Mapping Hydrogen in the Galaxy, Galactic Halo, and Local Group with ALFA: The GALFA-HI Survey Starting with TOGS

Radio observations of gas in the Milky Way and Local Group are vital for understanding how galaxies function as systems. The unique sensitivity of Arecibo's 305m dish, coupled with the 7-beam Arecibo L-Band Feed Array (ALFA), provides an unparalleled tool for investigating the full range of interstellar phenomena traced by the HI 21cm line. The GALFA (Galactic ALFA) HI Survey is mapping the entire Arecibo sky over a velocity range of -700 to +700 km/s with 0.2 km/s velocity channels and an angular resolution of 3.4 arcminutes. We present highlights from the TOGS (Turn on GALFA Survey) portion of GALFA-HI, which is covering thousands of square degrees in commensal drift scan observations with the ALFALFA and AGES extragalactic ALFA surveys. This work is supported in part by the National Astronomy and Ionosphere Center, operated by Cornell University under cooperative agreement with the National Science Foundation.Comment: 3 pages, including 2 figure pages; figure image quality significantly reduced; for full resolution version, please see http://www.naic.edu/~gibson/cv/ao08_writeup.pdf ; to be published in AIP conference proceedings for ``The Evolution of Galaxies through the Neutral Hydrogen Window'', eds. R. Minchin & E. Momjia

Fine-resolution mapping of microforms of a boreal bog using aerial images and waveform-recording LiDAR

Boreal bogs are important stores and sinks of atmospheric carbon whose surfaces are characterised by vegetation microforms. Efficient methods for monitoring their vegetation are needed because changes in vegetation composition lead to alteration in their function such as carbon gas exchange with the atmosphere. We investigated how airborne image and waveform-recording LiDAR data can be used for 3D mapping of microforms in an open bog which is a mosaic of pools, hummocks with a few stunted pines, hollows, intermediate surfaces and mud-bottom hollows. The proposed method operates on the bog surface, which is reconstructed using LiDAR. The vegetation was classified at 20 cm resolution. We hypothesised that LiDAR data describe surface topography, moisture and the presence and depth of field-layer vegetation and surface roughness; while multiple images capture the colours and texture of the vegetation, which are influenced by directional reflectance effects. We conclude that geometric LiDAR features are efficient predictors of microforms. LiDAR intensity and echo width were specific to moisture and surface roughness, respectively. Directional reflectance constituted 4-34 % of the variance in images and its form was linked to the presence of the field layer. Microform-specific directional reflectance patterns were deemed to be of marginal value in enhancing the classification, and RGB image features were inferior to LiDAR variables. Sensor fusion is an attractive option for fine-scale mapping of these habitats. We discuss the task and propose options for improving the methodology.Peer reviewe

The First Very Long Baseline Interferometric SETI Experiment

The first Search for Extra-Terrestrial Intelligence (SETI) conducted with Very Long Baseline Interferometry (VLBI) is presented. By consideration of the basic principles of interferometry, we show that VLBI is efficient at discriminating between SETI signals and human generated radio frequency interference (RFI). The target for this study was the star Gliese 581, thought to have two planets within its habitable zone. On 2007 June 19, Gliese 581 was observed for 8 hours at 1230-1544 with the Australian Long Baseline Array. The dataset was searched for signals appearing on all interferometer baselines above five times the noise limit. A total of 222 potential SETI signals were detected and by using automated data analysis techniques, were ruled out as originating from the Gliese 581 system. From our results we place an upper limit of 7 MW/Hz on the power output of any isotropic emitter located in the Gliese 581 system, within this frequency range. This study shows that VLBI is ideal for targeted SETI, including follow-up observations. The techniques presented are equally applicable to next-generation interferometers, such as the long baselines of the Square Kilometre Array (SKA).Comment: 34 pages, 6 figures, 2 tables. Accepted on 25/05/2012 for publication in The Astronomical Journa

Suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehityksen tukeminen luokkaympäristössä

Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten suomi toisena kielenä -oppilaiden suomen kielen kehitystä tuetaan luokkaympäristössä. Tavoitteena on johdonmukaisen katsauksen tarjoaminen aiheesta ja siihen liittyvistä teemoista. Lisäksi tutkielmassa on esitelty käytännön keinoja näiden teemojen huomioimiseen opetuksessa. Muuttuvassa ja moninaistuvassa yhteiskunnassa opettajat kohtaavat monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta päivittäin. Opettajien jatkuva lisäkouluttaminen varmistaa ajankohtaisen tiedon saamisen ja ammatillisen kehityksen. Opettaja on vastuussa suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehittymisen tukemisesta, jotta kielitaito ei ole esteenä oppimiselle. Tutkielmassa keskitytään toisen kielen oppimiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielma toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteinä käytetään tieteellisiä artikkeleita, tutkimuksia ja muuta kirjallisuutta. Tutkielman teorian kannalta keskeisiä käsitteitä ovat toisen kielen oppiminen, monikielisyys sekä kielitietoisuus. Kielenoppiminen on yksilö-ympäristö-järjestelmässä tapahtuva prosessi, johon vaikuttavat yksilön taustatekijät ja ympäristö. Nyky-yhteiskunnassa jokainen yksilö nähdään monikielisenä, ja koulun tehtävä on tukea oppilaiden monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Kielitietoisilla opetuskäytänteillä tuetaan monikielisten oppilaiden suomen kielen kehitystä ja oppimista kokonaisuudessaan. Kotoa saadulla tuella sekä yksilön kielihistorialla on vaikutusta kielen kehitykseen ja oppimismotivaatioon. Oppilaantuntemuksen kautta opettaja kykenee suunnittelemaan oppilaalle yksilöityjä opetusjärjestelyjä ja eriyttämään opetusta oppilaan tasolle sopivaksi. Opettaja voi hyödyntää opetuksessa kielitietoisia käytänteitä, joita ovat muun muassa visuaaliset tukikeinot, asioiden konkretisointi sekä oppilaan muiden kielien hyödyntäminen. Luokkahuonevuorovaikutus vahvistaa kielen kehitystä, kun kieltä pääsee käyttämään luonnollisessa tilanteessa. Opettajan tehtävä on toimia vuorovaikutustilanteiden ja oppimisen ohjaajana. Tutkielma osoittaa, että suomi toisena kielenä -oppilaan suomen kielen kehitystä voidaan tukea koulussa monipuolisin keinoin. Tukemisessa huomioidaan yksilön taustatekijät, ympäristö sekä hyödynnetään luokan vuorovaikutussuhteita

Hyvinvointi ja turvallisuus välitunneilla:lasten näkemyksiä hyvinvointia tukevasta ja turvallisesta koulupihasta

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lasten näkemyksiä turvallisesta koulupihasta sekä sitä, millaisilla tekijöillä on merkitystä heidän hyvinvointiinsa koulupihalla välituntisin. Tutkimus liittyy Tyrnävän kunnassa suunnitteilla olevan uuden 3.-6. luokkalaisille suunnatun koulun ja sen pihan suunnitteluun. Tutkimuksemme pohjana on Anu Kirstinän pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin lasten piirtämien kuvien avulla millainen on liikkumiseen kannustava koulupiha sekä tutkittiin lasten osallisuutta päätöksenteossa. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen, fenomenografinen tapaustutkimus, jossa tutkimuskohteena on yksi koulu, siinä toimivat lapset ja heidän näkemyksensä omasta koulupihastaan. Tutkimuksessamme keskitymme tarkastelemaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia koulukontekstissa lasten näkökulmasta käsin. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme haastatteluja, jotka toteutimme Tyrnävän Kirkkomännikön koululla. Haastateltavina oli kahdeksan neljännen luokan oppilasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen koulupihalla vaikuttavat useat tekijät. Tulokset osoittavat, että hyvinvointiin ja turvallisuutteen positiivisesti vaikuttavat kaverisuhteet, pelit, leikit ja vapaa oleminen sekä aikuisten läsnäolo. Myös lasten osallisuus ja luonto nähdään myönteisesti vaikuttavina tekijöinä. Hyvinvointia ja turvallisuutta välituntisin koulupihalla taas heikentävät erityisesti henkinen ja fyysinen kiusaaminen. Lisäksi turvattomat välineet ja paikat, erilaiset tapaturmat, vuodenajat sekä tekemisen ja ajan puute vaikuttavat negatiivisesti lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen koulupihalla. Tämä tutkimus kohdistuu yhteen kouluun, eivätkä tulokset näin ollen ole täysin yleistettävissä. Tutkimuksemme kuitenkin tukee aikaisempia lasten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevia tutkimuksia. Lisäksi tutkimus antaa arvokasta tietoa tutkimukseen osallistuneelle koululle siitä, miten koulun arkea ja välitunteja voidaan rakentaa lasten hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaksi

”Muistan omilta kouluajoilta atk-kurssin ohjelmointihetken, jossa tunti opeteltiin kirjoittamaan pascal -koodia ja lopputulemana näytölle ilmestyi pikselin kokoinen piste.”:tapaustutkimus ohjelmoinnin opettamisesta suomalaisissa peruskouluissa

Tiivistelmä. Ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun nähdään kansainvälisesti lukeutuvan osaksi tulevaisuuden taitoja. Digitalisoituva yhteiskunta ja sen tarpeet ovat lähtökohtana näiden taitojen tärkeydelle. Ohjelmoinnin opetus sisällytettiin osaksi Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita vuonna 2014. Tämä ei ole vielä kuitenkaan tarjonnut riittävän yhtenäisiä lähtökohtia ohjelmoinnin opetukselle kansallisella tasolla suomalaisissa peruskouluissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa teoreettisen viitekehyksen muodostavat ohjelmointi, ohjelmoinnillinen ajattelu sekä näiden välinen yhteys. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisin eri tavoin ohjelmointia opetetaan suomalaisissa peruskouluissa ja määritellä, mitä ohjelmoinnin opetus pitää sisällään. Ohjelmoinnin opetusta lähestyttiin ohjelmoinnillisen ajattelun kehityksen kautta, ja tutkielman päämääränä oli selvittää, minkälaisia käsitteitä, käytänteitä ja päämääriä opetus sisältää. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jota analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman aineisto koostui 42 kyselytutkimukseen osallistuneen opettajan tai muun kasvatusalan ammattilaisen vastauksista. Tutkielman tuloksissa selvisi, että suomalaisissa peruskouluissa tapahtuvassa ohjelmoinnin opetuksessa korostuvat keskeiset ohjelmoinnin käsitteet tukevat ja toisaalta tukeutuvat aiemmissa tutkimuksissa ja julkaisuissa mainittuihin keskeisiin ohjelmoinnin käsitteisiin. Tulokset myös osoittivat, että ohjelmointia opetetaan suomalaisissa peruskouluissa hyödyntäen useita eri ohjelmoinnin opetukselle teoriankin mukaan ominaisia työtapoja, toimintamalleja ja tehtävätyyppejä. Tulosten mukaan ohjelmoinnin opetuksen päämäärät suomalaisissa peruskouluissa niin ikään kulkevat käsikkäin teorian kanssa, jonka mukaan ohjelmoinnin opettamisen päämäärien tulisi sijaita itsensä ohjelmointitaidon ulkopuolisten, laaja-alaisempien tavoitteiden, kuten monilukutaidon, ajatteluntaitojen sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden ja vaateiden luona

Evidence Against the Sciama Model of Radiative Decay of Massive Neutrinos

We report on spectral observations of the night sky in the band around 900 angstroms where the emission line in the Sciama model of radiatively decaying massive neutrinos would be present. The data were obtained with a high resolution, high sensitivity spectrometer flown on the Spanish MINISAT satellite. The observed emission is far less intense than that expected in the Sciama model.Comment: 9 pages, accepted to Ap

Spectral Observations of Diffuse Far-Ultraviolet Emission from the Hot Phase of the Interstellar Medium with the Diffuse Ultraviolet Experiment

One of the keys to interpreting the character and evolution of interstellar matter in the galaxy is understanding the distribution of the low density hot (10^5 K -10^6 K) phase of the interstellar medium (ISM). This phase is much more difficult to observe than the cooler high density components of the ISM because of its low density and lack of easily observable tracers. Because gas of this temperature emits mainly in the far ultraviolet (912 angstrom - 1800 angstroms) and extreme ultraviolet (80 angstrom - 912 angstrom), and (for gas hotter than 10^6 K) X-rays, observations in these bands can provide important constraints to the distribution of this gas. Because of interstellar opacity at EUV wavelengths, only FUV and X-ray observations can provide clues to the properties of hot gas from distant regions. We present results from a search for FUV emission from the diffuse ISM conducted with an orbital FUV spectrometer, DUVE, which was launched in July, 1992. The DUVE spectrometer, which covers the band from 950 angstrom to 1080 angstrom with 3.2 angstrom resolution, observed a region of low neutral hydrogen column density near the south galactic pole for a total effective integration time of 1583 seconds. The only emission line detected was a geocoronal hydrogen line at 1025 angstrom. We are able to place upper limits to several expected emission features that provide constraints on interstellar plasma parameters. We are also able to place limits on the continuum emission throughout the bandpass. We compare these limits and other diffuse observations with several models of the structure of the interstellar medium and discuss the ramifications.Comment: 23 pages, LaTeX, 10 eps figures, uses aaspp4.sty and Psfig/TeX Release 1.2, Minor editorial change