Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas

201

Health behaviours associated with video gaming in adolescent men : a cross-sectional population-based MOPO study

AbstractBackground: Playing video games, a form of sedentary behaviour, is associated with poor well-being and increased risk of morbidity due to chronic disease. However, the association between health behaviours and video gaming is poorly understood. The purpose of this population-based study was to reveal the differences in dietary habits and physical activity for adolescent men with high amount of video games on weekdays, as compared to their peers who play less often.Methods: Seven hundred ninety-six adolescent men (age: mean = 17.8, SD = 0.6) attended compulsory conscription for military service in 2013 and completed a questionnaire regarding the amount and frequency of their video gaming. They also participated in a medical examination and underwent physiological measurements. The participants who played video games more than 3 h/d on weekdays were compared with those who played 3h/d or less. The association between health behaviours and the amount of playing video gaming was analysed using multivariable logistic regression analysis.Results: 24.1% (n = 192) of the participants reported video gaming in excess of 3 h/d. This group had higher incidence of having low physical fitness, having poor eating habits, and being obese. No differences were found in smoking or alcohol drinking habits. Other factors, including low leisure-time physical activity (OR = 1.94; 95% CI, 1.29–2.91), low consumption of vegetables and fruits (OR = 0.83; 95% CI, 0.72–0.97), high consumption of sweetened soft drinks (OR = 1.28; 95% CI, 1.06–1.55) and high amount of sitting time (OR = 1.40; 95% CI, 1.28–1.52), explained one-fourth of the difference.Conclusion: In this population-based study, adolescent men who played video games a lot on weekdays had lower physical fitness, were more often obese, and had poorer dietary habits, as compared to their peers who played less often. Because playing video games typically adds to a person’s total sedentary time, this activity may be associated with adverse health outcomes at a very young age— especially in combination with poor health behaviours. The results of this study can be utilized to promote health interventions targeted at adolescent men so as to raise their awareness of the disadvantages of excessive video gaming.Abstract Background: Playing video games, a form of sedentary behaviour, is associated with poor well-being and increased risk of morbidity due to chronic disease. However, the association between health behaviours and video gaming is poorly understood. The purpose of this population-based study was to reveal the differences in dietary habits and physical activity for adolescent men with high amount of video games on weekdays, as compared to their peers who play less often. Methods: Seven hundred ninety-six adolescent men (age: mean = 17.8, SD = 0.6) attended compulsory conscription for military service in 2013 and completed a questionnaire regarding the amount and frequency of their video gaming. They also participated in a medical examination and underwent physiological measurements. The participants who played video games more than 3 h/d on weekdays were compared with those who played 3h/d or less. The association between health behaviours and the amount of playing video gaming was analysed using multivariable logistic regression analysis. Results: 24.1% (n = 192) of the participants reported video gaming in excess of 3 h/d. This group had higher incidence of having low physical fitness, having poor eating habits, and being obese. No differences were found in smoking or alcohol drinking habits. Other factors, including low leisure-time physical activity (OR = 1.94; 95% CI, 1.29–2.91), low consumption of vegetables and fruits (OR = 0.83; 95% CI, 0.72–0.97), high consumption of sweetened soft drinks (OR = 1.28; 95% CI, 1.06–1.55) and high amount of sitting time (OR = 1.40; 95% CI, 1.28–1.52), explained one-fourth of the difference. Conclusion: In this population-based study, adolescent men who played video games a lot on weekdays had lower physical fitness, were more often obese, and had poorer dietary habits, as compared to their peers who played less often. Because playing video games typically adds to a person’s total sedentary time, this activity may be associated with adverse health outcomes at a very young age— especially in combination with poor health behaviours. The results of this study can be utilized to promote health interventions targeted at adolescent men so as to raise their awareness of the disadvantages of excessive video gaming

More Physical Activity, More Work Engagement? : A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Objective To examine the role of physical activity (PA) and sedentary behavior (SED) for work engagement. Methods We used data from Northern Finland Birth Cohort 1966 Study (n = 3046 to 4356) to analyze self-reported weekly leisure-time physical activity (LTPA), daily leisure-time sitting time (LTST) and work engagement. PA and SED 24-hour were also measured with accelerometer for 14 days. The data were analyzed using linear regression analyses. Results High self-reported LTPA and sports participation were associated with higher work engagement and its subdimensions. High self-reported ST was associated with lower work engagement, vigor, and absorption. Accelerometer-measured light PA was associated with higher work engagement and vigor, and accelerometermeasured steps were linked to higher vigor. Accelerometer-measured SED was associated with lower work engagement, vigor, and dedication. Conclusions Self-reported and accelerometer-measured PA and SED may play a role in people's work engagement.Peer reviewe

More Physical Activity, More Work Engagement? : A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Peer reviewe

Fyysisen aktiivisuuden yhteys palveluskelpoisuusluokkaan ja palveluksen keskeyttämiseen : väestöpohjainen kutsuntaikäisten MOPO-tutkimus

TiivistelmäVarusmiesten kunto on heikentynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiespalvelusta edeltävän fyysisen aktiivisuuden yhteyttä palveluskelpoisuusluokkien määräytymiseen ja varusmiespalveluksen keskeyttämiseen. Tutkimus oli osa laajempaa MOPO-hanketta, jonka tavoitteena oli aktivoida nuoria miehiä liikkumaan ja ehkäistä heidän syrjäytymistään.Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki Oulun kaupungin kutsuntatilaisuuksiin vuosina 2012 ja 2013 osallistuneet miehet (n = 2547), joille määrättiin kutsunnoissa palveluskelpoisuusluokka. Kutsuntatilaisuudessa 1852 (72,7 prosenttia) miestä vastasi terveys- ja elintapakyselyyn. Heistä 1398 (75,5 prosenttia) vastasi kyselyn osioon, jolla kartoitettiin vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Vastausten perusteella miehet luokiteltiin fyysisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin.Fyysisesti aktiivisten todennäköisyys saada palveluskelpoisuusluokaksi A oli korkeampi kuin vähän liikkuvien (p Palvelusta edeltävä säännöllinen liikkuminen voi edistää kutsuntaikäisten miesten palveluskelpoisuutta ja vähentää riskiä palveluksen keskeyttämiseen. Korkean painoindeksin ja keskeyttämisen yhteys vahvistaa aiempaa käsitystä nuorten miesten ylipainon ja lihavuuden vaikutuksesta varusmiespalveluksesta suoriutumiseen. Lihavuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus olisi tärkeää tunnistaa viimeistään kutsuntojen yhteydessä ja kohdentaa riskihenkilöille fyysistä aktiivisuutta edistäviä interventioita.AbstractThe association between physical activity and fitness for military service classification and the interruption of military service : a population-based MOPO study In Finland, physical fitness of the conscripts has declined since the 1990s. The aim of this study was to investigate the associations between self-reported physical activity, fitness for military service classification and the risk for interrupted military service. This study is part of a comprehensive MOPO-project, the goal of which was to promote physical activity and prevent marginalisation among young men.A total of 2547 adolescent men attended compulsory call-ups for military service in 2012 and 2013 and 1852 (72.7%) completed a study questionnaire regarding health and lifestyle. Out of them, 1398 (75.5%) answered a question concerning leisure time physical activity. The subjects were classified into physically active and inactive groups.Physically active adolescent men were more likely to be classified into the military service class A compared to physically inactive men (p Regular physical activity may improve conscripts’ suitability and fitness for military service and reduce the risk of exemption from military service. High BMI and risk of being exempted from military service highlights the previous perception of the negative effect of overweight for military services. Low physical activity and obesity should at the latest be taken into account at call-ups and target physical activity interventions for physically inactive and obese adolescent men.Tiivistelmä Varusmiesten kunto on heikentynyt voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiespalvelusta edeltävän fyysisen aktiivisuuden yhteyttä palveluskelpoisuusluokkien määräytymiseen ja varusmiespalveluksen keskeyttämiseen. Tutkimus oli osa laajempaa MOPO-hanketta, jonka tavoitteena oli aktivoida nuoria miehiä liikkumaan ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki Oulun kaupungin kutsuntatilaisuuksiin vuosina 2012 ja 2013 osallistuneet miehet (n = 2547), joille määrättiin kutsunnoissa palveluskelpoisuusluokka. Kutsuntatilaisuudessa 1852 (72,7 prosenttia) miestä vastasi terveys- ja elintapakyselyyn. Heistä 1398 (75,5 prosenttia) vastasi kyselyn osioon, jolla kartoitettiin vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta. Vastausten perusteella miehet luokiteltiin fyysisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Fyysisesti aktiivisten todennäköisyys saada palveluskelpoisuusluokaksi A oli korkeampi kuin vähän liikkuvien (p < 0,001). Vähän liikkuvien todennäköisyys saada lykkäystä palvelukseen astumiseen tai vapautus rauhanaikaisesta palveluksesta oli suurempi kuin fyysisesti aktiivisten. Myös varusmiespalveluksen keskeyttämisen riski oli suurempi niillä kutsuntaikäisillä, jotka olivat ennen kutsuntoja liikkuneet vähän (OR 2,3; 95 % CI 1,4–3,9; p = 0,002) tai joiden painoindeksi oli korkea (OR 1,1; 95 % CI 1,0–1,2; p = 0,001). Palvelusta edeltävä säännöllinen liikkuminen voi edistää kutsuntaikäisten miesten palveluskelpoisuutta ja vähentää riskiä palveluksen keskeyttämiseen. Korkean painoindeksin ja keskeyttämisen yhteys vahvistaa aiempaa käsitystä nuorten miesten ylipainon ja lihavuuden vaikutuksesta varusmiespalveluksesta suoriutumiseen. Lihavuus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus olisi tärkeää tunnistaa viimeistään kutsuntojen yhteydessä ja kohdentaa riskihenkilöille fyysistä aktiivisuutta edistäviä interventioita.Abstract The association between physical activity and fitness for military service classification and the interruption of military service : a population-based MOPO study In Finland, physical fitness of the conscripts has declined since the 1990s. The aim of this study was to investigate the associations between self-reported physical activity, fitness for military service classification and the risk for interrupted military service. This study is part of a comprehensive MOPO-project, the goal of which was to promote physical activity and prevent marginalisation among young men. A total of 2547 adolescent men attended compulsory call-ups for military service in 2012 and 2013 and 1852 (72.7%) completed a study questionnaire regarding health and lifestyle. Out of them, 1398 (75.5%) answered a question concerning leisure time physical activity. The subjects were classified into physically active and inactive groups. Physically active adolescent men were more likely to be classified into the military service class A compared to physically inactive men (p < 0.001). Low physical activity level was associated with increased probability of military service deferment and exemption from military service. Low physical activity (OR 2.3; 95% CI 1.4–3.9; p = 0.002) and high body mass index (BMI) (OR 1.1; 95% CI 1.0–1.2; p = 0.001) were associated with exemption from military service. Regular physical activity may improve conscripts’ suitability and fitness for military service and reduce the risk of exemption from military service. High BMI and risk of being exempted from military service highlights the previous perception of the negative effect of overweight for military services. Low physical activity and obesity should at the latest be taken into account at call-ups and target physical activity interventions for physically inactive and obese adolescent men

Associations Between Biodiversity, Forest Characteristics, Distance to Blue Space and Accelerometer-Measured Physical Activity - Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

We studied how the quantity and quality of residential green spaces and distance to different types of blue spaces are associated with the accelerometer-measured physical activity (PA) among adults with different levels of total daily PA. The associations of the participants’ socio-demographic and personal characteristics and environmental features with light PA (LPA) and moderate-to-vigorous PA (MVPA) were analyzed using linear mixed models (n = 5470). The results indicated that greater residential forest area was associated with higher LPA among those with high level of total daily PA and with less MVPA among those with low level of total daily PA. Environments with high tree stand structure diversity or close to sea were associated with higher MVPA in high PA group. Varied natural environment can encourage leisure time activities in nearby nature, but individuals’ personal and socioeconomic variables seemed to be more strongly associated with LPA and MVPA than environmental characteristics.202

Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo : Taustatekijät ja räätälöidyn, pelillistetyn ja mobiilin intervention vaikuttavuus

AbstractPhysical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing.Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour.The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline.This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men.Original papersOriginal papers are not included in the electronic version of the dissertation.Pyky, R., Jauho, A.-M., Ahola, R., Ikäheimo, T. M., Koivumaa-Honkanen, H., Mäntysaari, M., … Korpelainen, R. (2015). Profiles of sedentary and non-sedentary young men – a population-based MOPO study. BMC Public Health, 15(1). https://doi.org/10.1186/s12889-015-2495-6Pyky, R., Puhakka, S., Ikäheimo, T. M., Lankila, T., Kangas, M., Mäntysaari, M., … Korpelainen, R. (2019). Parental factors related to PA among adolescent men living in built and natural environment – a population-based MOPO study. Manuscript submitted for publication.Leinonen, A.-M., Pyky, R., Ahola, R., Kangas, M., Siirtola, P., Luoto, T., … Jämsä, T. (2017). Feasibility of Gamified Mobile Service Aimed at Physical Activation in Young Men: Population-Based Randomized Controlled Study (MOPO). JMIR mHealth and uHealth, 5(10), e146. https://doi.org/10.2196/mhealth.6675Self-archived versionPyky, R., Koivumaa-Honkanen, H., Leinonen, A.-M., Ahola, R., Hirvonen, N., Enwald, H., … Korpelainen, R. (2017). Effect of tailored, gamified, mobile physical activity intervention on life satisfaction and self-rated health in young adolescent men: A population-based, randomized controlled trial (MOPO study). Computers in Human Behavior, 72, 13–22. https://doi.org/10.1016/j.chb.2017.02.032Self-archived versionTiivistelmäFyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta.Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta.Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana.Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa.OsajulkaisutOsajulkaisut eivät sisälly väitöskirjan elektroniseen versioon.Pyky, R., Jauho, A.-M., Ahola, R., Ikäheimo, T. M., Koivumaa-Honkanen, H., Mäntysaari, M., … Korpelainen, R. (2015). Profiles of sedentary and non-sedentary young men – a population-based MOPO study. BMC Public Health, 15(1). https://doi.org/10.1186/s12889-015-2495-6Pyky, R., Puhakka, S., Ikäheimo, T. M., Lankila, T., Kangas, M., Mäntysaari, M., … Korpelainen, R. (2019). Parental factors related to PA among adolescent men living in built and natural environment – a population-based MOPO study. Manuscript submitted for publication.Leinonen, A.-M., Pyky, R., Ahola, R., Kangas, M., Siirtola, P., Luoto, T., … Jämsä, T. (2017). Feasibility of Gamified Mobile Service Aimed at Physical Activation in Young Men: Population-Based Randomized Controlled Study (MOPO). JMIR mHealth and uHealth, 5(10), e146. https://doi.org/10.2196/mhealth.6675Rinnakkaistallennettu versioPyky, R., Koivumaa-Honkanen, H., Leinonen, A.-M., Ahola, R., Hirvonen, N., Enwald, H., … Korpelainen, R. (2017). Effect of tailored, gamified, mobile physical activity intervention on life satisfaction and self-rated health in young adolescent men: A population-based, randomized controlled trial (MOPO study). Computers in Human Behavior, 72, 13–22. https://doi.org/10.1016/j.chb.2017.02.032Rinnakkaistallennettu versioAcademic dissertation to be presented with the assent of the Doctoral Training Committee of Health and Biosciences of the University of Oulu for public defence in the Wegelius-sali auditorium of ODL Hyvinvointikeskus (Albertinkatu 16) on 5 December 2019, at 12 noon.Abstract Physical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing. Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour. The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline. This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men.Tiivistelmä Fyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta. Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa

Physical activity and sedentary behaviour in young men:the determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention

Abstract Physical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing. Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour. The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline. This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men.Tiivistelmä Fyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta. Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa