Developing wellbeing at work: Emerging dilemmas

Developing wellbeing at work is one of the most challenging tasks in contemporary society. As no single definition of wellbeing at work is commonly accepted as the most comprehensive and relevant, we introduce a discursive definition. We argue that wellbeing at work is associated with many contradicting dilemmas concerning both the development process and wellbeing at work itself. In the development processes of four organizations, analysed using data gathered in interviews with the key actors in the processes, seven such dilemmas of major importance for development are identified. The dilemma theory is helpful in charting the emerging dilemmas in developing work wellbeing and the theory contributes to the construction of better development processes

Globalisation, Ideology and Education Reforms : Emerging Paradigms

Governance of education is in transition and education quality represents one key discursive justification for diverse reforms. Transnational actors and commercial interests play a central role in the reform movements. Using data as a technology of governance, quality assurance and evaluation (QAE) is an essential tool for reinforcing central control while at the same time allowing more autonomy to the local actors and agents and creating the need for new experts and data infrastructures. Globalization has been described as resulting in the rescaling of politics and policy, further complicated by the rise of a new mode of governance at a distance through QAE techniques and evaluation data, and the consequent reshuffling of the position of the nation-state and local space. It rests on the provision and translation of information about subjects, objects and processes and brings new limits and possibilities for agents. The new architecture of governance relies on the production and mobility of data. The expanding practices of evaluation produce knowledge about education, which may allow the nation-state to extend its capacity to govern across territory and into the classroom through standardization, commensuration, transparency and comparison and have severe unintended consequences to the behavior of educational agents. Simultaneously, states are increasingly incorporated into the global accountability regime that helps the “national eye” to govern with the “global eye”. Places are the locus where all scales conflate, from the supra-national through to the national and local. There, the educational system becomes “real schools” embedded into a web of multi-scalar and multi-actor relations. The degree of freedom of agents in defining and implementing strategies, taking decisions and accessing resources, relies on those relations, but is never fully determined by them nor straight carry out the intended aims. Most reforms are changing the situations, but also influenced by various educational policies, interest groups, the working of the economy, public meanings, and ways of conceiving the specific issues, evaluation results and other factors. This applies to all aspects, from teacher training, how to handle educational disadvantage or the involvement of other actors. This chapter analyzes the unintended consequences of governance of education at a distance through assessment and standardization to the changes of national and local agents.</p

Työ- ja koulutusmarkkinoiden toiminta : haaste EY:n koulutuspolitiikalle

A characteristic of modern society is the emergence of different kinds of education markets alongside labour markets. Via these markets people move from the family setting to a job and from ane job to another with certain qualifications backing them up. It is envisaged in the European Community that a policy of expansion of and raising of standards in the education markets will continue. However, there is relatively little reliable knowledge of how job requirements concerning the population as a whole will evolve and whether a policy of continued growth is applicable even in the expanded EC labour markets. The beginning of the article is devoted to an examination of the relationships between the labour markets and the education markets. Then the author goes on to deal with the subject of future demand for highly trained labour in the light of qualification courses and certain prognoses. Finally, the author lists the trends evident in EC's educational policy and assesses it for realism.Modernin yhteiskunnan leimallinen piirre on erilaisten koulutusmarkkinoiden kehkeytyminen työmarkkinoiden rinnalle. Näiden markkinoiden kautta ihmiset siirtyvät perheestä töihin ja työstä toiseen tietyin kvalifikaatioin varustettuina. Euroopan Yhteisössä kaavaillaan koulutusmarkkinoiden laajentamisen ja koulutustason korottamisen politiikan edelleen jatkuvan. Kuitenkin on olemassa verraten vähän varmaa tietoa siitä, miten koko väestöä koskevat työvaatimukset kehittyvät ja löytyykö jatkuvan kasvun politiikalle jatkossa käyttöä edes EY:n laajentuneilla työmarkkinoilla. Artikkelin aluksi tarkastellaan työmarkkinoiden ja koulutusmarkkinoiden suhteita. Sen jälkeen pohditaan korkeasti koulutetun työvoiman tulevaa tarvetta ns. kvalifikaatiodiskurssin ja joidenkin ennusteiden nojalla. Lopuksi eritellään EY:n kaavaileman koulutuspolitiikan suuntaviivoja ja arvioidaan sen realistisuutta

Mitä aikuiskasvatustutkimus on?

Suomessa keskustellaan väliin kärjekkäästikin siitä, mitä aikuiskasvatustutkimus oikein on ja millaista tutkimusta laajenevalla aikuisopiskelun kentällä tulisi tehdä. Yhtäältä halutaan ylläpitää ja kehittää tutkimuksen keinoin vapaan kansansivistystyön perinnettä. Toisaalta ollaan kiinnostuneita satsaamaan entistä enemmän tutkimusresursseja työelämään liittyvään ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Jotkut ovat kiinnostuneita aikuisten oppimisprosesseista ja opinkäynnin yksilöpsykologisista lähtökohdista. Mutta aikuiskoulutuksen ekspansio suorastaan pakottaa tutkimaan myös aikuiskoulutuksen yhteiskunnallisia yhteyksiä taloudesta politiikkaan. Osa tutkijoista suosii välitöntä hyötyä lupaavia kokeilu- ja kehittämishankkeita, toiset lähinnä perustutkimusta. Jotkut tahtovat aikuiskoulutuksesta oman tieteenalansa, monet pitävät sitä osana kasvatustieteitä tai yhteiskuntatieteitä. Usein näissä vastakkainasetteluissa vastapuolen koetaan ymmärtävän väärin perus- ja soveltavan tutkimuksen, koulutuksen sekä kokeilu- ja kehittämishankkeiden keskinäissuhteet

Kysymyksiä aikuiskoulutuksesta ja työttömyydestä

Onko niin, että paljon markkinoitu oppiva organisaatio ja aikuiskoulutustutkimuksen kärkisijoille noteerattu kehittävä työntutkimus tai muutkaan optimistien ylläpitämät kehittämistoimet eivät avaa vaihtoehtoisia muutoksen, oppimisen ja toiminnan kanavia, joiden kautta jäykät hierarkkiset suhteet lopulta muuttuisivat? Ovatko jatkuvasti pidentyvä yhtäjaksoinen nuorisokoulutus ja paisuva aikuiskoulutus tällöin leimallisesti hukkainvestointeja? Tuottavatko ne vain monenlaisia yli-, ohi- ja liikakvalifikaatioita oheistuotteinaan ... pettymys, tyytymättömyys, levottomuus sekä ylipäätään kaikenlaisten – paikkatyöyhteiskunnassa hyviksi normitettujen – aktiviteettien aleneminen

Education politics and contingency: belief, status and trust behind the finnish PISA miracle

Los autores sugieren tres conceptos teóricos que consideran prometedores para la educación comparada. Estos son: (1) unificar los conceptos teóricos de dependencia, convergencia y contingencia, (2) trazar la historia de la problemática y (3) analizar las interpretaciones nacionales y locales como híbridos. En su análisis del “milagro finlandés” de PISA, los autores se centran exclusivamente en el concepto de contingencia para ver si se puede facilitar una comprensión más amplia sobre el éxito nacional. Para ello identifican tres ‘verdades’ nacionales que son ampliamente aceptadas en Finlandia a pesar de faltar la evidencia empírica de una investigación que las apoye: los finlandeses comparten una amplia creencia en la escolarización, la enseñanza es una profesión muy apreciada en Finlandia y las escuelas finlandesas gozan de una confianza bastante alta por parte de los padres, las autoridades y los políticos. Este estudio muestra cómo la génesis de estas tres “creencias” nacionales se debe más bien a la casualidad que al resultado de una planificación racional o a un propósito educativo por parte de los políticos. Simola y Rinne concluyen que conceptualizaciones tales como la contingencia, se deben tomar en serio si se persigue una comprensión de las políticas nacionales de educación. El enfoque alternativo, es decir, operar únicamente a través de los modelos funcionalistas y sistemáticos, destacando principalmente las tendencias transnacionales o nacionales, y centrándose exclusivamente en las decisiones y elecciones racionales, no proporciona los instrumentos teóricos adecuados para una investigación comparada.The authors suggest three concepts which they consider to be promising theoretical concepts for comparative education. These are: (1) bringing the theoretical concepts of path dependency, convergence and contingency together, (2) tracing the history of the problématique and (3) analysing national and local interpretations and translations as hybrids. In their analysis of the ‘Finnish PISA miracle’, the authors focus exclusively on the concept of contingency to see whether the concept can facilitate a broader understanding on the national phenomenon of ‘Finnish PISA success’. As a first step they identify three national ‘truths’ that are widely accepted in Finland even though there is, according to the authors, not too much empirical research evidence behind them: the Finns share a high belief in schooling, teaching is a very highly regarded profession in Finland and the Finnish comprehensive school enjoys rather high trust on the part of both parents, authorities and politicians. In their analysis, Simola y Rinne illustrate that the genesis of these three national ‘beliefs’ is rather the result of coincidence and conjunction, than the result of rational and purposeful educational planning by educational politicians. In their conclusion, they claim on the basis of their presented case that conceptualisations such as contingency must be taken seriously when pursuing an understanding of national education policies and politics. The alternative approach, i.e. operating only through functionalist and system.Grupo FORCE (HUM-386). Departamento de Didáctica y Organización Escolar de la Universidad de Granada

Maatalous- ja maaseutuhallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittävän työryhmän väliraporti

Työryhmä on työssään pyrkinyt tekemään puolueettoman kuvauksen hallinnon järjestämisvaihtoehdoista ja arvioinut eri hallintomalleja viidestä eri näkökulmasta katsottuna, eli asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen; henkilöstön osaamisen ylläpitäminen; ohjausjärjestelmän yksinkertaistaminen; tehtävien ja resurssien kohdentuminen; resurssien entistä tehokkaampi käyttö ja toimintojen synergiaedut sekä maksajavirastovaatimusten täyttäminen. Työryhmä ei ole ottanut väliraportissaan kantaa eri hallinnon järjestämisvaihtoehtojen paremmuuteen. Työryhmä ei ole ottanut myöskään kantaa siihen, millä tavoin tai millä hallintomallilla maatalous- ja maaseutuhallinto tulisi jatkossa järjestää. Maatalous- ja maaseutuhallinnon järjestäminen liittyy myös mahdollisiin yleisiin ratkaisuihin aluehallinnon järjestämisestä