Images and theories of addiction (editorial)

Non peer reviewe

Long-term outcomes of biliary atresia patients surviving with their native livers

Publisher Copyright: © 2021 The Author(s)Portoenterostomy (PE) has remained as the generally accepted first line surgical treatment for biliary atresia (BA) for over 50 years. Currently, close to half of BA patients survive beyond 10 years with their native livers, and most of them reach adulthood without liver transplantation (LT). Despite normalization of serum bilirubin by PE, ductular reaction and portal fibrosis persist in the native liver. The chronic cholangiopathy progresses to cirrhosis, complications of portal hypertension, recurrent cholangitis or hepatobiliary tumors necessitating LT later in life. Other common related health problems include impaired bone health, neuromotor development and quality of life. Only few high-quality trials are available for evidence-based guidance of post-PE adjuvant medical therapy or management of the disease complications. Better understanding of the pathophysiological mechanisms connecting native liver injury to clinical outcomes is critical for development of accurate follow-up tools and novel therapies designed to improve native liver function and survival.Peer reviewe

Self-Rated Mental Stress and Exercise Training Response in Healthy Subjects

Purpose: Individual responses to aerobic training vary from almost none to a 40% increase in aerobic fitness in healthy subjects. We hypothesized that the baseline self-rated mental stress may influence to the training response. Methods: The study population included 44 healthy sedentary subjects (22 women) and 14 controls. The laboratory controlled training period was 2 weeks, including five sessions a week at an intensity of 75% of the maximum heart rate for 40 min/session. Self-rated mental stress was assessed by inquiry prior to the training period from 1 (low psychological resources and a lot of stressors in my life) to 10 (high psychological resources and no stressors in my life), respectively. Results: Mean peak oxygen uptake (VO2peak) increased from 34 ± 7 to 37 ± 7 ml kg−1 min−1 in training group (p < 0.001) and did not change in control group (from 34 ± 7 to 34 ± 7 ml kg−1 min−1). Among the training group, the self-rated stress at the baseline condition correlated with the change in fitness after training intervention, e.g., with the change in maximal power (r = 0.45, p = 0.002, W/kg) and with the change in VO2peak (r = 0.32, p = 0.039, ml kg−1 min−1). The self-rated stress at the baseline correlated with the change in fitness in both female and male, e.g., r = 0.44, p = 0.039 and r = 0.43, p = 0.045 for ΔW/kg in female and male, respectively. Conclusion: As a novel finding the baseline self-rated mental stress is associated with the individual training response among healthy females and males after highly controlled aerobic training intervention. The changes in fitness were very low or absent in the subjects who experience their psychological resources low and a lot of stressors in their life at the beginning of aerobic training intervention

Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset: Selvitys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin, tiivistelmäraportti

Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantuessa ja päästöjen vähentyessä rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen merkitys kasvaa jatkuvasti. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyy tavoite rakennusmateriaalien ja -tuotteiden huomioimisesta rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa. VTT ja Syke selvittivät ympäristöministeriön tilauksesta rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten merkittävyyttä rakentamisen ohjauksen kannalta. Merkitystä arvioitiin laskemalla materiaalien osuutta esimerkkitapauksena olleen kerrostalon elinkaaren (50 ja 100 v) aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä ja estimoimalla päästöjen vaihtelurajoja. Raportissa esitetään yhteenveto selvityksestä. Rakentamisen jätehuoltoa käsittelevässä osiossa käsiteltiin syntyviä jätemääriä sekä jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä. Jätehuollon aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä ja eri rakennusmateriaalien hyödyntämisen avulla saavutettavissa olevista hyödyistä tehtiin laskennalliset arviot. Tapaustutkimuksen perusteella khk-päästöt voivat vaihdella asuinkerrostalorakentamisessa noin suhteessa 1:2,2 ja suhteessa 1:3,9, jos myös tontin rakentaminen otetaan huomioon. Tapaustutkimuksen perusteella rakennusmateriaalien ja niihin liittyvien prosessien merkitys rakennuksen elinkaaren aikaisista khk-päästöistä on melko suuri, Aenergialuokkaa olevan talon tapauksessa samaa suuruusluokkaa kuin rakennuksen tilojen lämmityksen. Materiaalien tehokkaan kierrätyksen avulla voidaan saavuttaa päästöhyötyjä, joiden suuruusluokka esimerkkirakennuksessa oli noin 11 % koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Ympäristövaikutusten näkökulmasta kriittisten materiaalien kierrätysmahdollisuuksia tulisi jatkossa selvittää jätelajikohtaisin tarkasteluin. Keskeisiä jätejakeita ovat etenkin muovit ja puu. Kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden kehittäminen, käyttökokemusten kartuttaminen sekä kierrätyspohjaisten rakennusmateriaalien laadunvarmistus ovat resurssitehokkuuden näkökulmasta tulevaisuuden aiheita. Selvityksen perusteella suositellaan, että kestävän rakentamisen ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota myös rakennusmateriaaleihin. Suunnittelua varten tulisi olla tarjolla tietoa, työkaluja ja menettelytapoja, jotka mahdollistavat materiaalien hiilijalanjäljen huomioon ottamisen sekä tietoa erilaisten rakennuskohteiden khk-päästöistä. Rakennusmateriaalien hiilijalanjälkitarkastelu voidaan ensi vaiheessa liittää julkiseen rakentamiseen energiatehokkuustarkastelun rinnalle. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten rakennusprosessia voidaan tukea ja ohjata materiaalien ympäristönäkökohtien huomioonottamisessa, toteutuskelpoisuus ja kustannusvaikutukset huomioiden

Agrologi (AMK) maatalousyrittäjänä : - Kyselytutkimus yrittäjyydestä ja kouluttautumistarpeista

Opinnäytetyössä tutkittiin ammattikorkeakouluista valmistuneiden agrologien maatalousyrittäjyyttä ja kartoitettiin heidän lisäkoulutustarpeitaan kyselytutkimuksen avulla. Kyselylinkki lähetettiin sähköpostilla ja se toteutettiin Typala-tutkimusohjelmalla. Kyselylomake sisälsi yhteensä 37 kysymystä. Kyselytutkimus oli valtakunnallinen, ja siihen vastasi 140 maatalousyrittäjää ympäri Suomea. Kyselylomake lähetettiin 380 henkilölle. Vastausprosentti oli 36,8 %. Saimme vastauksia yhteensä 20 eri tuotantosuunnan edustajilta. Vastaajien liikevaihto ja ansiotulo olivat keskimäärin suurempia kuin Suomen keskiarvo. He omistivat myös keskimääräistä enemmän maatalousmaata. Vastaajien yrityksissä oli keskimäärin 1 vakituinen - ja 1 sesonkityöntekijä. Tuotantoeläinten lukumäärä oli lypsylehmien, lihanautojen ja emolehmien osalta suurempi kuin Suomessa keskimäärin vuonna 2014. Suurin osa vastaajista aikoo laajentaa yritystoimintaansa tulevaisuudessa. Vain muutama vastaaja on aikeissa lopettaa yritystoimintansa. Syynä ovat korkea ikä, sairaus ja heikko kannattavuus. Vastaajat tarvitsevat eniten lisäkoulutusta talousasioista, EU-tukiasioista ja verotuksesta. Vastaajan harjoittama tuotantosuunta määräsi myös koulutusaiheen tarvetta. Lisäkoulutukset koettiin tärkeiksi ammattitaidon ja yritystoiminnan kehittämisessä. 1–3 päivää kestävät koulutukset koettiin mielekkäiksi. Koulutuksen järjestäminen lähiopetuksena koettiin suositumpana kuin virtuaalisesti. Koulutustilaisuudet koetaan tärkeinä verkostoitumispaikkoina, ja ne tuovat vaihtelua yrittäjän arkeen. Välimatkaa koulutuspaikalle ei koettu tärkeäksi.Topic of the thesis was to survey entrepreneurship of the agronomist who have graduated from university of applied sciences and to investigate their further educational needs with the help of a survey. The Survey was sent to target persons by e-mail and it was put into effect by Typala-survey software. The Questionnaire contained 37 questions in total. The Survey was nationwide and in total 140 farmers from all over Finland answered the questionnaire. Questionnaire was sent to 380 persons. Eventually, answering percent was 36.8 %. Altogether we got replies from representatives of 20 different production lines On average turnover and earned income of the survey subjects were greater than average in Finland. They also owned more agricultural land than on the average. Respondents had 1 permanent and 1 season worker on average in their company. The number of dairy cows, beef cattle and calvers was greater than the Finland´s average was in 2014. The most of the respondents are going to expand their production in the future. Only few respondents are going to end their entrepreneurship due to high age, some disease or low profitability. The most further education needs are for financial management, EU-subsidies and taxation. Farmers practiced production line lead also the need of education topic. Further education was seen important to improving workmanship and business. 1-3 days lasting education is the most reasonable. Traditional education was more popular than virtual. Public opinion of subjects was that education events are important places to greate networks and they bring variation to ordinary days. The Distance to education place was not so important

Aktivointia ja rahastointia koskevan oppaan laatiminen asunto-osakeyhtiön päättäjille

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää aktivointia ja rahastointia koskeva opas asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöille ja hallitusten jäsenille. Oppaan tavoitteena on toimia tilinpäätössuunnittelun ja laajemminkin taloyhtiön pitkäjänteisen taloussuunnittelun apuvälineenä. Pyrkimyksenä on, että opas lisää isännöitsijöiden ja hallitusten jäsenten tietämystä aktivoinnin ja rahastoinnin käsitteistä ja niiden vaikutuksesta taloyhtiön ja osakkaiden talouteen. Kehittämistyöllä pyritään näin osaltaan parantamaan toimeksiantajan, Realia Isännöinti Oy:n asiakaspalvelua. Aktivoinnilla tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön kohdalla perusparannus- tai muiden suurehkojen korjausmenojen aktivoimista taseeseen esimerkiksi rakennuksen arvon lisäykseksi. Rahastointi on menettely, jossa aktivoituihin menoihin kohdistuvat osakassuoritukset kirjataan tilikauden tuottojen sijaan taseen oman pääoman lisäykseksi. Kiinteistöjen perusparannusmenot, joiden avulla kohotetaan kiinteistön laatutasoa, on lainsäädännön nojalla pakko aktivoida taseeseen. Suurehkot korjausmenot voidaan taloyhtiön harkinnan mukaan joko aktivoida tai kirjata vuosikuluiksi. Kehittämistyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joskin oppaan toteuttamista varten laadittiin myös laskelmia, jotka ovat luonteeltaan määrällisiä. Tutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää, mitkä ovat oppaan käyttäjien kannalta oleelliset aiheeseen liittyvät tiedot. Tiedonhankinnassa käytettiin teemahaastatteluja, jotka kohdistettiin isännöinnin, kiinteistöalan edunvalvonnan sekä tilintarkastuksen asiantuntijoille. Teemahaastattelujen vastauksissa korostui asunto-osakeyhtiön osakkaiden ja korjaushankkeisiin liittyvien osakassuoritusten yhdenvertaisuuden vaatimus. Esille tuli myös korjaushankkeiden ja niiden kattamiseksi kerättyjen suoritusten kirjanpidollisen käsittelyn huolellinen suunnittelu. Lisäksi varsinkin sijoittajaosakkailla on usein toiveita siitä, millä tavoin korjausmenoja ja niihin kohdistuvia taloyhtiön tuloja käsitellään kirjanpidossa. Oppaassa on käytetty lähteinä lainsäädännön ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden lisäksi haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiä. Aktivoinnin ja rahastoinnin käsitteiden ja niiden vaikutusten havainnollistamiseksi laadittiin lisäksi esimerkkilaskelmia.The aim of the Thesis was to develop a guide for decision-makers of Limited Liability Housing Companies (LLHCs) concerning the capitalization of costs and transfer to reserves. The aim of the guide was to assist the planning of financial statements and, more broadly, the long-term financial planning of LLHCs. The aim was to increase the knowledge of real estate managers and board members of LLHCs about the concepts of capitalization of costs and transfer to reserves and their impact on the economy of a LLHC and its shareholders. Thus, the objective of the guide was to improve the customer service of its commissioner, Realia Isännöinti Oy. The capitalization of costs means that the costs of basic improvement renovations or other major repairs are transferred to the balance sheet of a LLHC, for instance to increase the value of a building. Transfer to reserves is a procedure in which the payments made by shareholders collected to cover the capitalized costs are recognized as an increase in the equity, instead of being recorded as income for the accounting period. The renovation costs of a real estate increasing the quality of the property must be capitalized. Large-scale renovation costs can either be capitalized or recorded as costs of the accounting period at the discretion of the LLHC. The development work was carried out as a qualitative study, but some calculations were made as examples. The main objective of the study was to find out what kind of information about the subject is relevant to the users of the guide. In the acquisition of information, semi-structured interviews were used with experts in real estate management, lobbying and advising in real estate management, and auditing, respectively. In the answers to the interviews, the requirement for equality among the shareholders of LLHCs and in the management of their payments in accounting was emphasized. Careful financial planning for major renovations also came up. In addition to the legislation and related literature, opinions of the interviewed experts were used as the sources of the guide. Examples of calculations were also included in the guide to illustrate the basic concepts and their effects