Management of coagulation disorders in severe inflammation

Take home messages To understand the main interplay between coagulation system and inflammation and to recognize the key invasive infectious agents causing typical abnormalities in activation of blood platelets, coagulation and fibrinolysis. To capture, monitor and follow-up the clinical and laboratory phenotype and the management related to the pathophysiology of inflammation.Peer reviewe

Management of coagulation factor VIII (FVIII) inhibitors

Acquired hemophilia is a rare but severe condition, which is unknown to medical specialties outside hematology. Sudden appearance of antibodies against coagulation FVIII is diagnosed by abnormal subcutaneous large and multiple hematomas with minor injuries only. APTT is prolonged, FVIII activity variably low and inhibitor titer varies, too. The antibodies are typically occurring in women after delivery and later in life at around 60 years of life due to immunological challenges, and in association with malignant diseases. Rapid recognition of the condition and support of hemostasis together with immunosuppressive therapy is important, since the diagnostic delay is a poor prognostic sign. Coagulation experts should he consulted to arrange the management and follow-up of the patients. Management of bleeds consists of so-called FVIII bypassing agents, activated prothrombin complex concentrate, aPCC, recombinant FVIIa or porcine FVIII. The immunotherapy should be continued for several weeks according to the timing of the remission. The relapse rate needs to be noted in the future under similar situations as the index event occurred. Register data collection is important to characterize this life-threatening acquired bleeding disorder.Peer reviewe

Coronainfektion och koagulationsrubbningar

English summary. Covid-19-pandemin

Työkykyriskienhallinta osana strategista hyvinvointia

Terveys ja työkyky ovat ihmisen ja työelämän perustekijöitä. Suomalainen työntekijä on keskimäärin 60 000 tuntia työssä ja tätä määrää tulisi yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisesti pidentää entisestään. Työoloilla ja -olosuhteilla on valtava merkitys paitsi yksilön terveydelle ja toimintakyvylle myös yritysten tuloksellisuudelle. Työtapaturmia, sairauspoissaolopäiviä ja työkyvyttömyyseläkkeitä on mahdollista vähentää vielä entisestään. Tässä tutkimuksessa asiaa lähestytään työkykyriskienhallinnan kautta strategisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Strateginen hyvinvointi sisältää sekä työhyvinvoinnin että työkyvyn käsitteet ja tässä näkökulmassa hyvinvointia tarkastellaan niistä lähtökohdista, jotka vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen ja henkilöstötuottavuuteen. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää miten työterveyshuolto, vahinkovakuutusyhtiö ja työeläkeyhtiö tukevat yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimusaihetta lähestytään selvittämällä, miten yritykset voivat vaikuttaa sosiaalivakuutukseksi luettaviin palkan sivukuluina maksettaviin työkyvyttömyyseläke-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä sairausvakuutuksen hintaan ja näihin linkittyviin henkilöstökustannuksiin. Lisäkysymyksenä kartoitetaan, millaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä on työkykyriskienhallintaan liittyen. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen pohjan muodostaa lainsäädäntö, mikä määrittelee kunkin osapuolen velvollisuuksia ja vakuutusten maksutekniikkaa. Työkykyriskienhallintaa, johtamista, strategista hyvinvointia ja eri osapuolten toimintatapoja kuvaavan aineiston pohjalta on luotu tutkimuksen kirjallisuuskatsaus. Empiirisenä aineistona on kirjallisuutta täydentävä ja syventävä haastatteluaineisto, joka on hankittu yksilöhaastatteluilla eri osapuolten näkökulmasta. Tutkimusote on induktiivinen ja tarkoituksena on päätyä yksittäisistä havainnoista yleisiin päätelmiin. Tutkimuksessa havaitaan kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla toimijoilla olevan yhteinen tavoite siitä, että yrityksissä olisi toimintakykyinen ja terve henkilöstö, ja että työyhteisö olisi turvallinen ja tuottava. Työterveyshuollon, vahinkovakuutusyhtiön ja työeläkeyhtiön yhteisenä tavoitteena on tukea yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja niistä aiheutuvien kustannusten hallinnassa sekä ennakoivassa työssä osana strategista hyvinvoinnin johtamista. Tavoitteena on minimoida työympäristöstä ja työyhteisöstä johtuvia sairastumisia sekä loukkaantumisia, ja kehittää toimintaa lisäämällä tietoisuutta siitä, miten juuri kyseisen yrityksen riskejä voidaan hallita. Tutkimuksessa havaitaan myös, että kaikkiin palkan sivukuluihin liittyviin komponentteihin vaikuttaminen pohjautuu työkyvyn ja työolosuhteiden ongelmakohtien varhaiseen tunnistamiseen ja vaikuttamiseen. Työkykyriskienhallinta on riippuvaista yrityksen strategisista päätöksistä ja toiminnan tavoitteista, joten yritykset ovat viimekädessä vastuussa siitä. Tukea ja apua on saatavilla ja yritykseen lakisääteisestikin linkittyvät yhteistyötahot haluavat osaltaan olla tukemassa yrityksiä työkykyriskienhallinnassa ja strategisen hyvinvoinnin kehittämisessä

Venous thromboembolismafter surgical treatment of non-spinal skeletal metastases : An underdiagnosed complication

Introduction and aim: Venous thromboembolism (VTE) is a severe complication associated both with major orthopaedic surgery and cancer. However, survival and postoperative complications of skeletal metastases despite their thrombogenic potential, have received little attention in both the clinical management and research setting. This single-centre observational cohort study aimed to evaluate the incidence and impact of VTE in association with cancer surgery targeted to the management of fractures secondary to skeletal metastases. Methods: Data were collected retrospectively from the medical database. We included consecutive 306 patients operated for 343 non-spinal skeletal metastases during a 15-year period (1999-2014). The incidence of VTE and its risk factors were assessed using binary logistic regression analysis. Kaplan-Meier and Cox regression analyses were used to evaluate variables affecting survival. Results: The rate of symptomatic VTE was 10% (30/306) during the 3-month postoperative period, while 79% received thromboprophylaxis. Fatal pulmonary embolism (PE) rate was high, 3.3% (10/306) after surgery. Intraoperative oxygen saturation drop, pulmonary metastases and intramedullary nailing were independent risk factors for VTE. Indicators of decreased survival were lung cancer, intramedullary nailing, multiple skeletal and pulmonary metastases, anaemia, leukocytosis, and PE. Conclusion: Relationship between fractures secondary to skeletal metastases and VTE needs further clinical attention. Whether the survival of patients with fractures secondary to skeletal metastases can be improved by targeted thromboprophylactic means should be studied further. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Clinical use and laboratory testing of oral anticoagulation therapy: experience from Finland

Anticoagulation therapy has been undergoing a transition during the last decade with the progressive availability of direct oral anticoagulants (DOACs). While DOACs are increasingly used in common indications for anticoagulation, including non-valvular atrial fibrillation (AF), deep vein thrombosis (DVT) and pulmonary embolism (PE), traditional anticoagulants, either warfarin or heparins, remain the primary choice for patients with cardiac valvular replacement, severe thrombophilia, pediatric, pregnant and many cancer patients. Laboratory monitoring of warfarin and heparins are well established, while under specific emergency conditions DOACs require specific assays, the availability of which may be limited. Finland benefits from centralized laboratory networks, offering harmonized services throughout our rather sparsely populated country. Specific assays for all DOACs are available 24/7 in the core laboratory (Southern Finland). Interaction, collaboration and continuous education between clinic and laboratory is increasingly needed, under the era of rapid change of traditions in anticoagulation management.Peer reviewe