Selvitys käytöstä poistettujen ja hylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittamiseksi

Suomessa on arviolta yli 700 000 lasikuituvenettä. Vaikka veneiden käyttöikä on pitkä, niitä voi poistua käytöstä jopa yli 10 000 vuodessa. Suurin osa on soutuveneitä tai vastaavia. Verrattaessa Suomea maihin joissa on kehittyneempi keräysjärjestelmä, on realistinen keräykseen saatava veneiden määrä muutama tuhat venettä vuodessa. Kotitalouksien lasikuituveneille on jo olemassa jätehuoltojärjestelmä, sillä kotitaloudet voivat toimittaa käytöstä poistetut veneensä kunnalliseen jätehuoltoon. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto estää lasikuidun sijoittamisen kaatopaikoille. Käytetyimmät nykyiset menetelmät veneiden hyödyntämiseksi ovat mekaaninen murskaus ja poltto sekä niin sanottu sementtireitti, jossa lujitemuovijäte poltetaan sementtiuunissa ja lasikuitu hyödynnetään osin raaka-aineena, osin polttoaineena. Tässä selvityksessä tehtyjen kyselytutkimusten perusteella olemassa olevasta veneiden jätehuollosta ei ole riittävästi tietoa, minkä vuoksi veneet eivät päädy jätehuoltoon Lisäksi veneiden jätehuoltoa vaikeuttavat mm. kuljetuksen vaikeus ja kustannukset. Selvityksen perusteella veneiden jätehuollon edistämiseksi suositellaan parempaa kansalaisviestintää. Lisäksi suositellaan harkitsemaan romutuspalkkion käyttöönottoa, kunnille asetettavaa velvollisuutta järjestää veneiden kuljetus jäteasemalle sekä kunnille asetettavaa velvollisuutta vastanottaa veneet maksutta jäteasemalla

Systematic bioinformatic analysis of expression levels of 17,330 human genes across 9,783 samples from 175 types of healthy and pathological tissues

Our knowledge on tissue- and disease-specific functions of human genes is rather limited and highly context-specific. Here, we have developed a method for the comparison of mRNA expression levels of most human genes across 9,783 Affymetrix gene expression array experiments representing 43 normal human tissue types, 68 cancer types, and 64 other diseases. This database of gene expression patterns in normal human tissues and pathological conditions covers 113 million datapoints and is available from the GeneSapiens website

Langaton lähiverkko osaksi Labranet-järjestelmää

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on liittää toimiva langaton lähiverkko osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Labranet-järjestelmää. Langatonta lähiverkkoa käytetään tietoliikennetekniikan kursseilla tehtävissä harjoituksissa ja opetustilanteissa. Tavoitteena on saada toimiva ja turvallinen langaton verkko osaksi Labranetiä. Ensin tutustutaan langattoman verkon historiaan, standardeihin, tekniikoihin ja tietoturvallisuuteen alan kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tutustutaan hieman Labranet-järjestelmään ja sen taustoihin. Seuraavaksi tutustutaan työssä käytettävään testauslaitteistoon ja Ciscon Aironet 1131AG langattomiin laitteisiin ja niiden konfigurointiin. Lopulta suoritetaan lopulliset kytkennät ja laitteiden asennukset. Lopputuloksena saatiin toimiva langaton verkko osaksi Labranet-järjestelmää.The objective of this thesis was to add a fully operational and secure wireless network to a Labranet system. The wireless network would be used for educational purposes. The history, standards, technology and security of wireless networks were studied by reading literature on the field. Then the backgrounds and functionality of the Labranet system were studied. After that the functionality of the Cisco Aironet1131AG Access Points was explored and it was studied how to configure the device. Finally the connections and instalments were made. The outcome was an operational wireless network as a part of the Labranet system

Työpaikkaliikunta työtekijöiden hyvinvoinnin edistäjänä ja sairauspoissaolojen ehkäisijänä

Riittävä liikunnan harrastaminen on osa terveellistä elämää ja hyvinvointia. Tässä työssä liikuntaa tarkastellaan osana työhyvinvointia keskittyen sen vaikutuksiin sairauspoissaolojen vähentämisessä. Tämä osa työstä suoritetaan kirjallisuuskatsauksena tutustuen aiheesta löytyvään tieteelliseen tietoon. Lisäksi tarkastellaan sairauslomapäivien lukumäärää ja sen vaihtelevuutta aloittain Suomessa Työterveyslaitoksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton tilastojen pohjalta. Myös sairauspoissaolojen kustannuksia käydään läpi. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta tarkastellaan työpaikkaliikuntaa. Työpaikkaliikunta on työnantajan tarjoamaa (esimerkiksi kuntosalin käyttömahdollisuus työpaikan tiloissa) tai tukemaa (esimerkiksi erilaiset liikuntasetelit) liikuntaa. Työpaikkaliikuntaan liittyen työssä on kartoitettu viiden eri liikunta-alan yrityksen työpaikoille suunnattuja liikuntapalveluita. Lisäksi työssä on esitetty erään liikunta-alan yrityksen toimitusjohtajan sähköpostitse antamaa tietoa heidän yrityksensä työpaikkaliikuntapalveluista ja niiden käytöstä. Työssä on esitettynä myös neljä esimerkkicasea työpaikkaliikunnasta. Tämä työ antaa työnantajille tietoa ja näkökulmaa työpaikkaliikunnan tarjoamisen perusteluun. Tilastojen perusteella työpaikkaliikuntaa tarjoaa lähes 90 % työpaikoista. Liikunnan harrastamisella näyttäisi olevan sairauspoissaolopäiviä vähentävä vaikutus, mutta tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia muun muassa koejärjestelyjen erilaisuuden suhteen. Aihe vaatiikin lisää tutkimusta, jotta voitaisiin esittää selvä syy-seuraussuhde kyseisessä asiassa. Kuitenkin ottaen huomioon sairauspoissaolojen korkeat kustannukset, voi työpaikkaliikunta olla hyvin halpa keino ehkäistä niitä. Lisäksi tässä työssä keskityttiin vain sairauspoissaolopäiviin, eikä esimerkiksi selvitetty lisäisikö liikunta työn tuottavuutta muillakin tavoin.Physical activity is part of wellbeing in life. This bachelor thesis examines physical activity as a part of wellbeing at work. Issue to be examined is whether physical activity have an impact on preventing sick absences at work. This part of thesis is done by reviewing findings on researches of this issue. Also the statistics like amount and costs of sick absences in Finland are reviewed. In Finland, employers can give employees tax-free financial support to physical activities up to 400 euros annually. There are several sport companies in Finland that provide physical activity services for companies. In this thesis five sport companies are introduced by finding out what kind of physical activity services they provide for companies. Additionally one chief executive officer of Finnish physical activity company reports what kind of physical activity services the company provides for companies and what are the most popular kind of services. Also four Finnish companies, who have invest significantly in physical activities for employers, are introduced. This thesis provides information for employers when considering financial support to physical activities for employees. According to scientific researches it seems that there is a connection between physical activity and sick absences. But the issue needs more researches because the methods in the researches varied. Sick absences were studied in this thesis; physical activity could raise productivity and wellbeing at work also many other ways