What happens to quality in integrated homecare? A 15-year follow-up study

<p><strong>Objectives:</strong> To explore the impact of structural integration on homecare quality.</p><p><strong>Methods:</strong> A case study in an organisation comprising a before-after comparison with baseline and four follow-up measurements during 1994-2009, using interviews with clients (n=66-84) and postal inquiries to relatives (n=73-78) and staff (n=68-136).</p><p><strong>Results</strong>: Despite the organisational reform involving extensive mergers of health and social care organisations and cuts in staff and service provision, homecare quality remained at almost the same level throughout the 15-year follow-up. According to the clients, it even slightly improved in some homecare areas.</p><p><strong>Conclusions:</strong> The results show that despite the structural integration and cuts in staff and service provision, the quality of homecare remained at a good level. Assuming that the potential confounders did have inhibiting effects, the results suggest that structural integration had a positive impact on homecare quality. To obtain firmer evidence to support this tentative conclusion, further research with a randomised comparison design is needed.<strong> </strong></p

Työviihtyvyyden ja -turvallisuuden lisääminen kuumissa sisätöissä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida helteiden vuoksi kohonneiden sisätyötilojen lämpöolojen vaikutuksia työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen sekä selvittää taukojen ja taukotilan lämpötilan merkitystä työntekijän palautumiseen kuumasta työtilanteesta. Tavoitteena oli myös selvittää kuumakuormittumiseen tai kuumansietokykyyn vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä ja sitä, millaisilla henkilökohtaisilla suojain- tai älyvaateratkaisuilla kuumakuormitusta voitaisiin ehkäistä tai helpottaa sekä työn aikana että tauoilla. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina oli kaksi pesulaa ja sairaalaympäristö. Pesuloista toinen sijaitsi eteläisessä Suomessa ja toinen pesula ja sairaala Pohjois-Pohjanmaalla. Kohdeorganisaatioissa työskenteleviä henkilöitä haastateltiin ja työpaikoille toimitettiin anonyymisti vastattava kyselytutkimus. Vastauksia saatiin yhteensä 128 kappaletta. Kesien 2019-2021 aikana organisaatioissa mitattiin työympäristön lämpötiloja ja suhteellista ilman kosteutta. Lisäksi tehtiin lämpötasapainomittauksia vapaaehtoisilla tutkittavilla (n = 25). Kyselytutkimuksen mukaan kuumassa työskentelyn koki ongelmalliseksi 86 % vastanneista. Sairauspoissaoloja ei ole kuumuuden vuoksi ollut, mutta 18 % ilmoitti kuumalla olevan vaikutusta terveydentilaan. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista sairaalan työntekijöistä arvioi heikentyneen terveydentilan tai jonkin perussairauden haittaavan kuumassa työskentelyä. Tutkimuksessa havaittiin, että sisätyöpaikkojen lämpötilat voivat nousta ulkolämpötilan nousun vaikutuksesta kesäaikana niin korkealle, että kuumatyön lisätauotukseen suositeltavat raja-arvot (28 ja 33 °C) ylittyvät. Kuumuus on ongelmana varsinkin pesuloissa. Lämpötilan nousuun sisätiloissa vaikuttaa myös lämpösäteilyä tuottavat koneet ja rakennustekniset järjestelmät, kuten ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmä. Pesulan muutto uuteen rakennukseen, jossa oli suunnitellusti tehokkaampi ilmastointijärjestelmän jäähdytyskapasiteetti, näkyi alle 28 °C sisälämpötiloina, vaikka kesä oli lämpimin tutkimuksen aikaisista kesistä. Jos ilmastointi ei ole riittävä, jo noin 23 °C ulkolämpötila nostaa sisätilan lämpötilan yli 28 °C. Niissä työpisteissä, joissa ilman lämpötila nousi yli 28 °C, elimistön syvälämpötila nousi osalla tutkittavista lyhytaikaisesti 38 °C:een. Syvälämpötilan nousuun vaikuttaa myös fyysinen työ. Sairaalatyössä potilaiden hoitotoimenpiteet ja pesut olivat kuormittavimpia ja osa töistä tehtiin kosteissa ja lämpimissä suihkuhuoneissa. Työntekijöiden lämpötuntemus työssä oli yleisesti kuuma työnpäivän lopussa ja iho hikoilusta kostea, mitkä viittaavat kuumakuormittumiseen kuumimmissa työvaiheissa. Lämpötasapainomittausten perusteella taukotilan lämpötilan tulisi olla selvästi kuumaa työtilaa alempi, jotta tauot olisivat kuumakuormituksesta palauttavia. Jäähdyttävät pukineet antavat kuumatyössä paikallisen viilennyksen keskivartalolla. Jäähdyttävin vaikutus saatiin tauolla alle 25 °C. Etelä-Suomessa, jossa kesän lämpöjaksot olivat yleisempiä kuin pohjoisessa, kuumatyön raja-arvo ylitettiin kesän aikana 50 %:lla kokonaistyöajasta ja kuumimman viikon aikana jopa 100 %:lla viikkotyöajasta. Vastaavasti pohjoisessa enintään 15 % kokonaisajasta ja kuumimman jakson aikana 58 % viikkotyöajasta (vanhassa tuotantotilassa) lämpötila oli yli 28 °C. Työntekijän altistumisella jatkuvalle kuumatyölle on vaikutusta sekä työntekijän työmotivaatiolle että terveydelle ja viime kädessä työn tuottavuudelle. Etäluettavia lämpötilasensoreita voidaan käyttää työympäristön lämpötilan pitkäaikaiseen seurantaan. Työterveysyhteistyötä tulisi tiivistää uusien työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden kuumatyöhön ohjeistamisessa sekä lämpösairauksien tunnistamisessa ja ensihoitovalmiudessa. Yksilöllisten tekijöiden, kuten perussairauksien, vaikutukset kuumatyöskentelyyn tulisi ottaa huomioon alku- ja määräaikaistarkastuksissa. Työvaatteiden materiaaleja valittaessa ei yleensä huomioida vuodenaikojen muuttuvia olosuhteita. Työvaatemateriaalien keventäminen paremmin kuumiin olosuhteisiin soveltuvaksi, vaatemateriaalien nykyistä parempi hengittävyys (ilmanläpäisevyys) ja kosteudensiirto- ominaisuudet (vesihöyrynläpäisyvastus) sekä malliltaan joustava työvaatetus helpottaisi osaltaan kuumassa työskentelyä. Ulkolämpötilan nousu nostaa myös sisätyöpaikkojen lämpötilaa ja vaikuttaa suoraan työntekijöiden työviihtyvyyteen, jaksamiseen ja työturvallisuuteen. Ilmaston edelleen lämmetessä vaikutukset työpaikoilla tulevat korostumaan. Lähitulevaisuudessa tullaan enenevästi tarvitsemaan työntekijäkohtaisten toimien ja tauotuksen lisäksi rakennusteknisiä ratkaisuja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tueksi

SmartPro – Smart protective solutions for industrial safety and productivity in the cold

Year-round activity involves challenging climatic conditions for the industries in the North. Especially in the winter cold disturbs not only the machinery of industrial processes and vehicles, but is also very crucial factor to reduce worker’s thermal comfort, performance, and occupational health and safety. In the cold, work capability and productivity decrease, the risk of mistakes and errors increases and stress level elevates. Peripheral body parts, such as hands, are the first to cool when humans are exposed to cold resulting in reduced manual and psychomotor performance. This report describes possibilities of sensor-based heating systems integrated into gloves to prolong the safe and efficient working time in the cold. The project was carried out in co-operation with SINTEF and it was part of Saf€ra program

Talvimatkailijan opas

Opas on tehty helpottamaan valmistautumista matkailuun Suomen talvessa. Opas kertoo sinulle Suomen talven eksotiikasta, sääoloista ja parhaista keinoista nauttia niistä

Winter Traveller’s Guide

This guide will help you prepare for travel in the Finnish winter. It provides information on the special features of the Finnish winter and the weather, and the best ways to enjoy them. You can enjoy the winter in many different ways. Join an action-packed snow mobile safari or enjoy Finnish nature skiing or walking on snowshoes. A sled dog safari, a reindeer safari or ice fishing are unforgettable experiences. Why not stay overnight in an igloo? You can better enjoy the Finnish winter if your clothing is appropriate; wear layered clothing and protect the head, hands and feet. The colder it is, the more important it is to stay active. Choose winter activities that appeal to you most

Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)

Hengityksensuojainten käyttö kylmässä on usein välttämätöntä. Työturvallisuus heikentyy, jos hengityksensuojaimen toiminta kylmässä häiriintyy, sitä ei voida käyttää tai se aiheuttaa terveydellistä haittaa. Kylmässä hengityksen mukana tuleva kosteus huurtuu ja jäätyy maskien, venttiilien ja suodattimien sisään ja puhaltavat suojaimet jäähdyttävät kasvoja. Terveydellistä haittaa voi aiheutua erityisesti verenkierto- ja hengityselinsairauksia poteville. Tässä tutkimusraportissa selvitetään hengityksensuojainten toimivuus aidoissa työtilanteissa talviaikana ja niiden käytön terveysvaikutuksia. Lisäksi raportissa tarkastellaan kylmän, tuulen ja kosteuden yhteisvaikutuksia hengityksensuojainten käyttöön sekä päivitetään aiemmat suositukset ja ohjeistukset

Pelastustyötä tekevien toimintakyvyn edistäminen : Lihaksiston palautumista edistävät aktiiviset toimintamallit

Raskaasta lihastyöstä täydellinen palautuminen voi kestää useista tunneista jopa yli vuorokauteen. Aktiivisilla palautusmenetelmillä lihaksiston palautumista voidaan selkeästi nopeuttaa. Niiden käyttäminen edistää työntekijän terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää ylikuormittumisen ja liikuntaelinoireiden esiintymisen riskiä

Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä

Kylmässä työskentely aiheuttaa ongelmia hengityksensuojainten käyttöön. Kylmä voi aiheuttaa hengityksensuojaimen huurtumista ja jäätymistä, kun hengityksen mukana tuleva kosteus tiivistyy hengityksensuojaimen tai suodattimen sisään. Puhallinsuojaimien käyttö kylmässä voi lisäksi aiheuttaa kasvojen liiallista jäähtymistä. Tässä tutkimusraportissa selvitetään kylmän työympäristön vaikutukset erityyppisten hiukkassuodattimilla varustettujen hengityksensuojainten käyttöön, niiden toimivuuteen ja suojaustehoon. Raportissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia estää kasvojen jäähtymistä, kun käytetään puhallinsuojainta kylmässä ilman suojaustehokkuuden heikentymistä. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin ohjeet hengityksensuojainten käyttöön kylmässä

Naisten laparoskooppisen ja hysteroskooppisen sterilisaation kustannusvaikutukset

JOHDANTO: Tavoitteena oli selvittää päiväkirurgisesti munatorveen asetettujen puristimien avulla tehdyn sterilisaation ja polikliinisesti munatorven aukkoihin asetetuilla mikroimplanteilla tehdyn sterilisaation kustannuksia sekä kliinisiä tuloksia. AINEISTO JA MENETELMÄT: Kaikki Hyvinkään sairaalassa vuosina 2006 - 2007 tehdyt munatorvien puristin- ja mikroimplanttisterilisaatiot analysoitiin. Tutkimusasetelmana oli takautuva lähtöryhmien mukainen analyysi. Sterilisaatiot hinnoiteltiin ottamalla mukaan suorat ja epäsuorat kustannukset. Lisäksi selvitettiin toimenpiteen onnistuminen, komplikaatiot ja uusintatoimenpiteet. TULOKSET: Mikroimplanttisterilisaation kokonaiskustannuksiksi saatiin 1 146 euroa ja puristinsterilisaation 1 712 euroa potilasta kohden. Mikroimplanttiryhmässä leikkauksenjälkeinen kipu oli merkittävästi vähäisempää, ja potilaan maksettavaksi jäävät kustannukset sekä tulonmenetykset olivat pienemmät. Puristinryhmässä toimenpiteeseen liittyviä haittavaikutuksia esiintyi enemmän. Elämänlaatu tai tyytyväisyys toimenpiteeseen eivät eronneet ryhmissä. Raskauksia ei todettu. PÄÄTELMÄT: Polikliininen mikroimplanttisterilisaatio on kustannusvaikuttavampi kuin laparoskooppinen puristinsterilisaatio. Polikliininen sterilisaatio on kokonaiskustannuksiltaan hieman halvempi, ja siihen liittyy vähemmän komplikaatioita.MATERIAL AND METHODS: A retrospective analysis was carried out on sterilizations conducted at the Hyvinkää hospital in 2006 to 2007 by tubal ligation with clips and by microimplants. RESULTS: Total costs obtained for microimplant sterilization per patient were 1 146 € and for clip sterilization 1 712 €. Postoperative pain was significantly less in the microimplant group, and adverse effects associated with the procedure were more common in the clip sterilization group. CONCLUSIONS: Microimplant sterilization performed on an outpatient basis is more cost-effective than laparoscopic clip sterilization