Bridging capture and enjoyment; Removing the transfer phase from the photography workflow

With the advent of digital photography and the proliferation of cell phone cameras, photography has become an everyday activity, leading to a dramatic increase in the amount of photos that people take. Even though the photo capturing technology has improved, the methods and tools with which consumers handle this increase in photo volume have not improved fast enough. Many consumers find moving photos from device to device to be unnecessarily difficult and time-consuming. For this thesis, we built a prototype of a service using existing technologies that automated the transferral of photos from a capture device - a Nokia N900 cell phone - to an online service that the users could use to browse and share their photos. The prototype was deployed to a group of test users for a trial period. Their experiences and feedback were collected with the help of interviews. Based on our results, we concluded that there is a demand for such a service. The prototype that we built did not have enough functionality as to being a viable commercial service, but with improvements users would generally have been willing to pay for it. Giving end-users control over their photos and building their trust are central themes that are critical for such a service

Photography based pantograph condition monitoring

Työssä tutkitaan valokuvaukseen perustuvan laitteiston sopivuutta sähkövetokaluston virroittimen kontaktihiilien kunnon valvontaan. Virroittimen kunnon valvontaan tarkoitettu kameralaitteisto on radanpitäjän rautatieoperaattoreille tarjoama palvelu, joka on tarkoitettu vähentämään ajolankavaurion riskiä. Laitteisto kuvaa ohikulkevan junan virroittimen ja analysoi sen kontaktihiilien kunnon. Laitteiston ottamia kuvia on mahdollista analysoida myös manuaalisesti. Tässä diplomityössä tehdään kirjallisuuskatsaus sähköistetyn rautatien osa-alueisiin, kuten ratajohdon rakenteeseen, sähkövetokaluston virroittimiin ja niiden kontaktihiilien kulumismekanismien tutkimiseen. Kirjallisessa osuudessa esitellään myös muita menetelmiä ajolankavaurioiden vähentämiseksi ja kuvataan Sensys Traffic Ab:n valmistaman APMS-laitteiston (Automatic Pantograph Monitoring System) toimintaa laitteiston valmistajan toimittaman materiaalin perusteella. Työssä tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että laitteisto ottaa ohikulkevien junien ja vetureiden virroittimista selkeitä kuvia. Koekäytön aikana saadun otoksen perusteella kuvaamatta jäävien virroittimien määrä on pieni. Koekäytön aikana havaittiin liian ohuita virroittimen kontaktihiiliä, jotka edellyttivät vaihtoa ja yksi pahoin vaurioitunut virroitin. Operaattoriin otettiin yhteys useamman kerran laitteiston ottamien kuvien perusteella. Osa yhteydenotoista johti virroittimen kontaktihiilien vaihtoon. Kaikki havainnot tehtiin käymällä kuvia läpi manuaalisesti.This thesis studies photography based equipment meant for pantograph coal condition monitoring. A camera system for pantograph condition monitoring is a service provided for the train operators by the infrastructure manager. The system is meant to aid in reducing the risk of overhead catenary line damage. The system takes a picture of the passing train's pantograph and analyzes its carbon strip's condition. The pictures can also be analyzed manually. This thesis reviews various aspects of electrified railways, including the overhead catenary structure of electrified railways in Finland and different applications regarding the catenary/pantograph interface condition monitoring. The operation of the APMS (Automatic Pantograph Monitoring System) unit is also reviewed based on material provided by the manufacturer. The empirical part is based on the evaluation of the APMS unit's performance. Based on the study done in this thesis, it can be said that the APMS unit takes clear pictures of the passing pantographs. The results indicate that the amount of pantographs not pictured is low. During the test period, several too thin pantograph coals were detected as well as one severely damaged coal. The train operator was contacted several times during the test period due to pictures taken with the APMS unit, some of which led to pantograph coal changing. All the notifications were done based on the manual checking of the pictures. In conclusion, it is recommended that more equipment dedicated to reducing catenary/pantograph faults should be installed both on the track and onboard the trains

Tuomarin päätöksenteko ja vankeusrangaistuksen perusteleminen

Tutkielma käsittelee rangaistuksen määräämistä monitieteisesti rikosoikeuden, prosessioikeuden ja kognitiivisen psykologian näkökulmista. Tutkielmassa esitetään päätöksenteon tutkimuksen alaan kuuluvan tutkimuskirjallisuuden pohjalta psykologisesti realistinen kuva rangaistuksen määräämisestä kognitiivisena prosessina. Rangaistusseuraamuksen perustelemista tarkastellaan käyttäen aineistona käräjäoikeuksien seuraamusperusteluja. Tuomarit ja monet muut ammattilaiset ovat siinä käsityksessä, että heidän ammattitaitonsa kehittyy kokemuksen myötä. Esimerkiksi juuri tuomarin päätöksentekoympäristö on kuitenkin sellainen, että vaikka itsevarmuus kasvaakin kokemuksen karttuessa, ns. implisiittistä oppimista eli intuitioiden kehittymistä ei tapahdu. Tämä edellyttäisi päätöksentekoympäristöltä riittävää ennustettavuutta ja välitöntä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Tuomari, erityisesti rangaistuksen määrääjä, ei tee työtään tällaisessa ympäristössä vaan varsin vaihtelevassa ympäristössä, jossa palaute on erittäin harvinaista ja epäsäännöllistä. Tällainen ympäristö altistaa päinvastoin epäolennaisten seikkojen hiipivälle vaikutukselle ja väärien heuristiikkojen kehittymiselle. Tuomarin täytyy kehittää ammattitaitoaan tietoisella, systemaattisella opiskelulla eikä luottaa siihen, että päätöksenteko kehittyisi kokemuksen myötä kuin itsestään. Tutkitut perustelut ovat törkeästä pahoinpitelystä tuomittujen rangaistusseuraamusten perusteluja. Törkeän pahoinpitelyn rangaistusasteikko mahdollistaa normaalisti vain ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen, joten tuomarin päätöksenteko muodostuu näissä tapauksissa vankeusrangaistuksen keston mittaamista ja vankeuslajin valinnasta. Rikoslain järjestelmässä nämä osaratkaisut pitäisi tehdä erikseen ja painottaen osittain eri perusteita. Mittaamisratkaisu tulisi tehdä ensin. Perusteluista kuitenkin havaitaan, että näitä rangaistuksen aspekteja ei aina perustella erikseen vaan vankeusrangaistuksen kesto ja laji (ehdollinen tai ehdoton) perustellaan varsin usein samalla kertaa ja samoin perustein. Tämä on tutkielmassa kutsuttu holistiseksi perustelutavaksi. Silloin kun mainitut osaratkaisut perustellaan erikseen, vankeuslajia perustellaan erityisesti rikostaustalla. Tällöin jää epäselväksi, onko teonpiirteitä otettu enää tässä vaiheessa huomioon, kuten rikoslain mukaan pitäisi. Lisäksi vankeuslajin valinta perustellaan ja siis oletettavasti tehdään joskus ennen mittaamisratkaisua, joskin tämä vaihtoehto on melko harvinainen. Suomessa ei ole tehty kokeellista tutkimusta tuomarin päätöksenteosta, ja tutkielmassa esitetäänkin useita mahdollisia koeasetelmia tätä tarkoitusta varten. Rikosoikeudellisessa ja prosessilainsäädännössä tulee ottaa huomioon päätöksenteon kognitiiviset reunaehdot. Rangaistuksen määräämisen löyhä sääntely yhdistettynä mittaamisprejudikaatteihin vaikuttaa jokseenkin toimivalta ratkaisulta

Yhteisen rangaistuksen mittaamisen ennakoitavuus

Foreseeability of joint sentencesCourts are to apply criminal law in a foreseeable manner. According to the European Court of Human Rights, unforeseeability in either convictions or sentencing violates the principle of legality in criminal law. In this article, the scope of the foreseeability requirement in sentencing is analysed with particular focus on joint sentences, i.e. the sentencing for multiple offences under Finnish law. The analysis shows that the concept of foreseeability has next to no doctrinal significance in sentencing because truly unforeseeable sentences would also fly in the face of the wording of the law. In addition, the proportionality principle and the uniformity goal of the sentencing practice set more stringent limits for sentencing than does the foreseeability requirement associated with the principle of legality.The Supreme Court regularly hands out precedents with the aim of improving the uniformity of the sentencing practice. In joint sentence precedents, the court of last resort typically considers the seriousness of the gravest offence, the seriousness of the other offences, and the mutual connection of the offences. To study the effect of the precedents and to put the foreseeability of sentencingto a demanding test, a small set of recent appeals court judgments (N = 37) in joint sentence cases were analysed for the article. The result was that the appeals court practice seems beyond reproach from the point of view of the principle of legality although oftentimes lacking from the point of view of reasoning models promoted by the Supreme Court.Lower courts could improve their reasoning and perhaps their decision-making in multiple offences cases by more regularly taking the systematic approach followed by the Supreme Court. Such a technique would elevate the clarity of court reasoning and most likely the uniformity of the sentencing practice. As a by-product, the foreseeability of joint sentences would be upgraded from its already adequate level

Kaksinkertaisen kvalifioinnin kiellon vaikutus rangaistuksen määräämiseen

Peer reviewe

Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus

Peer reviewe

Järvien ja merenlahtien kunnostukset Uudellamaalla ja ItäUudellamaalla

Uudenmaan ja ItäUudenmaan järvien ja merenlahtien kunnostustarve ja kunnostetut kohteet kartoitettiin vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan TEkeskuksen kalatalousyksikön yhteistyöllä. Kartoitus tehtiin toteuttamalla postikysely kunnostusten kannalta oleellisille sidosryhmille. Vastausprosentiksi saatiin 41. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella on kunnostustarpeessa olevia järviä 89 ja merenlahtia 28. Näistä 49 järveä ja 8 merenlahtea on aikaisemmin kunnostettu. Kunnostustarpeessa olevien järvien ilmoitettu lukumäärä on laskenut vuoteen 1996 mennessä 26 prosenttia. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kunnostustarpeessa olevat järvet sijoittuivat pintaalaltaan 10 – 1000 hehtaarin välille. Kaikkiaan kunnostettavaa pintaalaa on 129 km2, keskimäärin 146 hehtaaria, joka on hiukan pienempi kuin vuonna 1996. Kunnostustarpeessa olevien merenlahtien keskimääräinen pintaala on 85 hehtaaria. Useimmat järvet sijoittuivat Karjaanjoen ja Siuntionjoen vesistöalueille. Kunnostustarvetta järvillä aiheuttavat rehevöityminen, liiallinen vesikasvillisuus/umpeenkasvu ja ulkoinen ravinnekuormitus. Kunnostustoimiksi vastanneet ehdottivatkin yleisimmin juuri vesikasvien poistoa, kunnostustai hoitosuunnitelman laadintaa ja ulkoisen ravinnekuormituksen hillitsemistä. Merenlahdilla ongelmia aiheuttavat umpeenkasvu, rehevöityminen, liettynyt pohja ja liian alhainen vesisyvyys. Merenlahdille vastanneet toivoivat kunnostustöiksi mm. vesikasvien poistoa ja ruoppausta. Kunnostustarpeessa olevilla järvillä kunnostusten päätavoitteina oli usein virkistyskäytön ja vedenlaadun parantaminen. Näiden päätavoitteiden lisäksi myös kalataloudellista kunnostusta pidettiin hyvin tärkeänä. Vastaavasti merialueilla oli kalataloudellinen kunnostus useimmin mainittu kunnostuksen päätavoitteeksi, kuten oli myös yleisen virkistyskäytön kohentaminen. Vastanneista jopa 80 prosenttia oli valmis osallistumaan järven tilan seurantaan ja varsinaiseen hoitotyöhön myös kunnostuksen jälkeen. Vastaavat luvut merialueiden osalta jäivät noin kolmasosaan. Kunnostusten kustannukset 12 järven osalta ovat yhteensä noin 740 000 euroa, keskimäärin 60 000 euroa. Arvioiden mukaan jopa yli puolet (58 prosenttia) kunnostuksista tulisi maksamaan yli 20 000 euroa per kohde. Vastaavasti neljän ilmoitetun merenlahden kunnostus maksaisi 600 000 euroa, keskimäärin 150 000 euroa

Kilpailun vaikutus lääkemarkkinoilla

Hintakilpailu Suomen lääkemarkkinoilla on ollut perinteisesti vähäistä. Kuluttajat ovat ostaneet lääkkeitä pääasiallisesti lääkärin määräyksen mukaan. Kuluttajan lääkkeestä maksama hinta taas ei ole ollut lääkärille merkittävä lääkkeen valintaan vaikuttava tekijä. Kilpailutilanne lääkemarkkinoilla muuttui ratkaisevasti 1.4.2003. Tällöin otettiin käyttöön yksi keino lääkekustannuksien kasvun hillitsemiseksi eli lääkevaihto. Lääkevaihto tarkoittaa sitä, että apteekki vaihtaa lääkärin määräämän reseptilääkkeen halvempaan, mikäli lääke on vaihtokelpoinen ja mikäli lääkäri tai kuluttaja ei erikseen kiellä vaihtoa. Kilpailullisuuden kannalta kyse on siitä, että ei-patenttisuojattujen alkuperäislääkkeiden erityisasema markkinoilla poistettiin altistamalla ne rinnakkaisvalmisteiden kilpailulle. Tämä tutkimus tarkastelee lääkemarkkinoiden kilpailuympäristön muutoksen vaikutusta yksittäisten lääkkeiden hintoihin. Tarkasteltavana on vaihtokelpoisten lääkkeiden hinnat ja erityisesti kysymys, mitkä seikat ovat vaikuttaneet alkuperäislääkkeiden hintojen erisuuriin laskuihin. Toisaalta tarkasteltavana on rinnakkaisvalmisteisten lääkkeiden hintojen määräytyminen lääkeryhmän hintaputken sisällä ja ympärillä. Tutkimuksen ilmeisin tulos on se, että kilpailijoiden lukumäärän lisääntyminen substituutioryhmässä laskee hintoja. Tulos ei tietysti ole yllättävä, mutta yllättävää on, että uudet kilpailijat laskevat selvästi ryhmän hintoja, vaikka ryhmässä olisi jo useita kilpailijoita. Kilpailijoiden hintoja laskeva vaikutus ei lisäksi ole samanlainen kaikissa substituutioryhmissä, sillä kilpailu on laskenut hintoja huomattavasti vähemmän alunperin keskihinnaltaan alhaisissa ryhmissä kuin kalliimmissa ryhmissä. Syynä on se, että keskihinnaltaan alhaisissa ryhmissä 2 euroa leveä hintaputki on kovin leveä prosentuaalisesti. Jos ryhmän alin hinta on esimerkiksi 4 euroa, kyseistä tuotetta jopa 50 % kalliimmat lääkkeet mahtuvat hintaputkeen. Pahinta ei ole se, että "liian kalliit" tuotteet mahtuvat hintaputkeen, vaan se, että liian leveä hintaputki poistaa insentiivin laskea hintoja alas: jos kuitenkin lähes kaikki ryhmän tuotteet mahtuvat putkeen, miksi kukaan laskisi hintoja? Hintaputken pitäisikin olla selvästi kapeampi kuin 2 euroa hinnoiltaan alhaisten substituutioryhmien kohdalla. Tutkimuksen toinen tärkeä tulos on se, että alkuperäislääkkeiden hintakehitys on ollut hyvin erilainen pienissä ja suurissa substituutioryhmissä. Lääkevaihdon toisena ongelmana onkin tällä hetkellä se, että paljon kilpailijoita sisältävien substituutioryhmien alkuperäislääkkeiden hinnat eivät ole juuri laskeneet. Koska osa kuluttajista haluaa ostaa näitä kalliita alkuperäislääkkeitä, kyseisten lääkkeiden korkeat hinnat nostavat sekä kuluttajille että Kansaneläkelaitokselle lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia

”Ope, voiko kuunnella samalla musaa kun tekee tehtäviä?”:taustamusiikin vaikutus keskittymiseen oppimisen aikana

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan taustamusiikin vaikutusta oppimiseen. Aihetta käsitellään tutkielmassa suomalaisen peruskoulun näkökulmasta, jossa oppilailla on mahdollisuus itsenäisesti tai opettajajohtoisesti mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä luoden paremmat olosuhteet keskittymiselleen. Vaikka aihetta käsitellään suomalaisen peruskoulun näkökulmasta, määritellään tässä tutkielmassa taustamusiikin käsite sekä sen vaikutukset keskittymiseen ja oppimiseen kansainvälisen tutkimustiedon pohjalta. Taustamusiikin hyödyntämisestä oppimisen ja keskittymisen tukena ei ole selkeää konsensusta opettajien kesken, tulisiko musiikkia hyödyntää oppimisen taustalla vai ei. On yhä epäselvää, onko musiikista hyötyä vai haittaa opiskelun taustalla, vaikka se on niin yleisesti käytetty väline oppimisen aikana ja yleisesti uskotaan, että musiikista on ehdottomasti hyötyä keskittymisen tukena. Tutkimuskysymykseni tälle tutkielmalle ovat: ”Mitä taustamusiikki on?” sekä ”Miten taustamusiikki vaikuttaa keskittymiseen ja tunteisiin oppimisen aikana?”. Taustamusiikin hyödyntämisessä keskittymisen ja oppimisen tukijana ei ole tutkimustiedon mukaan merkittävää hyötyä oppimisen aikana verrattuna opiskeluun hiljaisuudessa. Pahimmillaan musiikista opiskelun taustalla voi olla merkittävää haittaa oppimistuloksille. Eniten haittaa oppimistuloksille ja keskittymiselle muodostuu tilanteissa, jossa musiikki oppimisen taustalla sisältää lyriikoita ja vahvoja dynamiikan vaihteluita. Oikein hyödynnettynä ja oikeanlaatuisella taustamusiikilla voidaan kuitenkin tarjota syvälle keskittymiselle suotuisa tunnetila, jolloin musiikin luoma positiivinen tunnetila voi parhaimmillaan laajentaa käytettävissä olevia keskittymisen resursseja. On kuitenkin suositeltavaa, että taustamusiikkia hyödynnettäisiin oppimisen ja keskittymisen tukijana tilanteissa, joissa opiskeltava aines ei ole haastavaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi paljon toistoja vaativat oppimistehtävät

Feasibility of Bi-Temporal Airborne Laser Scanning Data in Detecting Species-Specific Individual Tree Crown Growth of Boreal Forests

The tree crown, with its functionality of assimilation, respiration, and transpiration, is a key forest ecosystem structure, resulting in high demand for characterizing tree crown structure and growth on a spatiotemporal scale. Airborne laser scanning (ALS) was found to be useful in measuring the structural properties associated with individual tree crowns. However, established ALS-assisted monitoring frameworks are still limited. The main objective of this study was to investigate the feasibility of detecting species-specific individual tree crown growth by means of airborne laser scanning (ALS) measurements in 2009 (T1) and 2014 (T2). Our study was conducted in southern Finland over 91 sample plots with a size of 32 × 32 m. The ALS crown metrics of width (WD), projection area (A2D), volume (V), and surface area (A3D) were derived for species-specific individually matched trees in T1 and T2. The Scots pine (Pinus sylvestris), Norway spruce (Picea abies (L.) H. Karst), and birch (Betula sp.) were the three species groups that studied. We found a high capability of bi-temporal ALS measurements in the detection of species-specific crown growth (Δ), especially for the 3D crown metrics of V and A3D, with Cohen’s D values of 1.09–1.46 (p-value < 0.0001). Scots pine was observed to have the highest relative crown growth (rΔ) and showed statistically significant differences with Norway spruce and birch in terms of rΔWD, rΔA2D, rΔV, and rΔA3D at a 95% confidence interval. Meanwhile, birch and Norway spruce had no statistically significant differences in rΔWD, rΔV, and rΔA3D (p-value < 0.0001). However, the amount of rΔ variability that could be explained by the species was only 2–5%. This revealed the complex nature of growth controlled by many biotic and abiotic factors other than species. Our results address the great potential of ALS data in crown growth detection that can be used for growth studies at large scales