Luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2019–2024

Tämä rapukantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kala-talousalueen yhteistyönä osana Lapin ELY-keskuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoilla rahoittamaa ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelu- pilotit”- hanketta. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin sisältyvien raputaloudellisten suunnitelmien laadinnassa. Suunnitelmaa laadittaessa koottiin erilaisia rapukantoihin ja vesistöihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Niistä laadittujen karttojen avulla helpotetaan mm. jokirapu, täplärapu ja rapuruttotietojen hahmottamista ja kokonaisuuden hallintaa. Tiedonhankintaprosessi ja tietojen käsittely on pyritty kuvaamaan niin, että se helpottaa vastaavien tietojen hyödyntämistä laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmia muille kalatalousalueille. Tietojen koostamisessa, käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ja ohjelmistot on kuvattu tässä esimerkkisuunnitelmassa tavanomaista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laajemmin. Lisäksi on pyritty tuomaan esiin raputaloudellisesti tärkeät toimintaperiaatteet ja reunaehdot, mutta yksityiskohtainen toimenpiteiden suunnittelu, toteutustapa, aikataulutus ja budjetointi on jätetty kalatalousalueen hallituksen tehtäväksi yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Tämä suunnitelmaluonnos on muutettavissa viralliseksi käyttö ja hoitosuunnitelmaksi liittämällä tähän yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma. Kalatalousalueella tavataan sekä suomalaista jokirapua että Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa täplärapua. Päijänteessä on laajalti pyyntivahva täplärapukanta, joka oletettavasti voimistuu edelleen. Lisäksi täplärapuja on istutettu luvattomasti useisiin Päijänteeseen laskeviin vesiin. Suunnitelmassa on pyritty osoittamaan keinoja täplärapukantojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä täplärapujen leviämisen rajoittamiseen sivuvesistöissä, joissa ne uhkaavat nykyisiä jokirapukantoja ja käytännössä myös estävät uusien jokirapukantojen perustamisen lähialueille. Suunnitelman strategiset tavoitteet on asetettu kansallisen rapustrategian mukaisiksi. Jokirapu pyritään säilyttämään hyödynnettävänä lajina ja täplärapuja pyritään pyytämään tehokkaasti Pohjois-Päijänteellä. Päijänteeseen laskevista vesistöistä täpläravut pyritään poistamaan tai niiden leviämistä rajoitetaan tehokkaasti jos poistaminen ei ole mahdollista. Suunnitelmassa luetellaan vesialueet, joiden täpläraputilanne tulisi selvittää pikimmiten ja tarvittaessa ryhtyä kannan rajoittamis- tai hävittämistoimiin. Täplärapujen vastuullista pyyntiä ja ravustusmahdollisuuksia pyritään edistämään mukaan lukien kaupallinen ravustus, sillä ilman tehokasta pyyntiä täplärapukantoja ei kyetä hallitsemaan ja hyödyntämään optimaalisesti. Jokirapujen osalta on korostettu rapukantojen varjelua rapurutolta. Myös säännöllistä rapusaalisseurantaa sekä jokirapujen kotiutus- ja palautusistutuksia ja latvavesien kunnosta huolehtimista pidetään keskeisinä toimina jokiraputalouden elvyttämiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä on pidetty aktiivista tiedottamista täpläravun ja rapuruton haitallisuudesta erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Tavoitteena on, että kaikki ravustajat, kalastajat ja veneilijät tietävät pyydysten, veneiden ja rapujen vesistöistä toisiin siirtelyyn liittyvät riskit ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tiedotuksessa tulee tuoda esiin, että Keski-Suomen ilmastossa täplärapu ei todennäköisesti menesty pidemmällä aikavälillä pienvesissä, joiden lämpöolot ja veden laatu vaikeuttavat sen lisääntymistä. Osakaskuntarajojen sijaan rapukantojen käyttöä ja hoitoa on suunniteltu luonnollisten valuma-alueiden rajoja noudattaen. Toimenpidesuosituksia on annettu kolmannen jakotason valuma-alueiden tarkkuudella.201

Luonnos Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen raputaloudelliseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi vuosille 2019–2024

Tämä rapukantojen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Keski-Suomen kalatalouskeskuksen ja Pohjois-Päijänteen kalastus/kala-talousalueen yhteistyönä osana Lapin ELY-keskuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varoilla rahoittamaa ”Kalatalousalueiden aluesuunnittelu- pilotit”- hanketta. Tavoitteena oli laatia esimerkkisuunnitelma siitä, millä tavoin käytettävissä olevaa tai kohtuullisin kustannuksin tuotettavissa olevaa tietoa voidaan hyödyntää uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin sisältyvien raputaloudellisten suunnitelmien laadinnassa. Suunnitelmaa laadittaessa koottiin erilaisia rapukantoihin ja vesistöihin liittyviä paikkatietoaineistoja. Niistä laadittujen karttojen avulla helpotetaan mm. jokirapu, täplärapu ja rapuruttotietojen hahmottamista ja kokonaisuuden hallintaa. Tiedonhankintaprosessi ja tietojen käsittely on pyritty kuvaamaan niin, että se helpottaa vastaavien tietojen hyödyntämistä laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmia muille kalatalousalueille. Tietojen koostamisessa, käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ja ohjelmistot on kuvattu tässä esimerkkisuunnitelmassa tavanomaista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laajemmin. Lisäksi on pyritty tuomaan esiin raputaloudellisesti tärkeät toimintaperiaatteet ja reunaehdot, mutta yksityiskohtainen toimenpiteiden suunnittelu, toteutustapa, aikataulutus ja budjetointi on jätetty kalatalousalueen hallituksen tehtäväksi yhteistyössä osakaskuntien kanssa. Tämä suunnitelmaluonnos on muutettavissa viralliseksi käyttö ja hoitosuunnitelmaksi liittämällä tähän yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma. Kalatalousalueella tavataan sekä suomalaista jokirapua että Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa täplärapua. Päijänteessä on laajalti pyyntivahva täplärapukanta, joka oletettavasti voimistuu edelleen. Lisäksi täplärapuja on istutettu luvattomasti useisiin Päijänteeseen laskeviin vesiin. Suunnitelmassa on pyritty osoittamaan keinoja täplärapukantojen tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä täplärapujen leviämisen rajoittamiseen sivuvesistöissä, joissa ne uhkaavat nykyisiä jokirapukantoja ja käytännössä myös estävät uusien jokirapukantojen perustamisen lähialueille. Suunnitelman strategiset tavoitteet on asetettu kansallisen rapustrategian mukaisiksi. Jokirapu pyritään säilyttämään hyödynnettävänä lajina ja täplärapuja pyritään pyytämään tehokkaasti Pohjois-Päijänteellä. Päijänteeseen laskevista vesistöistä täpläravut pyritään poistamaan tai niiden leviämistä rajoitetaan tehokkaasti jos poistaminen ei ole mahdollista. Suunnitelmassa luetellaan vesialueet, joiden täpläraputilanne tulisi selvittää pikimmiten ja tarvittaessa ryhtyä kannan rajoittamis- tai hävittämistoimiin. Täplärapujen vastuullista pyyntiä ja ravustusmahdollisuuksia pyritään edistämään mukaan lukien kaupallinen ravustus, sillä ilman tehokasta pyyntiä täplärapukantoja ei kyetä hallitsemaan ja hyödyntämään optimaalisesti. Jokirapujen osalta on korostettu rapukantojen varjelua rapurutolta. Myös säännöllistä rapusaalisseurantaa sekä jokirapujen kotiutus- ja palautusistutuksia ja latvavesien kunnosta huolehtimista pidetään keskeisinä toimina jokiraputalouden elvyttämiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä on pidetty aktiivista tiedottamista täpläravun ja rapuruton haitallisuudesta erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Tavoitteena on, että kaikki ravustajat, kalastajat ja veneilijät tietävät pyydysten, veneiden ja rapujen vesistöistä toisiin siirtelyyn liittyvät riskit ja osaavat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tiedotuksessa tulee tuoda esiin, että Keski-Suomen ilmastossa täplärapu ei todennäköisesti menesty pidemmällä aikavälillä pienvesissä, joiden lämpöolot ja veden laatu vaikeuttavat sen lisääntymistä. Osakaskuntarajojen sijaan rapukantojen käyttöä ja hoitoa on suunniteltu luonnollisten valuma-alueiden rajoja noudattaen. Toimenpidesuosituksia on annettu kolmannen jakotason valuma-alueiden tarkkuudella.201

Aluesuunnittelua kalatalousalueilla : Päijänteen kalatalousalueet

Tämä kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnittelua tukeva aluesuunnitteluluonnos on laadittu Luonnonvarakeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä osana Euroopan meri ja kalatalousrahaston rahoittamaan kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvää ”Pilotit kalatalouden aluesuunnittelussa”- hanketta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Keski-Suomen ja Hämeen kalatalouskeskukset sekä Päijänteen molemmat kalastus/kalatalousalueet. Tavoitteena oli laatia esimerkki siitä, miten erilaisia tietolähteitä voidaan hyödyntää laadittaessa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kalastuslain 36§ mukaisia aluemäärityksiä. Suunnittelualue oli Päijänteen pääallas. Kalatalousalueisiin kuuluvat pienemmät vesistöt jätettiin pääsääntöisesti suunnittelun ulkopuolelle. Tavoitteena ei ole ollut tehdä valmista käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, vaan esimerkinomaisesti tuottaa ehdotuksia aluemäärityksistä kalatalousalueen päätöksenteon pohjaksi. Paikkatiedon määrä ja käsittelymahdollisuudet ovat kasvaneet viime vuosina. Yhtenä tavoitteena tässä työssä on ollut paikkatiedon hyödyntämisen demonstrointi käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa. Kalataloudellisesti merkittävät alueet sisältävät järvitaimenkannan kannalta oleelliset alueet sekä kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen kannalta tärkeät alueet. Taustatietoina käytettiin olemassa olevaa tietoa järvitaimenen lisääntymisalueista ja tärkeiksi alueiksi määritettiin lisääntymisjokien edustat järvialueella. Näillä alueilla mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä päättää kalatalousalue. Tieto vapaa-ajankalastuksen sijoittumisesta perustui kalastuksenvalvonnassa tehtyihin havaintoihin. Kaupallisen kalastuksen käyttämät alueet perustuivat kaupallisten kalastajien haastatteluhin. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuviksi alueiksi määritetyille alueille ELY-keskus voi tietyin ehdoin myöntää luvan kaupalliseen kalastukseen, mikäli kalastaja ja kalastusoikeuden haltija eivät pääse sopimukseen (KL 13§). Nämä alueet määritettiin Päijänteelle pyydyksittäin. Periaatteena oli, että alue on kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuva, mikäli jokin tekijä ei sitä erikseen estä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi vilkas vesiliikenne troolikalastuksessa tai järvitaimenen kannalta tärkeät alueet verkkopyynnissä. Toisaalta koko suunnittelualuetta ehdotetaan katiskakalastukselle tai täplärapujen pyynnille hyvin soveltuvaksi alueeksi. Joillekin pyydyksille tuotettiin vaihtoehtoisia aluemäärityksiä päätöksentekoa varten. Kalataloudellinen suunnittelu on hyvin paljon aluesuunnittelua. Käytetyt menetelmät ja aineistot on pyritty kuvaamaan niin, että niitä voidaan hyödyntää kalataloudellisessa aluesuunnittelussa muuallakin.201

SNP Analysis of Caries and Initial Caries in Finnish Adolescents

Background. Dental caries is the most common infection in the world and is influenced by genetic and environmental factors. Environmental factors are largely known, but the role of genetic factors is quite unknown. The aim was to investigate the genetic background of caries in Finnish adolescents. Materials and Methods. This study was carried out at the Kotka Health Center in Eastern Finland. 94 participants aged 15-17 years gave approval for the saliva and DNA analyses. However, one was excluded in DNA analysis; thus, the overall number of participants in analysis was 93. Caries status was recorded clinically and from bite-wing X-rays to all 94 participants. Genomic DNA was extracted by genomic QIAamp (R) DNA Blood Mini Kit and genotyped for polymorphisms. The results were analyzed using additive and logistic regression models. Results. No significant associations between caries and the genes studied were found. However, SNPs in DDX39B and MPO showed association tendencies but were not statistically significant after false discovery rate (FDR) analysis. SNPs in VDR, LTA, and MMP3 were not statistically significant with initial caries lesions after FDR analysis. Conclusion. The present study could not demonstrate statistically significant associations between caries and the genes studied. Further studies with larger populations are needed.Peer reviewe

Oral symptoms and oral health-related quality of life in patients with chronic kidney disease from predialysis to posttransplantation

ObjectiveThis prospective follow-up cohort study analyzed chronic kidney disease (CKD) patients' oral symptoms, health habits, and oral health-related quality of life (OHRQoL), from predialysis to posttransplantation. A simplified questionnaire method (Oral Health Quality Score, OHQS), based on these and clinical findings, was constructed and tested for identifying patients in need for referral to a dentist.Material and methodsFifty-three CKD patients were followed up for a mean of 10.3years. Clinical oral, radiological, and salivary examination was performed at baseline and posttransplantation. Total Dental Index (TDI) indicating inflammation was calculated. The patients filled out a questionnaire on symptoms, oral hygiene and health care habits, smoking, alcohol use, and medication. General health-related quality of life was assessed with the 15-dimensional (15D) instrument at posttransplantation. Descriptive and analytical methods were used in statistics.ResultsOHQS significantly correlated with high TDI (p=0.017), number of teeth (p=0.031), and unstimulated salivary flow rate (p=0.001) in transplanted patients. Number of daily medications showed a negative correlation with the OHQS (r=-0.30; p=0.028). The prevalence of oral symptoms was slightly, but not significantly, more common posttransplantation compared with predialysis stage.ConclusionOHQS identified patients with high oral inflammatory score thus confirming our study hypothesis.Clinical relevanceUse of OHQS and measuring salivary flow indicate patients at risk for oral diseases. These markers might be easy to use chair-side also by auxiliary personnel.Peer reviewe

Active Matrix Metalloproteinase-8 Chair Side Mouth Rinse Test, Health Behaviour and Oral Health in Finnish Adolescent Cohort

publishedVersionPeer reviewe