Aorttaläppäahtauman katetrihoito oli turvallista myös keskussairaaloissa

Lähtökohdat : Vuoden 2018 alussa voimaan tullut keskittämisasetus kielsi vaikean aorttaläppäahtauman hoitamisen TAVI-toimenpiteellä (transcatheter aortic valve implantation) sairaaloissa, joissa ei ole avosydänkirurgiaa. Ennen asetuksen voimaantuloa TAVI- oimenpiteet ehdittiin aloittaa neljässä keskussairaalassa. Menetelmät : Vuosina 2015–2018 TAVI-toimenpide tehtiin keskussairaalassa 174 potilaalle yhdellä itsestään laajentuvalla läppätyypillä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki toimenpiteet suoritettiin paikallispuudutuksessa nivusvaltimon kautta sydänangiosalissa. Tulokset : Potilaiden keski-ikä oli 83 vuotta. Potilaat olivat hyvin oireisia; 80 %:lla oli vähintään NYHA (New York Heart Association) -luokan 3 oireisto. Hengenahdistusoireisto parani seurannassa 84 %:lla potilaista. 97 %:lla ei todettu merkittää läppäproteesin vierusvuotoa. Kirurgiaa vaatineita verisuonikomplikaatioita sattui kolmelle (1,7 %) potilaalle. Kaksi potilasta kuoli toimenpiteeseen (1,1 %). Viisi (2,9 %) potilasta kuoli 30 vuorokauden aikana ja yhdeksän (5,2 %) 12 kuukauteen mennessä. Päätelmät : Keskussairaaloissa ilman avosydänkirurgista valmiutta tehdyt TAVI-toimenpiteet olivat turvallisia. Tutkimuksen perusteella TAVI-toimenpiteiden keskittämisellä viiteen yliopistosairaalaan ei saavuteta hyötyä potilasturvallisuuden kannaltaPeer reviewe

Aorttaläppäahtauman katetrihoito oli turvallista myös keskussairaaloissa

Vertaisarvioitu.Lähtökohdat : Vuoden 2018 alussa voimaan tullut keskittämisasetus kielsi vaikean aorttaläppäahtauman hoitamisen TAVI-toimenpiteellä (transcatheter aortic valve implantation) sairaaloissa, joissa ei ole avosydänkirurgiaa. Ennen asetuksen voimaantuloa TAVI- oimenpiteet ehdittiin aloittaa neljässä keskussairaalassa. Menetelmät : Vuosina 2015–2018 TAVI-toimenpide tehtiin keskussairaalassa 174 potilaalle yhdellä itsestään laajentuvalla läppätyypillä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki toimenpiteet suoritettiin paikallispuudutuksessa nivusvaltimon kautta sydänangiosalissa. Tulokset : Potilaiden keski-ikä oli 83 vuotta. Potilaat olivat hyvin oireisia; 80 %:lla oli vähintään NYHA (New York Heart Association) -luokan 3 oireisto. Hengenahdistusoireisto parani seurannassa 84 %:lla potilaista. 97 %:lla ei todettu merkittää läppäproteesin vierusvuotoa. Kirurgiaa vaatineita verisuonikomplikaatioita sattui kolmelle (1,7 %) potilaalle. Kaksi potilasta kuoli toimenpiteeseen (1,1 %). Viisi (2,9 %) potilasta kuoli 30 vuorokauden aikana ja yhdeksän (5,2 %) 12 kuukauteen mennessä. Päätelmät : Keskussairaaloissa ilman avosydänkirurgista valmiutta tehdyt TAVI-toimenpiteet olivat turvallisia. Tutkimuksen perusteella TAVI-toimenpiteiden keskittämisellä viiteen yliopistosairaalaan ei saavuteta hyötyä potilasturvallisuuden kannaltaPeer reviewe

Näkemyksiä päihdehuollon asumispalveluyksikön käytännöistä ja merkityksestä

Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia erään päihdehuollon asumispalveluyksikön toimintaa arjen ja käytännön näkökulmasta. Tarkoituksena oli muodostaa asukkaiden kokemuksiin ja työntekijöiden näkemyksiin perustuva kuvaus asumispalveluyksikön merkityksestä asukkaiden elämään. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan kyseiseen asumispalvelumalliin liittyviä kehittämishaasteita. Tapaustutkimuksen kohteena oleva asumispalveluyksikkö on päihteetön ja kuntouttavan työotteen mukaisesti asukkaiden omatoimisuutta tukeva. Asiakkuutta aiheuttavat tekijät ovat pääasiassa päihdeongelma ja asunnottomuus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rajattu käsittelemään tapaustutkimuksen kohteeseen olennaisimmin liittyviä käsitteitä, eli asunnottomuutta, päihdehuollon asumispalveluja, yhteisöjä ja elämänhallintaa. Opinnäytetyö on laadullisen tutkimuksen menetelmiin perustuva tapaustutkimus. Tutkimusainesto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla sekä yksikön asukkaita että työntekijöitä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin kautta. Tulosten perusteella selvisi, että asumispalveluyksikkö tukee asukkaiden päihteidenkäytön vähentämistä sekä fyysisenä ympäristönä että erilaisten tukimuotojen avulla. Sosiaalista vuorovaikutusta pidetään tärkeänä tuen muotona. Tulosten mukaan asukkaat pitävät palvelujärjestelmää vaikeaselkoisena, mikä lisää palveluohjauksen ja asiointiapuun liittyvän tuen tarvetta.This Bachelor's thesis is a case study and the purpose of the thesis was to study the practices of the supported housing unit from the viewpoint of residents and staff. The aim was to describe the importance of the supported housing unit in residents' life. The thesis also deals with the suggestions on developing the practice of the unit. The unit is substance free and employees' approach to work is rehabilitative. The priority is to support residents' independent initiative. Substance abuse and homelessness are the main reasons causing the residency. The theoretical background of the thesis consists of literature concerning homelessness, services for substance abusers, supported housing, communes and life management. The thesis was carried out as a qualitative research. The research material was collected by interviewing the residents and employees of the unit. The interviews were based on themes. The material was analyzed using content analysis. The results of the thesis reveal that the supported housing unit and the supported services which are offered in the unit diminish the substance abuse of the residents. Social interaction is seen as an important form of support. A significant result was also that according the residents the social welfare system is complicated. That increases the need of individual case management and service help

"Miten voi nuori olla näin hukassa?" : toimijuus nuorten ammatti- ja koulutusvalinnoissa muuttuvan työelämän kontekstissa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin nuorten toimijuutta ammatti- ja koulutusvalinnoissa muuttuvan työelämän aikakautena. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten toimijuutta elämänkulkutoimijuuden näkökulmasta peruskoulun jälkeisissä siirtymävaiheissa. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä selvitettiin millaisena nuorten toimijuus näkyy heidän pohdinnoissaan, kysymyksissään ja käsityksissään ammatti- ja koulutusvalinnoista. Toisessa tutkimuskysymyksessä paneuduttiin siihen heijastuvatko muuttuvan työelämän piirteet nuorten ammatti- ja koulutusvalintoihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena, fenomenografisena tutkimuksena. Tutkimuksen toteutuksessa hyödynnettiin valmista Gretschelin ja Nuorisotutkimusseuran (2013) keräämää aineistoa Pelastakaa Lapset ry:n tarjoaman Suunta-palvelun ohjauskeskusteluista. Aineistoksi valittiin 25 verkkokeskustelua, joissa 15-25 –vuotiaat nuoret keskustelivat ohjaajan kanssa ammatinvalinnasta. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla. Nuorten toimijuus näyttäytyi aineistossa moninaisena ja dynaamisena. Toimijuudesta paikannettiin kaksi tyyppiä. Itseohjautuvat nuoret suuntautuivat ammatinvalinnassaan kohti toimintaa, olivat aktiivisia ja kiinnostuneita monista eri aloista sekä käyttivät ammatinvalinnasta puhuessaan neutraaleja ilmaisuja. Sen sijaan jumiutuneilla nuorilla oli takanaan yksi epäonnistunut ammatinvalintakokemus ja nykyistä tilannetta leimasivat vaikeudet muilla elämänosa-alueilla sekä toivottomuus, eksyneisyys ja motivaation puute. Nuorten toimijuuden havaittiin olevan yhteydessä nuorten elämäntilanteeseen. Nuoret eivät puhuneet keskusteluissa työelämän muutoksesta, mutta he pohtivat työelämässä esiintyvää työttömyyden uhkaa, koulutuksen vaatimusta ja teknologian kehitystä. Tutkimustulokset linkittyivät pääosin aiempiin tutkimustuloksiin nuorten ammatinvalintatoimijuudesta. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan nuorten toimijuuden kehittymisen ja tukemisen näkökulmaa muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan kontekstissa

Kameleonttimaisuutta ja vapauden illuusiota : ammatillinen identiteetti ja toimijuus monimuotoisessa työssä

Vaikka epätyypillisiä työn tekemisen tapoja on viime vuosina tutkittu paljon, vähemmälle huomiolle on jäänyt useampien työmuotojen yhdistäminen. Monimuotoisessa ansiotyössä yhdistetään useampaa ansainnantapaa kuten palkkatyötä tai yrittäjyyttä. Ammatillisen toimijuuden käsite on noussut suosituksi näkökulmaksi työn ja urapolkujen jäsentämisessä, ja sitä on sovellettu myös epävarmoihin työtilanteisiin. Sosiokulttuurisessa ympäristössä muodostuva ammatillinen identiteetti antaa mielenkiintoisen näkökulman monimuotoiseen työhön, jossa työntekijä ei välttämättä kuulu kiinteästi yhteenkään työyhteisöön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaisina ammatillinen identiteetti ja toimijuus näyttäytyvät monimuotoista työtä tekevillä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkittavana oli kuusi aikuista, monimuotoista työtä eri aloilla tekevää naista. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysina. Tutkimuksessa monimuotoista työtä tekevien ammatillinen identiteetti ja toimijuus näyttäytyivät molemmat kolmen teeman kautta. Oman osaamisen ja identiteetin jäsentäminen koettiin hankalaksi, identiteettejä ja rooleja vaihdettiin kontekstin mukaan ja ammatillinen identiteetti ja työ sulautuivat osaksi muuta elämää. Monimuotoiseen työhön päädyttiin omasta halusta tai sattumalta, taloudellinen epävarmuus koettiin suurimmaksi koettelijaksi ja vapautta oli paitsi vapautena valita myös vapauden illuusiona. Monimuotoinen työ vaatiikin joustavaa ammatillista identiteettiä ja vahvaa toimijuutta. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan paitsi monimuotoisesta ansiotyöstä ilmiönä myös ammatillisen identiteetin roolista monimuotoisemmassa työnteon tavassa

Päiväkotiesite yhteistoiminnallisen prosessin tuotoksena

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa uusi päiväkotiesite Joensuun kaupungin Penttilän päiväkotiin. Tavoitteena oli tuottaa informatiivinen ja ajanmukainen esite, joka vastaisi työntekijöiden ja vanhempien toiveisiin ja tarpeisiin. Päiväkotiesitteen laadintaprosessi mukaili tuotekehitysprosessin vaiheita. Uusi päiväkotiesite luotiin yhteistoiminnallisin menetelmin yhdessä päiväkodin työntekijöiden ja päiväkodin lasten vanhempien kanssa. Yhteistoiminnallisina menetelminä käytettiin palavereita ja Learning café -tuokioita. Opinnäytetyön tuloksena syntyi uusi esite, joka esittelee Penttilän päiväkodin lapsiryhmät, henkilökunnan, käytännöt ja päivärytmin. Päiväkotiesite on tarkoitettu Penttilän päiväkodin asiakkaina oleville vanhemmille. Ensimmäistä kertaa vanhemmat ovat päässeet osallistumaan päiväkotiesitteen laadintaan. Menetelminä päiväkotiesitteen tuottamisessa käytettiin palavereita, parityöskentelyä, Learning café -tuokioita, lasten haastatteluja, ja palautekyselyitä. Päiväkotiesitteen laadintaprosessin aikana esille nousi tarve jatkokehittämiselle. Penttilän päiväkoti on parin seuraavan vuoden aikana muutoksen kohteena, sillä päiväkoti aiotaan rakentaa uudelleen. Uuden päiväkodin myötä lapsiryhmät lisääntyvät, työntekijöitä tarvitaan lisää ja näin ollen on tarve kokonaan uudelle päiväkotiesitteelle.The purpose of this thesis was to produce a new kindergarten-brochure to Penttila’s kindergarten. The aim of the thesis was to produce informative and up-to-date kindergarten-brochure, which would respond to employees and parents expectations and wishes. The making process of the kindergarten-brochure adapted the stages of the product development process. The new brochure was made with co-operative methods with the kindergarten’s employees and the parents of kindergarten’s children. Meetings and Learning café –sessions were used as co-operative methods. As a result of this thesis was made a new kindergarten-brochure, which introduces Penttila’s kindergarten’s children-groups, staff, practices and daily rhythm. Kindergarten-brochure was made for the parents of Penttila’s kindergarten. For the first time the parents got to be part of brochure making. Methods of making the kindergarten-brochure were meetings, pair work, Learning café –sessions, children’s interviews and feedback-inquiries. During the making process a need for follow-up development arouse. Penttila’s kindergarten is going to undergo changes during the next few years. City of Joensuu is going to re-build Penttila’s kindergarten. In the new kindergarten the amount of children-groups will increase and more staff will be needed which leads to need of a wholly new kindergarten-brochure