophage vB_SauM-fRuSau02 (fRuSau02) that was isolated from a commercial Staphylococcus bacteriophage cocktail produced by Microgen (Moscow, Russia). The genomic analysis revealed that fRuSau02 is very closely related to the phage MSA6, and possesses a large genome (148,464 bp), with typical modular organization and a low G+ C (30.22%) content. It can therefore be classified as a new virus among the genus Twortlikevirus. The genome contains 236 predicted genes, 4 of which were interrupted by insertion sequences. Altogether, 78 different structural and virion-associated proteins were identified from purified phage particles by liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS). The host range of fRuSau02 was tested with 135 strains, including 51 and 54 Staphylococcus aureus isolates from humans and pigs, respectively, and 30 coagulase-negative Staphylococcus strains of human origin. All clinical S. aureus strains were at least moderately sensitive to the phage, while only 39% of the pig strains were infected. Also, some strains of Staphylococcus intermedius, Staphylococcus lugdunensis, Staphylococcus epidermidis, Staphylococcus haemolyticus, Staphylococcus saprophyticus and Staphylococcus pseudointer were sensitive. We conclude that fRuSau02, a phage therapy agent in Russia, can serve as an alternative to antibiotic therapy against S. aureus.Peer reviewe

Can Topographic Variation in Climate Buffer against Climate Change-Induced Population Declines in Northern Forest Birds?

Increased attention is being paid to the ecological drivers and conservation measures which could mitigate climate change-induced pressures for species survival, potentially helping populations to remain in their present-day locations longer. One important buffering mechanism against climate change may be provided by the heterogeneity in topography and consequent local climate conditions. However, the buffering capacity of this topoclimate has so far been insufficiently studied based on empirical survey data across multiple sites and species. Here, we studied whether the fine-grained air temperature variation of protected areas (PAs) affects the population changes of declining northern forest bird species. Importantly to our study, in PAs harmful land use, such as logging, is not allowed, enabling the detection of the effects of temperature buffering, even at relatively moderate levels of topographic variation. Our survey data from 129 PAs located in the boreal zone in Finland show that the density of northern forest species was higher in topographically heterogeneous PAs than in topographically more homogeneous PAs. Moreover, local temperature variation had a significant effect on the density change of northern forest birds from 1981–1999 to 2000–2017, indicating that change in bird density was generally smaller in PAs with higher topographic variation. Thus, we found a clear buffering effect stemming from the local temperature variation of PAs in the population trends of northern forest birds

METSO-ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. Tärkeä osa ohjelman toteutusta ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on edistää ja kehittää monimuotoisuuden turvaamisen menetelmiä ja toimintamalleja, tuottaa monimuotoisuuden suojelua tukevaa tutkimustietoa sekä kehittää metsänomistajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä raportissa arvioidaan METSOn tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuutta, kartoitetaan monimuotoisuuden turvaamisen tietotarpeita metsä- ja ympäristöalan toimijoiden keskuudessa sekä kootaan METSO-ohjelman hanketoiminnan kehittämistarpeita. Raportti tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 teettämää METSO-ohjelman kolmatta väliarviointia. Vaikuttavuusarviointi kattaa yhteensä 48 METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostohanketta, valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta sekä yhteistutkimushanketta, joita on toteutettu vuosien 2009–2017 aikana. Raportin aineisto kerättiin webropol-kyselyllä tammi-helmikuussa 2018 (98 vastaajaa). Vastausten perusteella METSO-ohjelman hanketoiminnalla oli onnistuttu lisäämään metsä- ja ympäristöammattilaisten monimuotoisuusosaamista. Vastaajat arvioivat hankkeiden parantaneen mahdollisuuksia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen käytännössä. Hankkeilla oli myös onnistuttu lisäämään yhteistyötä metsänomistajien ja metsä- ja ympäristöammattilaisten välillä, kehittämään luonnonhoitomenetelmiä sekä lisäämään asenneilmapiirin myönteisyyttä monimuotoisuuden turvaamista kohtaan. Hankkeet tunnetaan varsin hyvin. Monimuotoisuustiedon hankintakanavina painottuivat käytännön oppaat ja toimintaohjeet, verkkomateriaalit ja oman organisaation kollegat. Lisätietoa kaivattiin erityisesti talousmetsien luonnonhoidosta, sen keinoista, vaikutuksista ja kustannuksista. Hankkeissa tuotettujen materiaalien tulisi olla helposti saatavilla ja koottuna esimerkiksi yhdelle verkkosivustolle. Hanketoiminnassa on haasteellista saada kehitettyjä toimintamalleja käyttöön hankealueen ulkopuolella ja ylläpitää toimintaa hankekauden jälkeen. Tulosten perusteella maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kannattaa rahoittaa METSO-ohjelmaa tukevia tutkimus- ja kehittämishankkeita myös jatkossa. Hankkeiden vaikuttavuutta voidaan parantaa jatkamalla hankkeissa aloitettua kehitystyötä ja laajentamalla toimintamallien käyttöä viestimällä ja pilotoimalla. Hankkeissa kannattaa tuottaa käytännön oppaita ja esitteitä ja koota keskeiset tiedot kattavasti verkkosivuille (esim. metsonpolku.fi). Myös koulutusta tarvitaan tiedon ja toimintamallien käytön edistämiseksi. Hankkeissa, joissa tavoitteena on toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, tulee jo hankkeen valmisteluvaiheessa huolehtia laajemman käyttöönoton edellytyksistä. Käytännön toimijoita on tärkeä ottaa mukaan jo hankerahoituksen ja hankkeiden suunnitteluvaiheeseen ja ulottaa rahoitus toteutusvaiheeseen (pilotointiin) saakka. Hankehakuja suunniteltaessa tulisi selvittää kentällä tunnistettuja tiedon ja toiminnan kehittämisen tarpeita ja suunnata rahoitushakuja niihin. Sidosryhmien osallistaminen hankkeisiin ja riittävän laaja viestiminen eri tavoin hankkeen alusta saakka on tärkeää. Tämä tukee sekä tiedonvälitystä että yhteistyön kehittämistä toimijaryhmien ja organisaatioiden välillä.201

Developing fine-grained nationwide predictions of valuable forests using biodiversity indicator bird species

Publisher Copyright: © 2021 The Authors. Ecological Applications published by Wiley Periodicals LLC on behalf of The Ecological Society of America.The use of indicator species in forest conservation and management planning can facilitate enhanced preservation of biodiversity from the negative effects of forestry and other uses of land. However, this requires detailed and spatially comprehensive knowledge of the habitat preferences and distributions of selected focal indicator species. Unfortunately, due to limited resources for field surveys, only a small proportion of the occurrences of focal species is usually known. This shortcoming can be circumvented by using modelling techniques to predict the spatial distribution of suitable sites for the target species. Airborne laser scanning (ALS) and other remote sensing (RS) techniques have the potential to provide useful environmental data covering systematically large areas for these purposes. Here, we focused on six bird of prey and woodpecker species known to be good indicators of boreal forest biodiversity values. We used known nest sites of the six indicator species based on nestling ringing records. Thus, the most suitable nesting sites of these species provide important information for biodiversity-friendly forest management and conservation planning. We developed fine-grained, i.e., 96 x 96 m grid cell resolution, predictive maps across the whole of Finland of the suitable nesting habitats based on ALS and other RS data and spatial information on the distribution of important forest stands for the six studied biodiversity indicator bird species based on nesting habitat suitability modelling, i.e., the MaxEnt model. Habitat preferences of the study species, as determined by MaxEnt, were in line with the previous knowledge of species-habitat relations. The proportion of suitable habitats of these species in protected areas was considerable, but our analysis also revealed many potentially high-quality forest stands outside protected areas. However, many of these sites are increasingly threatened by logging due to increased pressures for using forests for bioeconomy and forest industry based on National Forest Strategy. Predicting habitat suitability based on information on the nest sites of indicator species provides a new tool for systematic conservation planning over large areas in boreal forests in Europe, and corresponding approach would also be feasible and recommendable elsewhere where similar data are available.The use of indicator species in forest conservation and management planning can facilitate enhanced preservation of biodiversity from the negative effects of forestry and other uses of land. However, this requires detailed and spatially comprehensive knowledge of the habitat preferences and distributions of selected focal indicator species. Unfortunately, due to limited resources for field surveys, only a small proportion of the occurrences of focal species is usually known. This shortcoming can be circumvented by using modeling techniques to predict the spatial distribution of suitable sites for the target species. Airborne laser scanning (ALS) and other remote sensing (RS) techniques have the potential to provide useful environmental data covering systematically large areas for these purposes. Here, we focused on six bird of prey and woodpecker species known to be good indicators of boreal forest biodiversity values. We used known nest sites of the six indicator species based on nestling ringing records. Thus, the most suitable nesting sites of these species provide important information for biodiversity-friendly forest management and conservation planning. We developed fine-grained, that is, 96 x 96 m grid cell resolution, predictive maps across the whole of Finland of the suitable nesting habitats based on ALS and other RS data and spatial information on the distribution of important forest stands for the six studied biodiversity indicator bird species based on nesting-habitat suitability modeling, that is, the MaxEnt model. Habitat preferences of the study species, as determined by MaxEnt, were in line with the previous knowledge of species-habitat relations. The proportion of suitable habitats of these species in protected areas (PAs) was considerable, but our analysis also revealed many potentially high-quality forest stands outside PAs. However, many of these sites are increasingly threatened by logging because of increased pressures for using forests for bioeconomy and forest industry based on National Forest Strategy. Predicting habitat suitability based on information on the nest sites of indicator species provides a new tool for systematic conservation planning over large areas in boreal forests in Europe, and a corresponding approach would also be feasible and recommendable elsewhere where similar data are available.Peer reviewe