Podocyte molecules in the pancreas and lymphoid tissues and their association to autoimmunity of diabetes

Type 1 diabetes is a disease where the insulin-producing beta cells of the pancreas are destroyed by an autoimmune mechanism. The incidence of type 1 diabetes, as well as the incidence of the diabetic kidney complication, diabetic nephropathy, are increasing worldwide. Nephrin is a crucial molecule for the filtration function of the kidney. It localises in the podocyte foot processes partially forming the interpodocyte final sieve of the filtration barrier, the slit diaphragm. The expression of nephrin is altered in diabetic nephropathy. Recently, nephrin was found from the beta cells of the pancreas as well, which makes this molecule interesting in the context of type 1 diabetes and especially in diabetic nephropathy. In this thesis work, the expression of other podocyte molecules in the beta cells of the pancreas, in addition to nephrin, were deciphered. It was also hypothesised that patients with type 1 diabetes may develop autoantibodies against novel beta cell molecules comparably to the formation of autoantibodies to GAD, IA-2 and insulin. The possible association of such novel autoantibodies with the pathogenesis of diabetic nephropathy was also assessed. Furthermore, expression of nephrin in lymphoid tissues has been suggested, and this issue was more thoroughly deciphered here. The expression of nephrin in the human lymphoid tissues, and a set of podocyte molecules in the human, mouse and rat pancreas at the gene and protein level were studied by polymerase chain reaction (PCR) -based methods and immunochemical methods. To detect autoantibodies to novel beta cell molecules, specific radioimmunoprecipitation assays were developed. These assays were used to screen a follow-up material of 66 patients with type 1 diabetes and a patient material of 150 diabetic patients with signs of diabetic nephropathy. Nephrin expression was detected in the lymphoid follicle germinal centres, specifically in the follicular dendritic cells. In addition to the previously reported expression of nephrin in the pancreas, expression of the podocyte molecules, densin, filtrin, FAT and alpha-actinin-4 were detected in the beta cells. Circulating antibodies to nephrin, densin and filtrin were discovered in a subset of patients with type 1 diabetes. However, no association of these autoantibodies with the pathogenesis of diabetic nephropathy was detected. In conclusion, the expression of five podocyte molecules in the beta cells of the pancreas suggests some molecular similarities between the two cell types. The novel autoantibodies against shared molecules of the kidney podocytes and the pancreatic beta cells appear to be part of the common autoimmune mechanism in patients with type 1 diabetes. No data suggested that the autoantibodies would be active participants of the kidney injury detected in diabetic nephropathy.Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia tuottavat beta solut tuhoutuvat autoimmuunimekanismilla. Insuliinin puutos johtaa verensokerin kohoamiseen, sillä kohdekudokset eivät pysty käyttämään hyväkseen veressä kiertävää sokeria. Tyypin 1 diabeetikoita arvioidaan olevan Suomessa noin 30 000. Autovasta-aineiden muodostuminen haiman eri valkuaisaineita, kuten IA-2, GAD ja insuliinia vastaan on yleinen ilmiö tyypin 1 diabeetikoilla. Näiden autovasta-aineiden mittausta käytetään yleisesti hyväksi ennustettaessa diabeteksen kehitystä. Tyypin 1 diabetespotilaista noin 30% sairastuu diabeettiseen munuaistautiin, joka on hyvin vakava diabeteksen liitännäissairaus. Syytä siihen, miksi osa sairastuu munuaissairauteen ja osa ei, ei tiedetä, mutta munuaissairauden kehittymistä voidaan hidastaa hoitamalla tehokkaasti potilaan verenpainetta ja ylläpitämällä hyvää verensokeritasapainoa. Diabeettinen munuaistauti on suurin yksittäinen munuaisten kroonisen vajaatoiminnan aiheuttaja. Nefriini oli ensimmäisiä valkuaisaineita, jotka löydettiin munuaisen suodatuskalvostosta, ja sen on todettu olevan elintärkeä munuaisen suodatustoiminnalle. Nefriinin on havaittu vähenevän diabeettisen munuaisvaurion edetessä. Nefriiniä esiintyy myös haiman Langerhansin saarekkeiden insuliinia tuottavissa beta soluissa. Ensimmäisen osatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löytyykö haiman Langerhansin saarekkeiden beta soluista muitakin munuaisen suodatuskalvoston valkuaisaineita nefriinin lisäksi. Tutkimuksissamme löysimme neljän muun munuaisen suodatuskalvosto-valkuaisaineen, densiinin, filtriinin, FAT:n, ja alfa-aktiniini-4:n ilmentyvän haiman beta soluissa. Tämä viittaa siihen, että munuaisen suodatuskalvostosta ja haiman saarekesoluista voi löytyä rakenteellisia ja/tai toiminnallisia yhtäläisyyksiä. Toisessa osatutkimuksessa selvitimme nefriinin ilmentymistä ihmisen imukudoksissa. Löysimme nefriiniä imusolmukkeiden ja kitarisojen itukeskuksien follikulaarisista dendriittisoluista. Kolmannessa ja neljännessä osatyössä tutkimme uusia autovasta-aineita tyypin 1 diabeetikoilla. Koska tyypin 1 diabeetikoilla esiintyy autovasta-aineita monia haiman valkuaisaineita kohtaan, hypoteesimme oli, että myös nefriini-, densiini- ja filtriinivalkuaisaineista voisi tulla immunogeenisia, jolloin autovasta-aineita näitä kohtaan olisi löydettävissä potilaiden seerumeista. Hypotetisoimme myös, että nämä kiertävät autovasta-aineet voisivat lopulta päätyä haiman lisäksi munuaiskudokseen osallistuen diabeettisen munuaissairauden syntyyn ja/tai kehittymiseen. Osoitimme että osalla tyypin 1 diabeetikoista muodostuu autovasta-aineita nefriiniä, densiiniä ja filtriiniä kohtaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana diabeteksen toteamisesta. Emme löytäneet nefriini-, densiini- ja filtriiniautovasta-aineita potilailta, joilla diabetes oli ollut pidempään kuin 10 vuotta, emmekä pystyneet osoittamaan näiden uusien autovasta-aineiden yhteyttä diabeettisen munuaistautiin. Näiden tulosten valossa voidaan olettaa nefriini-, densiini- ja filtriiniautovasta-aineiden liittyvät yleiseen autoimmuunireaktioon tyypin 1 diabeteksessä

Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen työryhmän sisäinen viestintä

Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset työryhmät ovat tärkeitä yhteistyön muotoja, joiden avulla voidaan parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoitoa ja hyvinvointia. Moniammatillinen työryhmä toimii yleensä tiiminä, jossa eri ammattiryhmien jäsenet tuovat omaa erityisosaamistaan ja kokemustaan yhteiseen työhön. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää tehokasta ja toimivaa sisäistä viestintää, joka mahdollistaa eri ammattiryhmien välisen tiedon jakamisen, tavoitteiden yhteisen määrittelyn ja yhteistyön suunnittelun. Moniammatillisilla työryhmillä on tärkeä rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä ja asiakkaiden tai potilaiden hoidon ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita on sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen työryhmän sisäisessä viestinnässä. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia haasteita on sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen työryhmän sisäisessä viestinnässä? Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota yhteen aikaisemmat tutkimustulokset tutkitusta aiheesta ja tavoitteena oli muodostaa yhtenäinen kokonaisuus ja täten lisätä aiheen ymmärrettävyyttä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on yksi kirjallisuuskatsauksen päätyypeistä. Hakulauseke luotiin käyttämällä keskeisiä käsitteitä sekä niiden synonyymeja. Hakusanojen muodostaminen aloitettiin miettimällä keskeiset käsitteet tutkimuskysymyksen kautta. Katsauksessa käytettyjä tietokantoja olivat Communication And Mass Media Complete, Sociology Source Ultimate, Scopus ja ProQuest. Sisäänottokriteereiksi määritettiin: 1. Tutkimus käsittelee sosiaali- ja terveysalan moniammatillisen työryhmän sisäistä viestintää, jotta tutkimus vastaisi tutkimuskysymykseen. 2. Tieteellinen alkuperäisartikkeli 3. Vertaisarvioitu tutkimus. 4. Alkuperäistutkimus saatavilla koko tekstinä verkossa, jotta koko teksti olisi saatavilla helposti katsauksen tulosten analysointiin. 5. Julkaisuvuosi 2012–2022, jotta tutkimus olisi mahdollisimman tuore ja ajankohtainen. 6. Julkaisukieli suomi tai englanti. Hakutulos kokonaisuudessaan ennen tietokantarajauksia oli 3678 ja tietokantarajausten jälkeen 624. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta 10 alkuperäistutkimusta, joista kvalitatiivisia oli seitsemän tutkimusta ja kvantitatiivisia kolme tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi tehtiin Joanna Briggs Instituutin arviointikriteeristöä hyödyntäen. Tuloksissa korostui ihmisten välisten suhteiden välien merkitys koko työryhmän sisäisen viestinnän onnistumiselle. Useammassa tutkimuksessa nostettiin esille eritoten lääkäreiden asenteet ja käytös muita työryhmän jäsenisiä kohtaan. Todettiin mm. lääkäreiden olevan yhteistyökyvyttömiä, tylyjä ja jopa huono käytöksisiä. Tutkimustuloksissa korostui myös rakenteelliset ongelmat viestinnän haasteena. Iso haaste viestinnälle on, jos työryhmän koko kasvaa liian isoksi. Tämä heijastuu tutkimustulosten mukaan mm. prosesseihin, tehokkuuteen sekä ajankäyttöön. Negatiivisilla kokemuksilla viestinnästä oli suuri merkitys koko työryhmän viestinnälle. Tutkimustuloksissa tuli esille myös organisaation luomat haasteet viestinnässä. Isoimmaksi esteeksi koettiin organisaatioiden pirstoutuminen, jolla tutkimustuloksissa viitattiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan siiloutuminen erilaisiin organisaatioihin mm. julkiseen perusterveydenhuoltoon, julkiseen erikoissairaanhoitoon sekä yksityisiin toimijoihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalan moniammatillisen työryhmän jäsenten keskinäiset välit ja suhteet vaikuttavat koko työryhmän sisäisen viestinnän onnistumiseen. Eri ammattiryhmien edustajien luottamukselliset välit edesauttavat onnistunutta viestintää ja täten tuovat parhaimman tuloksen työryhmän ydintehtävän hoidossa. Organisaatiot luovat monimutkaisilla ja pirstoutuneilla rakenteillaan haasteita sosiaali- ja terveyden-huoltoalan moniammatillisten työryhmien viestintään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan pirstoutuminen eri toimijoihin luo jopa esteitä toimivalle viestinnälle. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten viestintätaitoihin tulisi kiinnittää huomiota jo koulutusvaiheessa. Onnistunut verbaalinen ja non-verbaalinen viestintä työryhmän sisällä lisää tehokkuutta, potilasturvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työnantajan tulisi velvoittaa kaikkia työntekijöitä miettimään omaa viestintää ja käyttäytymistä toisia kohtaan, ja tarvittaessa työnantajan tulisi olla velvollinen puuttumaan asiaan

Is the gendered treatment of circumcision of children justifiable? : From the perspective of right to self-determination and integrity

Tutkielman tarkoitus on selvittää, millä tavoin poikien ja tyttöjen ympärileikkausten oikeudellinen kohtelu eroavat toisistaan pohjoismaisessa lainsäädännössä ja onko toisistaan eroava kohtelu perusteltua. Toinen tutkimuskysymys on, millainen merkitys lapsen itsemääräämisoikeudelle ja koskemattomuudelle on annettu tarkasteltaessa ympärileikkausta. Lisäksi pyrin selvittämään, onko lainsäädäntöä tarpeen uudistaa poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen osalta. Suomessa poikien ja tyttöjen ympärileikkauksia arvioidaan tällä hetkellä lähtökohtaisesti pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävinä tekoina. Molempien on katsottu rikkovan lapsen oikeutta koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Tästä huolimatta tyttöjen sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan oikeudellisesta näkökulmasta hyvin eri tavalla kuin poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen. Ruotsissa ja Norjassa poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta, kuten tyttöjen sukuelinten silpomisestakin on säädetty erillislaeilla. Tyttöjen sukuelinten silpominen on kielletty rangaistavana tekona, kun taas poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on sallittu tietyin edellytyksin. Tanskassa ja Islannissa poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta on pyritty lähivuosina kieltämään lailla, mutta molemmat lakiesitykset hylättiin. Poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen suhtaudutaan oikeudellisesti tasapainottelevasta lähestymiskulmasta, jolloin asiassa otetaan huomioon erilaisia näkökulmia, kuten sosiaaliset, kulttuuriset ja uskonnolliset syyt sekä lapsen oikeudet. Tyttöjen sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan kategorisesta lähestymiskulmasta eli täysin kiellettynä toimenpiteenä, siitä huolimatta, että tyttöjen sukuelinten silpomisen lievimmät muodot ovat haitallisuudessa samalla tasolla kuin poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen muodot. Asiaan vaikuttanee kuitenkin se, että tyttöjen sukuelinten silpomisen useat muodot ovat haitoiltaan merkittävästi vakavampia kuin poikien ei-lääketieteellisessä ympärileikkauksessa. Muita vaikuttavia tekijöitä voidaan katsoa olevan esimerkiksi kunniaväkivallan selvä yhteys tyttöjen sukuelinten silpomiseen ja toisaalta se, että poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on vanhempi ja yleisempi traditio myös länsimaisissa yhteiskunnissa. Lapsen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden merkitystä suhteessa poikien ei-lääketieteelliseen ympärileikkaukseen on arvioitu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 2008:93, KKO 2016:24 ja KKO 2016:25. Korkein oikeus on katsonut, että olisi lapsen etua vähemmän toteuttavaa, mikäli tiiviisti ja ainoastaan ympärileikkaustraditiota harjoittavaan yhteisöön kuuluva poika olisi jätetty ympärileikkaamatta. Sen sijaan tilanteessa, jossa lapsi ei kuulu näin tiiviisti ja ainoastaan yhteisöön, jossa poikia ympärileikataan, ei lapsen koskemattomuuden loukkaus ole lapsen edun mukainen toimenpide, ainakaan siinä tapauksessa, kun toinen vanhemmista vastustaa toimenpidettä. Itsemääräämisoikeuden osalta korkein oikeus on katsonut, että lapsen kyetessä arvioimaan ympärileikkauksen merkityksen, hänen mielipiteelleen tulee antaa ratkaiseva merkitys arvioitaessa ympärileikkauksen oikeutusta. Lapsen tulevalle itsemääräämisoikeudelle on kuitenkin annettu ratkaisevaa merkitystä ainoastaan siinä tilanteessa, kun lapsen vanhemmat ovat asiasta erimielisiä. Johtopäätöksenä on, että poikien ja tyttöjen ympärileikkausten oikeudellisen kohtelun eroavaisuudet eivät ole täysin perusteltuja. Koskemattomuudelle ei ole annettu riittävää merkitystä poikien ei-lääketieteellisessä ympärileikkauksessa suhteessa muihin näkökulmiin. Itsemääräämisoikeuden suhteen iältään ja kehitystasoltaan ympärileikkauksen merkityksen ymmärtävän pojan asema on hyvä, mutta itsemääräämiseen kykenemättömän lapsen tulevalle itsemääräämisoikeudelle ei ole annettu tarpeeksi painoarvoa. Poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta tulisi jatkossa säätää lain tasolla

Nephrin Is Expressed on the Surface of Insulin Vesicles and Facilitates Glucose-Stimulated Insulin Release

Nephrin, an immunoglobulin-like protein essential for the function of the glomerular podocyte and regulated in diabetic nephropathy, is also expressed in pancreatic beta-cells, where its function remains unknown. The aim of this study was to investigate whether diabetes modulates nephrin expression in human pancreatic islets and to explore the role of nephrin in beta-cell function. Nephrin expression in human pancreas and in MIN6 insulinoma cells was studied by Western blot, PCR, confocal microscopy, subcellular fractionation, and immunogold labeling. Islets from diabetic (n = 5) and nondiabetic (n = 7) patients were compared. Stable transfection and siRNA knockdown in MIN-6 cells/human islets were used to study nephrin function in vitro and in vivo after transplantation in diabetic immunodeficient mice. Live imaging of green fluorescent protein (GFP)-nephrin-transfected cells was used to study nephrin endocytosis. Nephrin was found at the plasma membrane and on insulin vesicles. Nephrin expression was decreased in islets from diabetic patients when compared with nondiabetic control subjects. Nephrin transfection in MIN-6 cells/pseudoislets resulted in higher glucose-stimulated insulin release in vitro and in vivo after transplantation into immunodeficient diabetic mice. Nephrin gene silencing abolished stimulated insulin release. Confocal imaging of GFP-nephrin-transfected cells revealed nephrin endocytosis upon glucose stimulation. Actin stabilization prevented nephrin trafficking as well as nephrin-positive effect on insulin release. Our data suggest that nephrin is an active component of insulin vesicle machinery that may affect vesicle-actin interaction and mobilization to the plasma membrane. Development of drugs targeting nephrin may represent a novel approach to treat diabetes

Tehohoitopotilaan omaisten ohjaus : Ohjauskansion päivittäminen keskussairaalan teho-osastolle

Tällä toiminnallisella opinnäytetyöllä oli tarkoitus tuottaa ohjauskansio Vaasan keskussairaalan teho-osaston potilaiden omaisille. Uudelle ja päivitetylle kansiolle oli selkeä tarve osastolla. Kansion tavoitteena oli saada ajantasaista, faktoihin perustuvaa tietoa tehohoidosta, tehohoidon kokemuksista, hengityskonehoidosta ja tehohoidon jälkiseurannasta omaisille. Kansio toimisi osana sairaanhoitajan omaisille antamaa ohjausta ja se tulisi olemaan myös helppolukuinen ja helposti ymmärrettävä. Työn teoreettinen osuus sisältää tietoa tehohoidosta, hengityskonehoidosta, hyvästä kirjallisesta ohjeesta ja tehohoidon jälkiseurannasta. Opinnäytetyön aihe varmistui keväällä 2013 jonka jälkeen laadittiin tutkimussuunnitelma ja aikataulu projektille. Tutkimussuunnitelmaan koottiin teoreettinen viitekehys työlle tietokantoja hyväksi käyttäen (esim. Medic- tai Cinahl-tietokantaa). Myös tehohoidon kirjallisuudesta haettiin tietoa. Teho-osaston osastonhoitajaa sekä yhtä osaston työntekijää haastateltiin kansioon liittyen teemahaastatteluna. Haastatteluin saatu aineisto käytiin läpi ja puhtaaksikirjoitettiin raporttiin. Valmiista kansiosta saatiin helppolukuinen, helposti päivitettävä, asiallista tietoa sisältävä tietopaketti.The purpose of this practice-based bachelor’s thesis was to make A Guidance Folder for the relatives of the patients in the ICU at Vaasa Central Hospital. There was clearly a need for an updated and new guidance folder for the relatives in the ICU. The goal was to create a folder with up-to-date and fact-based information about intensive care, experiences of intensive care, respirator treatment experiences and about the follow-up care for the relatives of an ICU-patient. This folder would be a part of the nurse’s guidance and it should be easy-to-read and easy-to-understand. The theoretical part of the bachelor’s thesis consists of information about intensive care, respiratory treatment, instructions for written assignments and of follow-up care after intensive care. The topic for the bachelor’s thesis was decided on spring 2013 after which a research plan and timetable were made. The theoretical frame was made using databases such as Medic and Cinahl. Also searches were made using literature about intensive care. Theme-based interviews were made with the head nurse of the ICU and with one nurse in the unit. The interview results were checked and written down in the final report. The folder became an easy-to-read and easy-to-update information package.

Organisaation sisäinen viestintä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sisäisen viestinnän toimivuutta toimipisteessä X. Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli perehtyä organisaation sisäiseen viestintään. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli toteuttaa tutkimus toimipisteen X sisäiseen viestintään liittyen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään sisäistä viestintää. Työssä perehdytään, miten erilaiset viestintänäkemykset vaikuttavat organisaatiossa ja mitkä ovat sisäisen viestinnän keskeisimmät tehtävät. Viestinnän suunnittelu ja tavoitteet, hyödyt ja haasteet sekä viestintäkanavat käsitellään aihepiireinä opinnäytetyössä. Esille nostetaan lisäksi esimiesviestintä ja muutosviestintää edesauttavat tekijät. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Toimeksiantajayrityksessä ei ole aikaisemmin toteutettu samankaltaista, nimenomaan vain organisaation sisäiseen viestintään keskittyvää tutkimusta. Koko toimipisteen henkilöstölle annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn lukuun ottamatta esimiestä. Tutkimustulokset osoittautuivat pääosin positiivisiksi, ja tiedonkulku on tutkimuksen mukaan hyvä organisaatiossa. Tuloksista välittyi henkilöstön avoimuus, tiimityöskentely sekä hyvät suhteet niin esimiehen kuin työntekijöiden välillä. Henkilöstön tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi nousi Workplace, joka on mobiilikäyttöinen organisaation sisäinen intra. Koulutusten ja palavereiden sisältö oli henkilöstön mielestä laadukasta ja tärkeää työssä suoriutumisen kannalta. Tuloksista nousi esiin organisaation yhteisten palavereiden lisääminen. Työntekijät kokivat lisäksi lisäkoulutuksen työtehtäviin tarpeelliseksi ja osoittautuivat halukkaiksi kouluttautumaan työssä

Kirjaston kotipalvelun kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen: Kehityskohteena Kauhajoen kaupunginkirjasto

Opinnäytetyö on tilaustyönä tehty tutkimus Kauhajoen kaupunginkirjastolle. Tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä, kuten ryhmä- ja teemahaastatteluja eri kirjastojen henkilökuntien tai edustajien kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Kauhajoen kaupunginkirjaston kotipalvelutoimintaa voitaisiin kehittää paremmaksi ja miten digitalisaatiota voitaisiin käyttää hyödyksi palvelun kehittämisessä. Tutkimuksen alussa selvitettiin Kauhajoen kotipalvelun nykytilanne, johon lähdettiin eri puolille Suomea järjestettyjen teemahaastattelujen avulla etsimään erilaisia kehitysratkaisuja. Haastateltavat henkilöt olivat yleisten kirjastojen kotipalvelun asiantuntijoita. Tutkimuksessa paljastui asioita, joissa Kauhajoen kirjastolla on selvästi parannettavaa. Palvelun sisältö, markkinointi, kuljetukset, yhteistyö sekä digitaaliseen sisältöön suhtautuminen nousivat haastatteluissa tärkeiksi osa-alueiksi. Erityisesti asiakaskontaktin tärkeys on korostunut, kun kontakteja on pitänyt välttää koronatilanteen vuoksi. Kontaktien lisäämisestä muodostuikin yksi suurimpia kehityskohteita Kauhajoen kirjastolle. Teemahaastattelujen tulosten pohjalta koottiin lista asioista, joihin Kauhajoen kaupunginkirjastolla olisi syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, jos palvelua halutaan lähteä laajentamaan ja kehittämään. Listassa otettiin kantaa kotipalvelun toimintamalliin sekä aiemmin mainittuihin muihin osa-alueisiin. Työ toimii myös yleisenä ohjeena sille, mihin kotipalvelussa kannattaa kiinnittää huomiota, ja miten digitaalisen sisällön valjastaminen palvelun käyttöön olisi hyödyllistä nyt ja tulevaisuudessa

Ensihoidon kenttäjohtajien operatiivisten suositusten kehittäminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ensihoidon kenttäjohtajien operatiivista johtamista kentällä. Toisena tarkoituksena oli kehittää operatiiviset suositukset ensihoidon kenttäjohtajille. Yhteisten operatiivisten suositusten avulla kenttäjohtajat pystyvät tekemään päätökset päivittäistoiminnassa nopeasti, selkeästi sekä yhtenäisesti. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitä ensihoidon kenttäjohtajan operatiivisen johtamiseen sisältyy? 2. Minkälaisten suositusten avulla ensihoidon kenttäjohtajan päivittäistoimintaa voidaan tukea? Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin tehtiin kirjallisuuskatsaus kenttäjohtajien operatiivisesta johtamisesta ja aineisto luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaut tehtiin CINAHL-, Medic-, Medline- ja PubMed -tietokannoista. Tiedonhaun rajausten (teksti oli saatavilla kokonaisuudessaan, tutkimus oli suomen- tai englanninkielinen, julkaistu 2008-2018) jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui vain yksi englanninkielinen Suomessa tehty tutkimus. Toisessa vaiheessa kehitettiin operatiiviset suositukset Delfoi-menetelmää hyödyntäen. operatiivista suositusta kehitettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ylilääkärin sekä ensihoidon kenttäjohtajien kanssa. Suositusta arvioi sen kehittämisen jälkeen asiantuntijajoukko. Asiantuntijoina käytettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiriin ensihoitokeskuksesta ensihoitopäällikköä, viittä kenttäjohtajaa ja heidän sijaisiaan sekä kolmea kenttäjohtajan työparia. Asiantuntijaryhmä arvioi osa-alueiden tärkeyttä ja kattavuutta. Asiantuntijat arvioivat, että kaikki suositusten osa-alueista, yhtä osa-aluetta lukuun ottamatta, olivat tärkeitä. Sen sijaan ainoastaan 67% asiantuntijoista arvioi tiedottamisen olevan tärkeä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ensihoito tarvitsee lisää tutkimuksia, joiden kohteena on johtamiskulttuuri ja -organisaatiot. Tärkeää olisi myös laatia valtakunnalliset suositukset ensihoidon kenttäjohtajien operatiiviselle toiminnalle. Kenttäjohtajat kaipaavat toimintaohjeita tukemaan päivittäistä operatiivista työtä sekä ohjeita, miten hallita kokonaistilannetta erilaisissa tilanteissa.The purpose of the thesis was to describe the operational management of paramedic field supervisors and to develop operational recommendations areas for paramedic field supervisors. Through joint operational recommendation areas paramedic field supervisors can make decisions quickly, clearly and uniformly in their daily operations. The research questions of this thesis were: 1. What kind of tasks and operational management activities paramedic field supervisors have? 2. What kind of recommendation areas could be defined to support day-to-day activities of the paramedic field supervisors? The thesis was carried out in two stages. The literature review was first conducted on the activities of operational management of paramedic field supervisors and the material was classified according to the research questions. Literature review information searches were done from the CINAHL, Medic, Medline and PubMed databases. After the data retrieval (the text was available in full, the study was in Finnish or English, published in 2008-2018), only one English-language study in Finland was selected for the literature review. In the second phase, operational recommendation areas were developed using the Delphi method. Those were developed in co-operation with the Chief Physician and Paramedic Field Supervisors of the Emergency Care Center of The Hospital District of South Ostrobothnia. Developed recommendations was evaluated by the team of experts. They were EMS supervisor of the Emergency Care Center of The Hospital District of South Ostrobothnia, five field supervisors and their deputies and three Field Supervisors´s co-worker. The expert group assesses the importance and coverage of the sub-areas. Experts estimate that all aspects of the recommendations were very important except one. 67% of experts thought that information is not very important. Based on the literature review emergency health service requires more research on management culture and organizations. It would be important to design national recommendations of the operational activities for Paramedic Field Supervisors. Field Supervisors need guidelines to support day-to-day operational work and how to manage the overall situation in different type of incidents

Kuinka valita oikeat työkalut : Elokuvaajan haasteet kuvausvälineen valinnassa

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kameran valintaan liittyviä kysymyksiä eritoten kuvaajan näkökulmasta. Pyrkimys on selvittää, mitä tulee huomioida kuvausvälineestä päätettäessä koko elokuvan tekoprosessin kannalta. Kuvaajan tehtävä on toimia teknis-taiteellisena työnjohtajana ja elokuvan visuaalisen ilmeen laadunvalvojana ennakkosuunnittelusta aina lopulliseen esityskopioon. Kameravalintaan liittyy laajaa ymmärrystä elokuvan tavoitteista ja monialaista tietotaitoa sekä sosiaalista kanssakäyntiä, mikä kaikki vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Opinnäytetyössä käsitellään kysymystä teknisestä, taiteellisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaiset lopputuotteet huomioiden. Aihetta tarkastellaan lähihistoriasta tämän päivän tilanteeseen ja mahdollisiin tulevaisuudennäkymiin. Pääasiassa keskitytään 2000-luvulle ja nykyhetkeen. Teknisessä osiossa syvennytään eteenkin digitaalisen elokuvakameran kuvaus- ja tallennusteknisiin ominaisuuksiin. Huomioon on otettu elokuvan tekoprosessin eri työvaiheet, jotka vaikuttavat kameran valintaan ja työnkulkua pyritään valottamaan yksityiskohtaisesti. Esimerkkitapauksessa syvennytään ratkaisuihin, jotka ovat osoittautuneet merkittäviksi elokuvan kuvaamisen kannalta. Opinnäytetyö perustuu tekijän omiin havaintoihin ja kokemukseen elokuva- ja TV-alalla, ajankohtaisiin lehti- ja verkkoartikkeleihin ja alan kirjallisuuteen. Opinnäytetyöhön on haastateltu useampaa sukupolvea edustavia suomalaisen elokuva-alan huippuja. Haastateltavina on ollut eritoten kuvaajia sekä jälkituotannosta ja värimäärittelystä vastaavia henkilöitä. Myös kamera-assistentin ja tuottajan näkökulma on otettu huomioon. Kameravalinta on lopulta usean asian summa, ennen kaikkea tulee ymmärtää mitä ollaan tekemässä. Kuvaajan tulee ottaa huomioon kokonaisbudjetti, osata kommunikoida eri osastojen välillä ja pitää mielessä elokuvan tekotapa – metodi – ja tehdä päätökset taiteelliset tavoitteet edellä. Kameran valinnan tulee tukea koko tekoprosessia ja olla mahdollisimman huomaamaton elementti sisällön taltioimiseen ja materiaalin työstämiseen jälkitöissä lopulliseen muotoonsa. Kuvaajan ei tarvitse osata jokaista kameraa ja ohjelmistoa ulkoa, mutta täytyy ymmärtää kameroiden yksilölliset ominaisuudet ja tunnistaa sopivat käyttömahdollisuudet, joiden perusteella elokuva saadaan toteutettua.In this Bachelor’s thesis, the main question is to determine how to choose the right camera as the cinematographer and which are the essential aspects one needs to understand in order to make that choice. The cinematographer is in charge of the visual look of the film from the pre-production to the final copy of the movie. The thesis considers the question from technical, economical and artistic points of view. The history of the movie camera is covered from recent past to the outlook of near future, mostly considering the 21st century and the present day. The technical chapter gives an overview of shooting on film and discusses in more detail the aspects of digital capture. When considering the choice of the camera, it is critical to understand the different phases of production from pre-production to capturing the action, post-production and the final copy for the big screen of a movie theater or a computer or TV screen. The study is based on the practical experience of the author in the field of cinema and television, as well as literature and topical articles on the internet and magazines dealing with the aspects of a movie camera. The author has interviewed top of the line Finnish film industry professionals of different generations. The interviewees have mostly been cinematographers and camera assistants, but the opinions of the producer, post-production supervisor and the colorist have also been taken into consideration. The choice of the tool – camera – is after all an important decision and the sum of many things. As a cinematographer, it is essential to understand the goal of the final product. One also has to keep in mind the budget, fluent communication between the departments and the method of filmmaking while always aiming to the desired artistic goal. The choice of camera should be the best one for the entire production in all the aspects from capturing the material to processing it in post-production. It is not necessary for the cinematographer to understand every technical detail of each camera and software. Instead, one should understand the differences between various tools and to recognize the right quality of a camera that serves the production best in terms of budget, method and the desired aesthetic look of the film

Teollisuuden kesätyörekrytoinnin haasteet

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia nykyaikaisen kesätyörekrytointiprosessin toimivuutta. Rekrytointiprosessi perustui opinnäytetyön toimeksiantajan, Barona Pohjanmaa Oy:n käyttäjäyrityksen rekrytointiprosessiin, jossa rekrytoidaan useita kymmeniä kesätyöntekijöitä käyttäjäyritykselle. Käyttäjäyritys on merkittävä teollisuusalan toimija vanhan Vaasan läänin alueella, johon rekrytoidaan vuosittain kymmeniä työntekijöitä henkilöstöpalveluyritysten kautta. Tämä opinnäytetyö oli kehittämistutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää mitkä asiat tässä rekrytointiprosessissa ovat toimivia nykytilanteessa, ja mitkä asiat vaativat kehittämistä. Erityisesti viestintään ja ajankäyttöön liittyvät ongelmat tiedostettiin todellisiksi tätä opinnäytetyötutkimusta aloitettaessa. Opinnäytetyön tavoitteiksi asetettiin, että prosessin kesto lyhenisi ja hakijakokemus paranisi ilman että laatu kärsii. Opinnäytetyön kannalta tavoiteltiin hyötyä sekä rahallisesti että työnantaja-mielikuvan kannalta Teoriaosuus jakaantui kahteen osaan (Johdanto ja Prosessin nykytilanne) Ensimmäinen osuus käsitteli työn keskeisiä käsitteitä ja toinen osuus käsitteli rekrytointiprosessin nykytilannetta. Teoriaosuudessa käytettiin lähteinä pääosin hr-alan kotimaisia teoksia sekä Baronan sisäisiä lähteitä. Myös muutamaa väitöskirjaa käytettiin lähteenä. Lähdemateriaalina pyrittiin käyttämään mahdollisimman uutta kirjallisuutta. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta sekä haastatteluja ja niissä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Kysely kohdistettiin valituille työntekijöille ja siinä oli vastaajia noin 35. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna ja siinä oli neljä haastateltavaa käyttäjäyritykseltä Lopputuloksena saatiin selville, että rekrytointiprosessi vie nykytilanteessa aivan liikaa aikaa. Hylkäysviestien lähettämisessä ja viestinnässä hakijoille prosessin aikana ehdotetaan tehtäväksi muutoksia tämän opinnäytetyön tuloksena. Myös muita kehityskohteita löydettiin. Tarkoituksena on, että kehittämisehdotuksissa esitetyt toimenpiteet pannaan toteen vastaavassa rekrytointiprosessissa tulevina vuosina. Tärkein tavoite oli, että kaikki esitetyt kehitysehdotukset olisivat hyväksi sekä Baronalle, käyttäjäyritykselle sekä erityisesti työnhakijoille tulevia vuosia ajatellen.Goal of the thesis was to research the fluency of the modern summer job recruitment process. The process was based on the recruitment process made by Barona to its user company. Tens of employees were chosen from this process to work to the user company. The user company is a significant industrial company in former Vaasa County area and tens of summer workers are employed to the company by hiring companies. This thesis was a development study and the goal were to clear which things are fluent at the current situation in the process and which thing need some development. Specially communication and time management problems were recognized before starting the thesis. Goal was to get the process more short than current situation and to get better candidate experience without reducing the quality. The benefits of the thesis were financial and reputational things. The theory was shared to two part (Introduction and Current situation of the process). The first part handled the key concepts of the thesis and the second part handled the current situation of the recruitment process. Finnish HR-literature and internal information of Barona was used as sources in this thesis. It was also few dissertations used as source material. The main point was to use as new sources as possible. As a research method it was used two methods, survey and interview. Those methods included quantitative and qualitative techniques. The survey was targeted to chosen employees and there were 35 respondents. The interview was a theme interview with four interviewees from the user company. As a result, it was pointed out that the recruitment process gets too much time in the current situation. No thanks-messaging and communication to applicants are recommended changes as a result of the thesis. There are also other development areas. The aim is that thing recommender in the thesis would be putted into practice in the next years. The main goal was that development suggestions would be positive to Barona and the user company. It is also important that the suggestions would be positive for the job seekers