Knowledge Brokerage at the Science-Policy Interface: case studies of tools and policy impact assessment

The swift rise of policy appraisal in recent years – to the status of legal requirement in many countries - has been mirrored by development of many support tools such as environmental models. However, there is a widely- observed gap between extensive supply of such tools, and patchy demand for them; their use is influenced by many technical, procedural, conceptual and political factors. How and to what extent can the relationship between appraisal tools and policy-making be developed, particularly the type of expertise required for addressing complex policy problems such as climate change? This paper addresses this question within the wider concept of science-policy interaction as a fluid and porous interface, and also as a shared, multi-actor process of addressing policy problems. The paper employs a knowledge-brokerage (KB) approach, where the linear model of ‘speaking truth to power’ is challenged by a more reflexive approach to the interaction. To do this, and to reflect the many context-specific forms of the science-policy interface, we focus on case studies of six different policy problems at different decision making levels and jurisdictions. We assess the most appropriate KB strategy in each case, and critically evaluate the KB approach – how it worked, what factors influenced it and how effective it was. Using the preliminary case study results, we describe a preliminary typology for different 'modes' of SPI operation, and discuss how institutional setting affects the process, governance and success of knowledge brokerage. Work is ongoing, but initial results show that the 'test case' concept acts as a flexible conceptual and practical guidance for researchers in science policy interactions in policy appraisal processes, and can help facilitate the relationship between scientists and policy makers. The approach yields conceptual learning about the science-policy interface, and reveals different actors' conceptual models of knowledge production and application

Knowledge brokerage context factors - What matters in knowledge exchange in impact assessment?

Highlights • Different knowledge brokerage strategies can be applied in impact assessment. • A conceptual framework for knowledge brokering is introduced. • Six test cases from different areas and jurisdictions are reviewed. • Various context factors affect the success of knowledge brokering in IA.The success of an impact assessment (IA) can mean both instrumental success of applying IA results directly in decision-making, and conceptual success linked to learning about policy problems more generally. Both instrumental and conceptual success can be claimed to be reliant on the knowledge exchange context of the IA, shaped by factors such as the complexity of the policy problem, type of policy area, organisational norms, actor constellations and continuance and openness of information sharing. Even though such context factors may be pre-set, they are nevertheless contested and reformulated during each IA process. This paper ties together lessons from six different IA processes that were performed between 2011 and 2013. The cases include agricultural policy at the EU and regional level in Greece, national-level climate change and energy policy in Finland and Estonia, resource efficiency policy at the German national level, and sustainable land use policy in Inner Mongolia, China. The paper introduces and applies a typology of knowledge brokerage context factors. The paper asks how knowledge brokerage is shaped by different contexts and what determines the consequent application (or non-application) of IA tools and the use of IA results. The paper concludes by highlighting the significance of identification and acknowledgement of different knowledge exchange contexts in IA

Ilmastolain uudistuksen vaikutusten arviointi

Uudistettavan ilmastolain merkittäviä vaikutuksia on arvioitu suhteessa nykyiseen ilmastolakiin. Arviointi on perustunut säännös- ja perusteluluonnoksiin, joihin voi kohdistua vielä muutoksia ennen uuden lain voimaantuloa. Ilmastolain muutokset lisäisivät lain konkretiaa, ennakoitavuutta, antaisivat selkänojaa päätöksille ja tukisivat pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Vaikutukset toteutuisivat erityisesti lain asettaman suunnittelu- ja seurantajärjestelmän esittämien toimenpiteiden kautta. Ilmastolakiin kohdistuvat muutokset tulisivat todennäköisesti edesauttamaan päästöjen ja poistumien suotuisaa kehitystä. Vaikutuksia kohdentuu myös maankäyttösektoriin aiempaa enemmän ja järjestelmällisemmin. Suunnittelujärjestelmään kohdistuvat muutokset aiheuttavat myös viranomaisvaikutuksia, jotka kohdistuvat erityisesti ministeriöihin. Uudessa ilmastolaissa yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ilmastopolitiikkaan sekä sitä koskevaan päätöksentekoon lisäksi osin parannetaan. Ilmastolain vaikutusten arvioinnin kannalta kuitenkin esimerkiksi se, ettei suunnitelmien esittämiä varsinaisia toimenpiteitä ole vielä tiedossa, aiheuttaa arvioinnille epävarmuutta. Lain asettamat sisällölliset vaatimukset ilmastosuunnitelmille ohjaavat kuitenkin niistä aiheutuvia vaikutuksia

Burning roots : Stakeholder arguments and media representations on the sustainability of tree stump extraction in Finland

Highlights • Bioenergy is an important part of renewable energy portfolio. • Sustainability of forest-based bioenergy is debated. • The arguments in the media and among experts adhere to different framings. • Climate impacts stand out in the media discussion of stump energy use. • The results show that science contributes to public discussion and concern.The sustainable use of forest resources is an intensively debated topic, raising environmental, socio-cultural and economic concerns. The debate culminates around forest bioenergy. The bioenergy debate has been characterized by a strong polarisation between different perspectives on environmental impacts. In particular, the claims about carbon sequestration have been contrasted with other ecological impacts. This article focuses on the debate over the use of tree stumps as a relatively novel source of forest bioenergy. To shed light on the constellation of the different arguments and actors in the debate on the sustainability of forest bioenergy, we conducted an empirical qualitative analysis of Finnish argumentation on tree stump removal, using media and interview data and relating the emerging sustainability arguments to the dimensions debated in the EU biofuel sustainability policy. The analysis shows the variation of views across Finnish expert stakeholders and the fora where the arguments are made. Climate impacts dominate the media discussion, while other sustainability dimensions are covered in expert discussion. Our findings have implications for the interpretation and use of scientific arguments in energy debates, in particular regarding environmental sustainability

Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa: kohti parempaa sääntelyä?

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kokoavalla otteella tutkimustiedon käyttöä lainvalmistelussa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tutkimustiedon merkityksestä lainvalmistelussa selvittämällä, minkä laajuista ja luonteista tutkimustiedon käyttö on, ja mitä ongelmakohtia siinä esiintyy lainvalmistelun eri vaiheissa. Tutkimusaineistona käytettiin lainvalmisteluasiakirjoja vuosilta 2014 ja 2017 sekä lainvalmistelijoiden ja tiedontuottajien haastatteluja. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tutkimus vahvistaa aiemmassa tutkimuksessa tehdyt havainnot siitä, että tutkimustiedon vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että tiedontarpeet tunnistetaan ja tutkimustietoa käytetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja että hallintoon on luotu tutkimustiedon käyttöä tukevia rakenteita ja työtapoja sekä riittävät resurssit. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että laajapohjaisella valmistelulla on myönteinen yhteys tutkimustiedon käyttöön lainvalmistelussa. Resurssien tarkoituksenmukaisen kohdistamisen kannalta on tärkeää tunnistaa ne hankkeet, joiden valmistelussa tutkimustieto on erityisen keskeisessä roolissa, ja keskittää tiedonkeruu hankkeiden keskeisiin, mahdollisesti poliittisesti kiistanalaisimpiin sisältöihin. Tutkimuksessa tunnistettiin myös lainvalmistelun työskentelytapoihin ja argumentaatioon liittyviä hyviä käytäntöjä, joiden avulla tutkimustiedon käyttöä voidaan lisätä ja tehdä läpinäkyvämmäksi. Suosituksena esitetään, että hankekohtaisesti pyritään tunnistamaan hankkeiden keskeisimmät tavoitteet ja sisällöt sekä tietoaukot; tehdään tiedonkäyttöä näkyväksi kehittämällä dokumentaatiota; hyödynnetään hallinnon sisäistä osaamista ja tuetaan yhteistyötä; suunnitellaan tilattavat selvitykset huolellisesti; lisätään vuorovaikutusta lainvalmistelijoiden ja tutkijoiden välillä, sekä tuetaan lainvalmistelijoita tutkimustiedon käytössä