Ihopistonäytteenotto-opas hoitajille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvallinen opas hoitajille aikuisen ihopistonäytteenotosta yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen kanssa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten suoritetaan laadukas ihopistonäytteenotto sormenpäästä. Näytteenoton oikeanlainen suorittaminen on tärkeää virhelähteiden poissulkemiseksi, jotta tulokset vastaisivat potilaan senhetkisiä todellisia arvoja eikä potilaalle aiheutuisi toimenpiteestä vääränlaista diagnoosia tai pitkittynyttä hoitoa. Opinnäytetyön oppaan tavoitteena on toimia selkeänä kuvallisena ohjeena ihopistonäytettä ottaville hoitajille, koska näytteenotto on erittäin altis virhelähteille ja vaatii näytteenottajalta ammattitaitoa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sisälsi teoriaosuuden, kuvallisen ohjeen sekä loppuseminaarin Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikan hoitajille. Opinnäytetyön teoriaosa käsitteli vieritutkimuksia, aikuisen ihopistonäytteen ottamista, suositeltuja näytteenottoalueita sormenpäästä, näytteenoton eri vaiheita ja virhelähteitä. Luotettavuutta lisäsi se, että työtä oli kommentoinut Fimlabin vierianalytiikkakoordinaattori. Opinnäytetyössä ja oppaassa käytettiin tekijöiden ottamia kuvia. Oppaassa tuli olla selkeästi, lyhyesti ja ytimekkäästi tietoa aiheesta hoitohenkilökunnalle, jotka suorittavat ihopistonäytteenottoa. Opas luovutettiin paperiversiona sekä sähköisessä muodossa Kanta-Hämeen Keskussairaalan päivystyksen hoitajille. Kehitysehdotuksena esitetään, että jatkossa valmistetaan kuvalliset oppaat tämän opinnäytetyön ulkopuolelle rajatuista tekniikoista, kuten ihopistonäytteenotto lapsilta.The purpose of the Bachelor’s thesis was to make a visual guide for health care professionals at the Kanta-Häme Central Hospital emergency department. The thesis includes a theoretical basis, visual guide and training to the Kanta-Häme Central Hospital emergency department nurses. The aim of the thesis was to make a solid instruction how to take phlebotomy and especially capillary sampling because it is very vulnerable to sources of error. There is only World Health Organization’s guide to capillary sampling but there is not any in Finland so this thesis is very justified. The theoretical basis of the thesis includes point-of-care-tests, capillary sampling, where and how you can inject and sources of error. The theoretical basis shows that sources of error can happen anytime and to anyone. That is why it is so important to make a consistent guide and that nurses follow it. The output was handed to Kanta-Häme Central Hospital both on paper and in electronic versions. Development suggestion was to make a visual guide of capillary sampling for children which was left out in this thesis

Tuomioistuinviraston perustaminen : Lausuntotiivistelmä

Oikeusministeriö pyysi 21.4.2017 lausuntoa tuomioistuinviraston perustamista koskevasta tuomioistuinvirastotoimikunnan mietinnöstä (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 23/2017) yhteensä 95 eri taholta. Lausunnon toimitti 75 tahoa. Tämä lausuntotiivistelmä sisältää yhteenvedon toimikunnan keskeisistä ehdotuksista sekä lausunnonantajien yleisistä ja yksityiskohtaisemmista arvioist

Association of service use with subjective oral health indicators in a freedom of choice pilot

Objectives: A freedom of choice pilot provided access to private oral health care services without queuing and with fixed public service-fees for participants in Tampere region, Finland in 2018–2019. The aim of this study was to investigate how use of oral health care services differed by demographics, socioeconomic status, dental fear, and self-reported oral health in this pilot. Material and methods: SMS-messages including a link to online questionnaire were sent to participants who had booked an appointment, and to those who had not booked an appointment despite registering to pilot. We categorized participants to (1) those who had booked their first appointment before receiving SMS (visitors), (2) those who booked an appointment after receiving the SMS-message (late-visitors), and (3) those who had not booked an appointment during pilot (nonvisitors). We used regression analysis to estimate the association of age, gender, dental fear, economic situation, Oral Health Impact Profile-14-severity (oral health-related quality of life [OHRQoL]), self-reported oral health and need for oral health care (exposures) with oral health care service use during the pilot (outcome). Results: Out of 2300 participants, 636 (28%) responded. Late-visitors were more likely older and reported more likely need for oral health care, poorer oral health and OHRQoL than visitors or nonvisitors. Nonvisitors were younger and had better OHRQoL than the others. The differences in the service use by gender, economic situation, and dental fear were small. Conclusions: Service use during the pilot depended on the subjective oral health. Our findings highlight the potential of reminders in increasing care use among those with perceived need for services.publishedVersionPeer reviewe

Association of service use with subjective oral health indicators in a freedom of choice pilot

Objectives: A freedom of choice pilot provided access to private oral health care services without queuing and with fixed public service-fees for participants in Tampere region, Finland in 2018-2019. The aim of this study was to investigate how use of oral health care services differed by demographics, socioeconomic status, dental fear, and self-reported oral health in this pilot.Material and methods: SMS-messages including a link to online questionnaire were sent to participants who had booked an appointment, and to those who had not booked an appointment despite registering to pilot. We categorized participants to (1) those who had booked their first appointment before receiving SMS (visitors), (2) those who booked an appointment after receiving the SMS-message (late-visitors), and (3) those who had not booked an appointment during pilot (nonvisitors). We used regression analysis to estimate the association of age, gender, dental fear, economic situation, Oral Health Impact Profile-14-severity (oral health-related quality of life [OHRQoL]), self-reported oral health and need for oral health care (exposures) with oral health care service use during the pilot (outcome).Results: Out of 2300 participants, 636 (28%) responded. Late-visitors were more likely older and reported more likely need for oral health care, poorer oral health and OHRQoL than visitors or nonvisitors. Nonvisitors were younger and had better OHRQoL than the others. The differences in the service use by gender, economic situation, and dental fear were small.Conclusions: Service use during the pilot depended on the subjective oral health. Our findings highlight the potential of reminders in increasing care use among those with perceived need for services.</p

Econchange : State’s changing role in regard to the economy in turbulent times

Economic systems around the world are facing pressure to change from multiple directions. The COVID-19 pandemic as well as Russia's invasion of Ukraine and its aftermath have required states' active involvement to ensure the sustainability of their economies and societies. In addition to short-term shocks, the economy is facing a number of long-term challenges:, the need to tackle climate change and rapidly transition to a fossil-free energy system, the strengthening of geopolitical blocs and tensions, an ageing population and the effects of technological development on employment. These changes challenge the established premises of fiscal, trade, labour, industrial and innovation policies in Finland and call for the state to take a more active orchestration role in the economy. This more active role in economic policy requires new capabilities from the state. The state must be able to maintain an up-to-date overall understanding of the complex and constantly changing operational environment, steer societal resources towards implementing politically-decided strategic goals, and more strongly coordinate different actors and sectors of society amidst the changing economy. Strengthening these capabilities requires adequate resources in public administration and training for civil servants.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS

Vihreästä siirtymästä on tullut muutaman viime vuoden aikana keskeinen yhteiskunnan ja talouden suuntaa määrittävä periaate. Uuteen teknologiaan ja kiinteään pääomaan liittyvien investointien lisäksi tarvitaan niiden käyttöön ja kehittämiseen soveltuvaa osaamista. Käynnissä olevan vuosikymmenen aikana vihreän siirtymän työvoimatarve kohdistuu erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, energiahuollon, rakentamisen ja liikenteen investointien tehtäviin. Työvoimatarpeet kohdistuvat monipuolisesti eri koulutustasojen osaajiin. Tässä siirtymän vaiheessa suorittavan työn työntekijöiltä vaadittava vihreä osaaminen ei poikkea merkittävästi työntekijöiden nykyisistä osaamisprofiileista. Tämä korostaa erityisesti jatkuvan oppimisen palvelujen tarvetta. Kaikkiaan vihreän siirtymän myötä korkean osaamisen ammattien ja tutkimusosaamisen kysyntä kasvaa, tukeutuuhan vihreä siirtymä pitkälti uusien ratkaisujen kehittämiseen ja soveltamiseen. Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa laajaan joukkoon ammatteja, kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää, että kestävyysosaamista vahvistetaan kaikilla kouluasteilla, kaikissa koulutusmuodoissa ja -ohjelmissa. Erityisesti olisi tarve painottaa transformatiivisen, nykyisiä käytäntöjä, taitoja ja rakenteita kyseenalaistavan oppimisen roolia osana vihreän siirtymän osaamispohjan rakentamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen

Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälki. Tässä tutkimuksessa muodostettiin ohjauskeinoyhdistelmiä vahvistamaan kotitalouksien kulutuksen (asuminen, liikenne, ruoka, muut tavarat ja palvelut) ilmasto-ohjausta. Päästövähennysten lisäksi on arvioitu hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta, oikeudellisia näkökohtia ja kustannuksia. Arviointiin osallistettiin tutkijayhteisöä Delfoi-menetelmällä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perustuu tarkasteluun ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT). Tutkimuksessa kehitettiin mallia ja päivitettiin tilannekuva Suomen kansantalouden kasvihuonekaasupäästöistä (julkinen kulutus, kotitaloudet, investoinnit) vuonna 2019 ja kotitalouksien kulutuksen aikasarja vuosille 2000–2021. Myös kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perusura ilmasto- ja energiapolitiikan valossa vuonna 2035 tuotettiin ENVIMAT-mallilla. Perusuran ja päästövähennyksiä vahvistavien keinojen yhdistelmällä voitaisiin pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä lähes puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Ohjausta tulisi vahvistaa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja sähköistymisen kohdentumiseen vaikuttamalla; ruokavaliomuutosta tukemalla; tavaroiden käyttöiän pidentämisellä; ja tavaroiden ja palveluiden vähähiilisyyteen vaikuttamalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kirjallisuuskatsaus potilaiden tiedontarpeesta, ohjausmenetelmistä ja toiveista ohjauksen suhteen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen Tulevaisuuden sairaala – Hoitotyön kehittämisprojektin (Hoi Pro) potilasohjaus-osatehtävän myötä valmistuneet opinnäytetyöt avohoidosta ja erikoissairaanhoidon eri toimialueilta sekä tiivistää valittujen opinnäytetöiden tuloksia. Tavoitteena oli koottujen tulosten perusteella tuottaa hoitoalalle hyödynnettävää tietoa potilasohjauksen toteutukseen, suunnitteluun ja arviointiin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka suuntaus oli narratiivinen ja tarkemmin määriteltynä yleiskatsaus. Aineistoksi valittiin neljätoista Hoi-Pro:n myötä valmistunutta opinnäytetyötä, jotka käsittelevät sairaalapotilaiden tiedontarvetta eri toimialueilla, potilasohjausmenetelmiä sekä potilaiden toiveita ohjauksen suhteen. Aineiston analysointiin käytettiin kuvailevaa synteesiä, jolloin tuloksista pystyttiin muodostamaan sisällöltään tiivis ja johdonmukainen lopputulos. Katsauksen tulosten perusteella voitiin todeta perinteisen suullisen ohjauksen olleen suosituin ja samalla toivotuin tapa saada ohjausta. Kirjallinen materiaali oli myös toivottua. Perinteinen ohjaus saatetaan kokea luotettavana ja tuttuna tapana saada tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Itsenäisessä tiedonhaussa suosituin tapa hankkia tietoa oli internetin hakukoneet. Internetistä toivottiin löytyvän luotettavaa tietoa, mutta potilaalle luotettavan tiedon löytäminen saattaa tuottaa ongelmia. Opinnäytetöissä, joissa käytettiin Sairaalapotilaan tiedon tarve (SPTT) -mittaria (© Leino-Kilpi, Salanterä, & Hölttä 2003), potilaat halusivat selkeästi eniten tietoa tehtävistä tutkimuksista, sairauden sekä sen hoidon aiheuttamista tunteista, kenen kanssa kyseisistä tunteista voi keskustella, omasta vastuusta hoidon onnistumisessa, keneltä läheiset voivat saada tietoa potilaan sairaudesta ja sen hoitoon liittyvistä asioista, kuntoutuksesta sekä sen kustannuksista.The purpose of this thesis was to collect the results of theses related to patient education, and to provide useful information for the development, planning and execution of patient education. The theses are a result of the Future Hospital - Nursing Development Project 2009-2015 (Hoi -Pro) in Southwest Finland Health Care. The thesis was executed as a descriptive literature review, and its purpose was to summarize the results of the theses. The source material comprised of fourteen theses with subjects consisting of patient education methods, patients’ wishes regarding patient education and hospital patients’ need for health education in different healthcare domains. The material was analyzed using qualitative content analysis. According to the review, the traditional verbal guidance was the most popular form of patient education. Information leaflets were also a popular way to receive guidance. Patients preferred the Internet when searching for information about their health. In the future it would be practical to educate patients how to search for reliable information by themselves. According to the Received Knowledge of Hospital Patients (RKHP) scale (©Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003), there were many areas of information which stood out as most needed: examinations; emotions caused by illness and treatment; with whom can patients discuss their emotions; patient’s own responsibility for their treatment; from whom can the patients’ relatives and friends ask about the patients’ condition and treatment; rehabilitation and its costs

Vaihtoehtoiset talousindikaattorit ja kasvun jälkeinen edistys: Analyysi feministisen poliittisen talouden näkökulmasta

Niin kutsuttu kasvun jälkeinen (post-growth) talousajattelu on viime vuosina saanut huomiota ekologisesti suuntautuneena vaihtoehtona kasvukeskeiselle talousajattelulle, jossa bruttokansantuotteeseen (BKT) viitataan ensisijaisena taloudellisen “edistyksen” mittarina myös rikkaissa maissa. Useita BKT:lle vaihtoehtoisia talouden indikaattoreita on ehdotettu ”edistyksen”, hyvinvoinnin, ja ekologisen kestävyyden mittaamiseen. Tässä tutkielmassa käsitellään kasvun jälkeistä talousajattelua ja vaihtoehtoisia indikaattoreita feministisen poliittisen talouden näkökulmasta. Tutkielma rakentaa teoreettisen argumentin potentiaalisesta uudesta tutkimusalueesta, jolla feministinen kasvun jälkeinen talousajattelu voisi rikastaa keskustelua talousindikaattoreista. Tutkielman analyysi vastaa myös seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin kasvun jälkeiset ja kriittiset feministiset käsitteet edistyksen mittaamisesta ovat yhteensopivia? Mitä tällainen näkökulma voi tarjota vaihtoehtoisten talousindikaattoreiden tutkimukselle? Talousindikaattorit ymmärretään tutkielmassa talouspolitiikan priorisoinnin välineinä. Sellaisina indikaattoreilla nähdään olevan huomattavaa valtaa. Analyysi korostaa, että kasvun jälkeinen talousteoria voi rikastuttaa kirjallisuutta vaihtoehtoisten indikaattorien kriittisellä ja filosofisella analyysillä. Laajan teoreettisen analyysin lisäksi tutkielma tarkastelee kahta vaihtoehtoista esimerkki-indikaattoria. Analyysin pohjalta tutkielmassa ehdotetaan konkreettisia teemoja, joita kasvun jälkeinen kirjallisuus feminististen näkökulman huomioimalla voi korostaa "edistyksen" mittaamisessa. Näihin kuuluvat käsitykset indikaattorien taustalla olevista normatiivisista valinnoista sekä "talouden" ja muiden käsitteellisten alojen kuten ekologisten rajojen välisestä suhteesta, sekä metodologiset pohdinnat siitä, miten kvantitatiivista dataa voidaan täydentää. Yhteenvetona todetaan, että hyvinvoinnin ja kestävyyden mittaamisessa on otettava huomioon useita näkökulmia, esimerkiksi ”ei-taloudellisten” ja rakenteellisten tekijöiden merkitys hyvinvoinnille.Post-growth economic thinking has received attention in recent years as an ecologically oriented alternative to current economic theory and policy practices. Specifically, post-growth thinking seeks alternatives to the growth paradigm, and the use of the Gross Domestic Product (GDP) as a measure of ‘progress’ in wealthy countries. To tackle the issues with the GDP, a host of ‘Beyond GDP’ indicators have been proposed by academics and international institutions, aiming to measure ‘progress’ along wellbeing and ecological sustainability. This thesis discusses post-growth economic thinking and Beyond GDP indicators from the perspective of feminist political economy. The thesis builds a theoretical argument for a potential research area of feminist post-growth contributions to the Beyond GDP discussion. This argument also provides an answer to the following questions: When it comes to measuring progress, to what extent are post-growth and critical feminist ideas compatible? Further, what can such a perspective offer for the study of Beyond GDP indicators? Economic indicators, in this thesis, are understood as tools for prioritisation of economic policy. As such, indicators are seen to carry considerable power. The analysis highlights that there is a gap in literature on critical and philosophical political economic analyses of Beyond GDP indicators. With a theoretical analysis and a brief exploration of two alternative indicators, this thesis proposes concrete themes that a post-growth perspective integrating feminist considerations can highlight and further study in measurements of ‘progress’. These include understandings of the normative considerations behind indicators, the relationship between ‘the economy’ and other spheres such as ecological limits, as well as methodological considerations of how to complement quantitative data. In conclusion, this thesis argues that various considerations, such as the role attributed to ‘non-economical’ and structural factors, should be considered in measuring wellbeing and sustainability in a post-growth economy