Ikääntyvän tasapainon edistäminen osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä Sauvosaaren sairaalan osastolla 2

Tämä opinnäytetyö oli projekti, joka toteutettiin Sauvosaaren sairaalan osaston 2 osastonhoitaja Teija Kinnusen toimeksiantona. Projektin tarkoituksena oli kirjallisuuteen ja tutkimuksiin perustuen selvittää, miten kuntoutumista tukevalla hoitotyöllä voidaan edistää ikääntyneiden tasapainoa. Tämän projektin pitkän ajan tavoitteena oli, että tasapainoharjoitteiden toteuttamisesta muodostuu osa kuntoutumista tukevaa hoitotyön käytäntöä Sauvosaaren sairaalan osastolla 2. Projektin välittömänä tavoitteena oli, että Sauvosaaren sairaalan osaston 2 hoitohenkilökunnan tieto ja valmiudet toteuttaa tasapainoharjoitteita osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä lisääntyy. Tavoitteeseen pyrittiin hoitohenkilökunnalle järjestettävän tasapainokoulutuksen avulla. Toisena välittömänä tavoitteena oli, että tasapainoharjoitteet siirtyvät osaksi kuntoutumista tukevaa hoitotyötä, johon pyrittiin projektin tuotoksena toteutettavilla tasapainoharjoite-kuvakorteilla. Viitekehys sisältää teoriaa tasapainosta, ikääntymisen siihen tuomista muutoksista ja kuntoutumista tukevasta hoitotyöstä sekä tasapainon harjoittamisesta osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä. Projektin arviointia varten kerättiin kirjallista palautetta Sauvosaaren sairaalan osaston 2 hoitohenkilökunnalta ja osastonhoitajalta. Projektin tuloksena todettiin, että hoitohenkilökunnan tieto ja valmiudet toteuttaa tasapainoharjoitteita osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä lisääntyi. Projektin tulokset arvioitiin hoitohenkilökunnalta saatujen vastausten perusteella. Yli puolet vastaajista otti tasapainoharjoite-kuvakortit käyttöön osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä. Toteutetut tasapainoharjoite-kuvakortit olivat hoitohenkilökunnan palautteen perusteella selkeät, korttien harjoitteet helppoja toteuttaa ja ne toimivat hyvänä tukena tasapainoharjoitteiden toteuttamisessa. Projektin johtopäätöksenä voidaan todeta tulosten viittaavan siihen, että koulutuksen jälkeen hoitohenkilökunnan valmiudet toteuttaa tasapainoharjoitteita osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä lisääntyi. Tasapainoharjoitteita voidaan toteuttaa osana kuntoutumista tukevaa hoitotyötä.This thesis was a project carried out in collaboration with Teija Kinnunen headnurse, of Sauvosaari Hospital ward 2. Based on literature and research study the purpose of the present project was to find out how rehabilitative approach can promote older people balance ability. The long-term aim of this project was that balance training becomes part of rehabilitative approach at Sauvosaari Hospital ward 2. The short-term aim was to increase knowledge and readiness to implement balance training part of rehabilitative approach at Sauvosaari Hospital ward 2 nursing staff. To reach this aim we provide instruction about balance for nursing staff. The second short-term aim was that balance training will be transferred as part of rehabilitative approach. The outcome of the project was a picture cardset about balance training. The frame of reference includes theory about balance, and change caused by aging to the balance, rehabilitative approach and balance training as part of rehabilitative approach. For assessing the project we used written feedback from nursing staff and headnurse of Sauvosaari Hospital ward 2. On the grounds of assessment we can discover as a project results, that knowledge of balance increased among nursing staff. Project results were assessed by answer for nursing staff. More than half the respondents had used the picture cards about balance training as part of rehabilitative approach. Based on the feedback, the picture cardset about balance training were successful and exercises with cards were easy to implement and there was a good support for implementing balance training as part of rehabilitative approach. As a conclusion of this project it can be said that nursing staff has readiness for implementing balance training as part of rehabilitative approach after education. Balance training can be part of rehabilitative approach

Elinvoimaisuus tulevaisuuden voimavarana - Monialaiset YAMK opinnäytetyöt pohjoista elinvoimaisuutta kehittämässä

Elinvoimaisuuden lisääminen ja lisääntyminen ovat olleet pääteemoja oheisen julkaisun kuudelle monialaiselle YAMK-opinnäytetyölle. Alkusysäyksen kehittämistehtävälle nämä kymmenen opiskelijaa ovat löytäneet läheltä; joko opinnäytetyön tekijän omalta työpaikalta tai läheisestä toimintaympäristöstä. Kokoomajulkaisu sisältää YAMK-opinnäytetyön tuotokset artikkelimuodossa. Julkaisun alkuun on koottu opinnäytetyöryhmän yhdessä kirjoittama taustoitus julkaisun pääteemoista ja käytetyistä kehittämis- ja tutkimusmenetelmistä

A hexanucleotide repeat expansion in C9ORF72 is the cause of chromosome 9p21-linked ALS-FTD

The chromosome 9p21 amyotrophic lateral sclerosis-frontotemporal dementia (ALS-FTD) locus contains one of the last major unidentified autosomal-dominant genes underlying these common neurodegenerative diseases. We have previously shown that a founder haplotype, covering the MOBKL2b, IFNK, and C9ORF72 genes, is present in the majority of cases linked to this region. Here we show that there is a large hexanucleotide (GGGGCC) repeat expansion in the first intron of C9ORF72 on the affected haplotype. This repeat expansion segregates perfectly with disease in the Finnish population, underlying 46.0% of familial ALS and 21.1% of sporadic ALS in that population. Taken together with the D90A SOD1 mutation, 87% of familial ALS in Finland is now explained by a simple monogenic cause. The repeat expansion is also present in one-third of familial ALS cases of outbred European descent, making it the most common genetic cause of these fatal neurodegenerative diseases identified to date

Evidence of a causal effect of genetic tendency to gain muscle mass on uterine leiomyomata

Uterine leiomyomata (UL) are the most common tumours of the female genital tract and the primary cause of surgical removal of the uterus. Genetic factors contribute to UL susceptibility. To add understanding to the heritable genetic risk factors, we conduct a genome-wide association study (GWAS) of UL in up to 426,558 European women from FinnGen and a previous UL meta-GWAS. In addition to the 50 known UL loci, we identify 22 loci that have not been associated with UL in prior studies. UL-associated loci harbour genes enriched for development, growth, and cellular senescence. Of particular interest are the smooth muscle cell differentiation and proliferation-regulating genes functioning on the myocardin-cyclin dependent kinase inhibitor 1A pathway. Our results further suggest that genetic predisposition to increased fat-free mass may be causally related to higher UL risk, underscoring the involvement of altered muscle tissue biology in UL pathophysiology. Overall, our findings add to the understanding of the genetic pathways underlying UL, which may aid in developing novel therapeutics.Peer reviewe