Power Structures of Finnish Society 2001

Valtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Vuonna 2001 eliittiasemia oli 1285. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti. Uraan liittyen vastaajilta kysyttiin päätointa ja mahdollisia muita toimia, luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä (muun muassa lapsuudenkoti ja sukupuoli). Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy eri joukkotiedotusvälineissä ja missä määrin työnsä vuoksi on yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kohtakteja ulkomaisiin tahoihin. Vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, mitä yhteydenpidon muotoja vastaaja pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt, EU yms.) vaikutusvaltaa, suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia ja eri ryhmien välisten vastakohtaisuuksien voimakkuuksia Suomessa. Laman vaikutuksia päätöksentekoon kartoitettiin myös. Vastaajille esitettiin joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Lopuksi tiedusteltiin lapsuuden ja nuoruuden kotiin liittyen äidinkieltä, vanhempien koulutusta, ammattiryhmää, luottamustehtäviä ja puoluekantaa. Taustamuuttujina ovat vastaajan toimintasektori, sukupuoli, syntymävuosi, asuinlääni, koulutus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin, bruttotulot sekä puolue, jota vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.In this power structure survey, the Finnish power elite is under observation. The respondents were from the following sectors of society: politics, administration, business life, organisations, mass media, science and culture. The study focuses on institutional leadership positions and roles in the various sectors, not on the persons as such. There were 1,285 elite positions in 2001. The themes of the survey included, among others, career, internationalisation, interaction, power and childhood home. In view of the respondents' careers, they were asked their main occupation, eventual other occupations, positions of trust, membership in different organisations and unofficial groups, and factors affecting career development (e.g. childhood home, gender). Interaction was measured by presenting the respondents with a list of possible contact partners and asking them about the frequency and the nature of the contact. The listed contact partners included, among others, the president of Finland, political party organisations, ministries, municipalities, army, church, different organisations, institutions of higher learning, and enterprises. In addition, the respondents were asked how often they appear in the media and to what extent they keep in touch with their acquaintances from younger years on account of their occupation. Internationalisation was studied by asking whether the respondents had studied or worked abroad and if they had personal contacts with citizens of other countries. In relation to power, the respondents were asked what forms of communication they considered most important in view of their own organisations. The respondents were also asked to assess the influence of various bodies (the parliament, representatives of cultural life, the press, labour market organisations, the EU, etc.). Further questions covered the greatest problems in Finnish society and the degree of antagonism between various groups in Finland. The impact of the recession on decision-making was charted as well. The respondents were presented with a number of statements relating to society and asked whether they agree. Finally, in relation to childhood home, the survey inquired about the respondent's mother tongue, his/her parents' education, occupational group, elected offices and party preference. Background variables included, among others, the respondent's area of operation, gender, year of birth (categorised), province of residence, education, self-perceived social class, annual gross income and which political party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at that time

Power Structures of Finnish Society 1991

Valtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Tutkimus käsittää yhteensä 1115 asemaa, joissa on 997 henkilöä. Tutkimuksen teemoja olivat: ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, valta, perhe ja vapaa-aika, lapsuuden ja nuoruuden koti sekä eri sukupuolten asema Suomessa. Uraan liittyen vastaajilta kysyttiin päätointa ja mahdollisia muita toimia, luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kysyttiin mahdollisia poissaoloja työelämästä ja syitä niihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kohtakteja muiden maiden kansalaisiin. Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy eri joukkotiedotusvälineissä, missä määrin työnsä vuoksi on yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin ja mitä yhteydenpidon muotoja hän pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Valtaan liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt yms.) vaikutusvaltaa ja eri ryhmien välisten vastakohtaisuuksien voimakkuuksia Suomessa. Vastaajille esitettiin joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Heitä pyydettiin myös nimeämään haastatteluhetken suurimmat yhteiskunnalliset ongelmat. Perheeseen ja vapaa-aikaan liittyviä aiheita tutkimuksessa olivat työelämän ja perhe-elämän vaatimusten mahdollinen ristiriita, kotityöt, lastenhoito ja harrastukset. Vastaajilta kysyttiin onko heidän sukupuolensa vaikuttanut heidän uraansa sekä ovatko he omassa asemassaan pyrkineet edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja jos ovat, miten. Lisäksi heille esitettiin kymmenen naisten asemaan Suomessa liittyvää väittämää ja pyydettiin ottamaan niihin kantaa. Taustatietoja olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi luokiteltuna, asuinlääni, oma ja puolison koulutus, puoluekannatus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin ja tulot.In this power structure survey, the Finnish power elite is under observation. The respondents were from the following sectors of the society: politics, administration, business life, organisations, mass media, science, and culture. The study focuses on institutional positions of leadership, roles in various sectors, and not on the persons in these positions as such. The study comprises 1,115 positions with 997 persons. The themes of the survey included, among others, career, internationalisation, interaction, power, family and leisure, childhood home, and the position of the sexes in Finland. In view of the respondents' career, they were asked their main job and eventual other jobs, their elected offices, membership in different organisations and unofficial groups, and factors affecting career development. In addition, the respondents were asked about their eventual absences from work life, and reasons for these absences. Internationalisation was studied by asking whether the respondents had studied or worked abroad and if they had personal contacts with citizens of other countries. Interaction was measured by presenting the respondents with a list of possible contact partners and asking them about the frequency and nature of the contact. The listed contact partners included the president, political party organisations, ministries, municipality, army, church, the media, voluntary organisations, institutes of higher learning, and enterprises. In addition, the respondents were asked how often they appear in the mass media, to what extent they keep in touch with their acquaintances from school and younger years, and what forms of contact the respondents find most important in view of their own organisation. In relation to power, the respondents were asked to assess the influence of various bodies (the Parliament, representatives of cultural life, the press, and labour market organisations), and the intensity of antagonism between various groups in Finland. The respondents were presented with a number of statements relating to power and decision-making in society and asked whether they agreed with them. They were also asked to name the biggest social problems in Finland at the time of the survey. Family and leisure-related questions pertained to work-life balance, who is responsible for household duties, and who takes care of the children. The respondents were asked whether their gender had affected their career and whether they had in their own position tried to promote the equality between men and women, and if they had, in what way. Furthermore, the respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to the position of women in Finland. Background variables included the respondent's gender, year of birth (categorised), number of children (categorised), province of residence, own and spouse's basic and vocational education, which political party R would vote for if the parliamentary elections were held at that time, self-reported social class, annual gross income