Suomen lotat Kolmannen valtakunnan vieraina : Lottien kokemuksia palkinto- ja virkistysmatkoilta Saksaan vuosina 1943–1944

Pro gradu -tutkielmassani tutkin lottien kokemuksia palkinto- ja virkistysmatkoilta Saksaan vuosina 1943—1944. Matkoja järjestettiin yhteensä viisi, joista neljää viimeistä tarkastelen työssäni. Kutsu matkoille tuli SS-johtaja Heinrich Himmleriltä ja matkat järjestettiin SS-järjestön, Suomen päämajan ja Lotta Svärd -järjestön yhteistyönä. Työssäni tutkin sitä, kuinka lotat kokivat matkansa Saksaan. Pohdin myös, miksi Lotta Svärd -järjestö lähetti lottia Saksaan sekä sitä miksi Kolmas valtakunta ja Himmler kutsuivat lottia vieraakseen. Olen työssäni kiinnostunut myös sitä, mitä lotille Saksasta näytettiin. Tutkielmani keskiössä ovat lottien matkoilta kirjoittamat matkapäiväkirjat ja kirjeet sekä heidän lehtiin kirjoittamansa matkakertomukset ja lehtiin antamansa haastattelut. Työni kiinnittyy kulttuurihistorialliseen historiantutkimukseen ja sen mikrohistorialliseen lähestymistapaan. Työni on myös osa uutta sotahistoriallista tutkimusta ja sen kokemushistoriallista lähestymistapaa. Tarkastelemalla lottien matkoista kertovia tekstejä tutkin lottien kokemuksia. Kokemukset ovat yleisen ja yksityisen maailman risteämäkohtia, joiden kautta voidaan kertoa myös maailmasta, jossa kokemukset ovat syntyneet. Lottien kokemusten kautta tutkin siis myös Suomen ja natsi-Saksan välisiä suhteita vuosina 1943—1944. Pro gradu -työni sijoittuu osaksi tutkimuskenttää, jossa tarkastellaan Suomen ja Kolmannen valtakunnan välisiä suhteita uusista näkökulmista. Matkat olivat keino liennyttää Suomen ja Kolmannen valtakunnan tulehtuneita suhteita epävirallisin keinoin, minkä vuoksi Lotta Svärd -järjestö lähetti lottia matkoille. Matkat olivat lotille pääasiassa virkistysmatkoja, mutta he tiedostivat niiden propagandistisen merkityksen ja lehtikirjoituksissa lotat korostavatkin matkojen merkitystä aseveljeyden tiivistäjinä. Kolmas valtakunta käytti lottia propagandassaan, jolla pyrittiin työllistämään Saksan naisia vapaaehtoisesti osaksi Saksan sotakoneistoa. Himmler olikin kiinnostunut lotista, koska hän piti lottia SS-järjestön naisalajaoston, SS-helferinnen, esikuvina. Matkojen aikana lotille pyrittiin näyttämään ideaalia kuvaa natsi-Saksasta. Lottien Saksan matkat olivat siis osa Kolmannen valtakunnan sisäistä ja ulkoista propagandaa

Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman ja Luken tuottaman esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia ja potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat vesistöistä poistettuihin ravinteisiin, sekä tarkastella niiden edistämismahdollisuuksia Suomessa. HELCOM:in Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ravinnekuormituksen vähennystavoitteet on määritelty maittain. Suomen osuus vähennystavoitteista on 150 tonnia fosforille ja 1 200 tonnia typelle vuodessa. Lisäksi Suomi on sitoutunut erityistoimenpiteisiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Järviruoko on monivuotinen heinäkasvi, joka on lisääntynyt mm. rehevöitymisen seurauksena ja ruovikot peittävät Suomessa arviolta 100 000 hehtaarin alan. Yhden ruovikkohehtaarin leikkuulla voidaan poistaa fosforia 5−10 kg ja typpeä 50−100 kg. Kesällä korjattua tuoretta ruokoa voidaan käyttää viherlannoitteena ja kierrätysravinteena, kateaineena, maan orgaanisen aineen lisääjänä, biokaasun raaka-aineena ja pehmeää alkukesän ruokoa karjan rehuna. Talvella kerättyä kuivaa ruokoa voidaan käyttää kattojen, eristeiden, rappausalustojen ja näkösuojien rakentamisessa, sitä voidaan polttaa energiaksi, käyttää karjan ja hevosten kuivikkeena tai kompostin tukimateriaalina, hyödyntää kasvualustoina, kateaineina, maan orgaanisen aineen lisääjänä sekä hallasuojana. Vaikka järviruo’olle on useita potentiaalisia käyttökohteita, arvoketju ruo’on leikkuusta lähtien on toistaiseksi Suomessa hyvin kehittymätön. Teknologian puute, niittämiseen liittyvät hankalat käytännöt, jatkokuljetuksien järjestäminen, ruovikoiden leikkaamiseen liittyvä epäselvä tukipolitiikka ja ammattitaitoisen työvoiman puute ovat tällä hetkellä esteenä kannattavalle liiketoiminnalle. Järviruokoliiketoiminnan kehittämiseksi suositellaan 1) arvoketjun yhteiskehittämistä mm. logistiikassa ja markkinoinnissa, 2) leikkuun ja esikäsittelyn teknologiaan investoimista, 3) älykkäiden logististen systeemien kehittämistä, 4) avoimen tiedon tuottamista ja hyödyntämistä, 5) yhteistä ruokostrategiaa, 6) osaamisen kehittämistä ja 7) rahoitusinstrumenttien kehittämistä ja hyödyntämistä. Liiketoiminnallista ja ravinteiden poiston potentiaalia voi löytyä myös muista vesikasveista ja vesirajassa kasvavista kasveista. Mm. vesiruton erilaisia hyödyntämistapoja tutkitaan parhaillaan. Ravinnesiepparit ovat yksi keino poistaa ravinteita. Hulevesien hallinnalla, jota on mm. vähen-täminen, käsittely, viivyttäminen ja johtaminen, pyritään estämään ravinteiden ja haitta-aineiden pääsy luonnonvesiin. Kasveja käytetään hulevesien viivytysaltaissa moneenkin tarkoitukseen ja ne myös sitovat ravinteita. Hulevesialueiden hallinnassa tarvitaan yritystoimintaa uomien ja rantojen hoitoon. Vesistöjen ravinteisiin perustuvaa liiketoimintaa voi tulevaisuudessa syntyä myös levän- ja simpukanviljelyn ympärille. Levistä makrolevien viljely avovesialtaissa on teoriassa mahdollista, vaikkakin haastavaa. Avovesissä kasvatetulla levällä on potentiaalisia käyttökohteita mm. rehuna ja energiana. Korkean lisäarvo käyttökohteita, mm. biopolttoaineiden tuotantomahdollisuuksia, tutkitaan parhaillaan aktiivisesti, vaikka potentiaali on huonompi kuin allaskasvatetuilla levillä. Itämeressä kasvatettua simpukkaa voidaan niin ikään hyödyntää rehuna ja lannoitteena. Käyttökohteet ovat melko vähäarvoisia, ja toisaalta simpukan viljely taas suhteellisen kallista mm. korkeiden korjuukustannusten vuoksi, mistä syystä liiketoiminnan potentiaali on matala. Simpukan- ja makrolevänviljelyn yhdistäminen voi tulevaisuudessa tuottaa tiettyjä synergiaetuja samoin kuin yhdistäminen muuhun merellä tapahtuvaan toimintaan kuten merituulipuistoihin, mikä parantaisi kannattavuutta. Myös tulevaisuudessa kehitettävät korkeamman lisäarvon simpukkatuotteet voivat muuttaa asetelmaa nopeasti. Johtopäätöksenä todetaan, että levän- ja simpukankasvatukselle ei voida määritellä lähivuosien ravinteidenpoistotavoitteita. Hulevesien käsittelyllä voi olla paikallista vaikutusta alapuolisen vesistön ravinnekuormitukseen. Sen sijaan järviruo’on poistolla saattaa olla laajempaa merkitystä suhteessa Suomen ravinteidenpoistotavoitteisiin. Liiketoiminnan synnyttämisen kannalta järviruoko on lupaavin tutkituista ravinteidenpoistokei-noista. Järviruokoliiketoiminta vaatii kuitenkin yhteiskunnalta jonkun verran tukea, jotta toiminta lähtee kunnolla liikkeelle. Liiketaloudellisen potentiaalin laajuutta on toistaiseksi vaikeaa arvioida. Toisaalta suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset näkyisivät nimenomaan syrjäseuduilla. Tulevaisuudessa meren biologisen monimuotoisuuden tutkiminen ja bioteknologisten resurssien koordinoitu kartoitus voi paljastaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää vesialueidemme rikkauksia. Nämä saattavat usein palvella samalla myös ravinteiden poistotavoitteita.201

Too late snow wall removal as an enabler of rapid edge deformations - results from Aurora instrumented road sections on road E8 in Finland

Since early spring 2018 Tampere University and Roadscanners Oy have conducted long term structural and functional monitoring of two road sections on road E8 in Muonio, Finnish Lapland. This monitoring has been part of the Aurora project, an open testing ecosystem of intelligent transport and infrastructure solutions launched by the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA). One of the unique observations made based on monitoring the vertical strains of base course layer and the vertical displacement of road surface concerns abrupt frost heave that takes place in the upper part of pavement structure in late spring before the start of thawing period. The phenomenon coincides with the melting of snow next to road edge, which indicates that the source of water enabling this late spring frost heave is from the side of road, not through the deeply frozen structural layers below. The conclusion was verified by means of periodic GPR measurements applied in monitoring the water content of road structure. The above observation emphasizes the importance of early enough removal of snow walls from road shoulders as a means of limiting the edge deformation and rutting of road structures during the thawing phase of seasonal frost.publishedVersionPeer reviewe

The Role of Digitalization on the Internationalization Strategy of Born-Digital Companies

Digital technologies have led to born-digital companies, defined by their highly digitalized value chains, designed at their inception. Born-digital (BD) companies leverage digitalization across their value chains in the internationalization path. However, despite this emergence, very few empirical studies in international business literature have explained the impact of bricolage in conducting value chain activities and exploiting the internationalization strategy of BD companies. The present study responds to these omissions of how the digitalization of the value chain activities and the internationalization strategy enhance companies by allowing them to reach customers (users) and partners with available resources and less time. The results indicate that the digitalization of value chain activities facilitates the re-use and mixing of the resources at hand to overcome challenges, innovate solutions, or create new opportunities for international growth, in line with the bricolage theory. Overall, this study contributes to international business literature regarding, specifically, the behaviors of born-digital companies as they strategically approach internationalization efforts. </p

Traffic speed deflectometer measurements at the Aurora instrumented road test site

The results from a comprehensive set of validation measurements of the Traffic Speed Deflectometer (TSD) are presented. The measurements took place at the Aurora instrumented road test site in Muonio, Finnish Lapland, at a range of different driving speeds and road temperatures. The ability of the TSD to accurately measure pavement surface response, was validated by comparing the TSD measurements to measurements by in-situ displacement transducers. In addition, a linear viscoelastic back-calculation algorithm was applied to the TSD measurements to produce estimates of stresses and strains inside the pavement structure. These estimates were compared to measurements by in-situ transducers at the Aurora test site. The tests revealed an excellent agreement between the surface responses measured by the two systems, and a good agreement between the strains predicted from TSD measurements and the strains measured by in-situ transducers. As expected, the back-calculated moduli of the asphalt were found to increase with driving speed and decrease with temperature.publishedVersionPeer reviewe

Small and Medium Sized Enterprises and the COVID-19 Response

The onset of the COVID-19 pandemic has resulted in a crisis that has impacted international business and entrepreneurship globally. Many small- and medium-sized enterprises (SMEs) have been particularly hard hit, yet many are also finding strategies to survive and even thrive in this “new normal”.  This chapter highlights the survival strategies of SMEs in the small open economy context of Finland where, alike most European countries, international trade has been restricted due to the pandemic. We conduct a qualitative case analysis of five Finnish SMEs across different industry sectors, describing the internal and external changes they have undergone during the crisis, and we also shed light on the strategies and contingency planning they have been employing in order to survive. From the results, it is evident that internationalization remains an opportunity for Finnish SMEs. We conclude the chapter by summarizing our recommendations for SMEs dealing with the current and the next crisis, while also considering the generalizability of those recommendations in environments less stable and developed as the Finnish context.</p