Personal invitations for population-based breast cancer screening

Rationale and Objectives Women who are invited for breast cancer screening should get enough information about the benefits and harms of screening to make an informed decision on participation. Personal invitations are an important source of information, because all invited women receive them. The objective of this study was to evaluate the information breast cancer screening units send to women invited for screening in Finland. Materials and Methods A questionnaire was sent to all breast cancer screening units in Finland in 2005 and 2008, and the information (eg, invitations, results letters, leaflets) the units sent to women was collected. Results from 2005 were sent as feedback to the units. Data were analyzed descriptively, and results from the 2 years were compared. Results Screening units sent personal invitation letters usually providing fixed appointment times. Most units informed about participation free of charge and the benefits of detecting breast cancer early. Harm associated with screening was seldom mentioned; no unit mentioned the possibility of false-negative results or overtreatment. Conclusion The screening units provided very variable information, which often was biased toward optimizing participation. The high participation rate (approximately 88%) in Finland may be due partly to the prescriptive nature of the invitation letters. National templates for information letters would be useful

Determinants of Sensitivity of Mammography

Tutkimuksen taustaa Rintasyöpä on suomalaisten yleisin ja yleistyvä syöpäsairaus. Laajoissa seulontatutkimuksissa on todettu, että mammografiaan perustuvalla rintasyöpäseulonnalla voidaan alentaa rintasyöpäkuolleisuutta. Kaikki rintasyövät eivät kuitenkaan näy tai niitä ei huomata mammografiassa. Osa syövistä voi löytyä ultraäänitutkimuksessa tai kasvaimen pahanlaatuisuus voi paljastua ohut- tai paksuneulanäytteellä. Rinnan radiologisten tutkimusmenetelmien herkkyys ratkaisee, kuinka pieninä rintasyövät saadaan hoitoon ja kuinka hyvä rintasyöpäpotilaiden ennuste on. Sekä mammografian että ultraäänitutkimuksen herkkyys voi riippua potilaan iästä ja rinnan rauhasrakenteesta. Tutkimuksen tarkoitus Selvittää kuinka hyvin mammografiaseulonta on toteutunut, kuinka paljon potilaan ikä, rinnan tiiviys, tuumorin ominaisuudet ja mammografiakuvien tulkinta vaikuttivat mammografiatutkimuksen herkkyyteen, kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa mammografiakuvissa ja vertailla mammografian herkkyyttä muihin tutkimusmenetelmiin. Aineisto ja menetelmät Aineisto I Kerättiin kliiniset ja radiologiset tiedot kaikista vuosien 1987-1992 aikana löytyneistä uusista seulontaikäisistä rintasyöpäpotilaista Pirkanmaan alueella (N=277). Verrattiin seulonnassa ja sen ulkopuolella löytyneiden syöpien radiologiaa ja histologiaa (kudostyyppiä). Radiologi, joka löysi rintasyövän suoritti mammografiakuvien vertailun aikaisempiin kuviin ja arvioi, näkyikö rintasyöpä jälkiviisaudella edellisissä kuvissa. Aineisto II Onkologi keräsi kliiniset ja radiologiryhmä radiologiset tiedot peräkkäisistä uusista rintasyöpäpotilaista vuosien 1996-1997 aikana Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella (N=665). Rinnan tiiviys arvioitiin vertaamalla mallikuviin. Mammografian ja ultraäänitutkimuksen herkkyyttä verrattiin kolmessa ikäryhmässä sekä kolmessa rauhastiiviystyypissä. Radiologiryhmä vertaili ennen leikkausta otettuja mammografiakuvia edellisiin kuviin ja arvioi kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa kuvissa ja miksi syövät olivat alunperin jääneet näkymättä. Tulokset ja pohdinta Mammografiaseulonta toteutui tavoitteiden mukaisesti ja välisyöpien määrä oli kohtuullinen. Kuitenkin huomattava osa seulontaikäisten naisten syövistä ilmaantuu kahden seulontakierroksen välillä. Mammografian herkkyys riippuu merkittävästi potilaan iästä ja paranee ikääntymisen myötä. Myös rinnan tiiviys, etenkin kasvaimen kohdalla, vaikuttaa merkittävästi mammografian herkkyyteen. Mammografia oli merkittävästi herkempi kuin ultraäänitutkimus tai ohutneulanäyte. Ultraäänitutkimuksen herkkyys on iän ja rinnan tiiviyden suhteen käänteinen mammografiaan nähden ja se on hyvä mammografiaa täydentävä tutkimus etenkin tutkittaessa nuoria ja tiivisrintaisia naisia. Ohut- ja paksuneulanäytteillä kasvaimen solu- tai kudostyyppi voidaan saada selville ennen mahdollista leikkausta. Lisäksi niiden avulla voidaan parantaa rintasyöpädiagnostiikan herkkyyttä silloin, kun mammografialöydös on ainoastaan lievästi epäilyttävä tai hyvänlaatuinen. Merkittävä osa rintasyövistä on nähtävissä aikaisemmissa mammografiakuvissa jälkiviisaudella. Ne ovat kuitenkin pääosin epäspesifejä tiivistymiä, joita ei voi erottaa normaalista rauhasrakenteesta ennenkuin ne kasvavat tai muutoin muuttuvat, tai jälkiviisaudella, kun kasvaimen tarkka sijainti on tiedossa. Mammografian rajoitukset tulisivat olla radiologien, kliinikoiden ja tutkimuksiin hakeutuvien naisten tiedossa, jotta täydentäviä tutkimuksia voitaisiin tehdä tarvittaess

Determinants of Sensitivity of Mammography

Tutkimuksen taustaa Rintasyöpä on suomalaisten yleisin ja yleistyvä syöpäsairaus. Laajoissa seulontatutkimuksissa on todettu, että mammografiaan perustuvalla rintasyöpäseulonnalla voidaan alentaa rintasyöpäkuolleisuutta. Kaikki rintasyövät eivät kuitenkaan näy tai niitä ei huomata mammografiassa. Osa syövistä voi löytyä ultraäänitutkimuksessa tai kasvaimen pahanlaatuisuus voi paljastua ohut- tai paksuneulanäytteellä. Rinnan radiologisten tutkimusmenetelmien herkkyys ratkaisee, kuinka pieninä rintasyövät saadaan hoitoon ja kuinka hyvä rintasyöpäpotilaiden ennuste on. Sekä mammografian että ultraäänitutkimuksen herkkyys voi riippua potilaan iästä ja rinnan rauhasrakenteesta. Tutkimuksen tarkoitus Selvittää kuinka hyvin mammografiaseulonta on toteutunut, kuinka paljon potilaan ikä, rinnan tiiviys, tuumorin ominaisuudet ja mammografiakuvien tulkinta vaikuttivat mammografiatutkimuksen herkkyyteen, kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa mammografiakuvissa ja vertailla mammografian herkkyyttä muihin tutkimusmenetelmiin. Aineisto ja menetelmät Aineisto I Kerättiin kliiniset ja radiologiset tiedot kaikista vuosien 1987-1992 aikana löytyneistä uusista seulontaikäisistä rintasyöpäpotilaista Pirkanmaan alueella (N=277). Verrattiin seulonnassa ja sen ulkopuolella löytyneiden syöpien radiologiaa ja histologiaa (kudostyyppiä). Radiologi, joka löysi rintasyövän suoritti mammografiakuvien vertailun aikaisempiin kuviin ja arvioi, näkyikö rintasyöpä jälkiviisaudella edellisissä kuvissa. Aineisto II Onkologi keräsi kliiniset ja radiologiryhmä radiologiset tiedot peräkkäisistä uusista rintasyöpäpotilaista vuosien 1996-1997 aikana Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan alueella (N=665). Rinnan tiiviys arvioitiin vertaamalla mallikuviin. Mammografian ja ultraäänitutkimuksen herkkyyttä verrattiin kolmessa ikäryhmässä sekä kolmessa rauhastiiviystyypissä. Radiologiryhmä vertaili ennen leikkausta otettuja mammografiakuvia edellisiin kuviin ja arvioi kuinka moni syöpä näkyi jälkiviisaudella aikaisemmissa kuvissa ja miksi syövät olivat alunperin jääneet näkymättä. Tulokset ja pohdinta Mammografiaseulonta toteutui tavoitteiden mukaisesti ja välisyöpien määrä oli kohtuullinen. Kuitenkin huomattava osa seulontaikäisten naisten syövistä ilmaantuu kahden seulontakierroksen välillä. Mammografian herkkyys riippuu merkittävästi potilaan iästä ja paranee ikääntymisen myötä. Myös rinnan tiiviys, etenkin kasvaimen kohdalla, vaikuttaa merkittävästi mammografian herkkyyteen. Mammografia oli merkittävästi herkempi kuin ultraäänitutkimus tai ohutneulanäyte. Ultraäänitutkimuksen herkkyys on iän ja rinnan tiiviyden suhteen käänteinen mammografiaan nähden ja se on hyvä mammografiaa täydentävä tutkimus etenkin tutkittaessa nuoria ja tiivisrintaisia naisia. Ohut- ja paksuneulanäytteillä kasvaimen solu- tai kudostyyppi voidaan saada selville ennen mahdollista leikkausta. Lisäksi niiden avulla voidaan parantaa rintasyöpädiagnostiikan herkkyyttä silloin, kun mammografialöydös on ainoastaan lievästi epäilyttävä tai hyvänlaatuinen. Merkittävä osa rintasyövistä on nähtävissä aikaisemmissa mammografiakuvissa jälkiviisaudella. Ne ovat kuitenkin pääosin epäspesifejä tiivistymiä, joita ei voi erottaa normaalista rauhasrakenteesta ennenkuin ne kasvavat tai muutoin muuttuvat, tai jälkiviisaudella, kun kasvaimen tarkka sijainti on tiedossa. Mammografian rajoitukset tulisivat olla radiologien, kliinikoiden ja tutkimuksiin hakeutuvien naisten tiedossa, jotta täydentäviä tutkimuksia voitaisiin tehdä tarvittaess