"NO NII TULKAA POJAT SYÖMÄÄN"HAASTATELTAVAN PUHE AUDIOVISUAALISEN UUTISEN RAKENTAJANA

Uutisia pidetään television yhtenä perustekstilajina ja uutiskieltä peruskielenä. Audiovisuaalisenuutisen kokonaismerkitys muodostuu paitsi puhutusta kielestä myöskuvasta. Uutiskieltä puhutaan joko kuvatilassa (uutisankkurit ja uutisissa käytetythaastateltavat), tai puhe on sijoitettu kuvatilan oheen toimittajan puhumana. Artikkelissatutkitaan haastateltavien puheenvuoroja ja sitä kuvatilaa, johon puheenvuoroton sijoitettu. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on systeemis-funktionaaliseenkieliteoriaan perustuva tekstintutkimus. Kuvan tarkastelu perustuu visuaalisen suunnittelunkielioppiin. Tutkimuksen aineistona on Yleisradion TVl:n puoli yhdeksän uutisetja FST:n iltauutiset syksyllä 2005. Tutkimuksen perusteella sekä suomen- ettäruotsinkielisissä uutisissa haastatellaan hyvinkin eriaiheisissa uutisissa ns. tavallisiaihmisiä. Haastattelukohtaukset rakentavat uutiskokonaisuutta varsin samankaltaisesti.Suomi ja ruotsi toimivat kuvan ohessa haastateltavien spontaanissa puheessa yhteneväisesti.Haastattelu ei ole uutisissa valinnainen jakso, mutta ei myöskään täysinitsenäinen. Vaikka haastateltava puhuu omilla kasvoillaan ja omalla nimellään,puheenvuoro kytkeytyy toimittajan puheeseen ja liittyy toimittajan itsenäiseen puhejaksoonikään kuin kylkiäisenä. Haastateltavan puheenvuorolla on uutisessa kuitenkinmyös oma funktionsa: haastateltava vastaa, kommentoi ja argumentoi.Asiasanat: Tekstintutkimus, audiovisuaalinen uutinen, suomi, suomenruotsi.Key words: Text1inguistics, audiovisual news, Finnish, Finland Swedish

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Suomalais-suomenruotsalainen koti lapsen kaksikielisenä kasvuympäristönä

Summar

What about Swedish? Internationalisation, Societal Responsibility and National Languages in Finnish Higher Education

The chapter discusses discourses of “language” indexing social tasks of universities. We are interested in how talk of “language” is used to index the political, economic, educational, cultural etc. nature of higher education; in other words, what we talk about when we think we talk about language. We are mainly focusing on the position Swedish in the tensions of national language policies, higher education policies and internationalisation. In the chapter, we show the various ways in which higher education policies and language policies are intertwined, producing both intended and unintended language policy outcomes.peerReviewe