Tilannekatsaus Luonnonvarakeskuksen (Luke) arktiseen biotalouteen liittyvistä hankkeista ja toiminnasta arktisella alueella

Tämän tilannekatsaus antaa kokonaisvaltaisen kuvan Luonnonvarakeskuksen (Luke) arktiseen alueeseen tai arktiseen näkökulmaan liittyvistä tutkimus- ja kehityshankkeista. Työn tuloksia voidaan käyttää Luken arktisen luonnonvaratalouden esittelyssä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimusten kohdealueina ovat erityisesti Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, siis Suomesta Barentsin alueeseen kuuluvat maakunnat. Katsaus on laadittu kiinnittäen ensisijaista huomiota vuonna 2017 päivitettyyn Suomen arktisen strategian (2013) toimenpidesuunnitelman painotuksiin (VN 2017) ja Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden (2017–2019) ohjelmaan sekä kansalliseen biotalousstrategiaan, Tekesin ja Suomen Akatemia arktisen tutkimuksen toteutuksiin. Kokonaisuudesta on nostettu esille maa- ja metsätalousministeriön vastuualueet: ilmastoresilienssi eli ilmastokestävyys, jonka osana ilmastonmuutokseen sopeutuminen, suomalaisen ruuan vientitavoitteet, arktinen luontomatkailu ja näihin linkittyvä alueellinen verkottumis-ja kumppanuusnäkökulma. Pitkän aikavalin strategian lähtökohtana on monipuolinen alueellinen ja paikallinen yhteistyö sekä aluelähtöisyyden vahvistaminen arktisessa yhteistyössä. Lisäksi tavoitteena on uudenlaisien kumppanuuksien luominen muun muassa julkisen ja yksityisen välillä vahvistamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja toimijoiden verkottumista Barentsin alueella (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu). Arktisen biotalouden kumppanuudella on tarkoitus tukea erityisesti näiden maakuntien välistä yhteistyötä. Luken tutkimus on jaettu neljään temaattiseen ohjelmaan: ”Vihreä biotalous, Innovatiivinen elintarvikeketju, Sininen biotalous ja Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa1. Vihreä biotalous ohjelma tavoitteena on turvata kasvava ja vakaa metsä- ja peltobiomassa raaka-aineeksi, luoda raaka-aineesta uusia tuotteita, energiaa sekä palveluita ja kehittää vihreän biotalouden tuotanto- ja jalos-tusprosesseja sekä taata metsä- ja peltoekosysteemien monimuotoisuus sekä lisätä biomassojen käytön joustavaa suunnittelua. Innovatiivinen elintarvikeketju -teema tukee kestävää, kannattavaa ja innovatiivista elintarvikeketjua sen kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on jalostaa terveellisiä kestävästi tuotettuja elintarvikkeita ja tukea kiertotaloutta ruokajärjestelmässä sekä hyödyntää digitaalisuutta ja älykästä teknologiaa ketjun eri vaiheissa. Päämäärinä ovat kansainvälisestikin kilpailukykyinen ja vastuullinen elintarvikeketju ja hyvinvoivat kuluttajat. Sinisen biotalouden tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaista tukea vesistöihin ja veteen perustuvalle liiketoiminnalle, kuten kalan ja levien viljelyyn, kalastukseen sekä uusien teknologioiden ja sivutuotteiden käyttöön. Kestävä luonnonvaratalous yh-teiskunnassa -tutkimusteema edistää biotaloutta sekä sen edellyttämiä muutoksia yhteiskunnassa. Tutkimusteema tukee uusiutuvien luonnonvarojen kestävän ja hyväksyttävän hyödyntämisen politii-kan muotoutumista, markkinoiden toimivuutta, uuden teknologian ja liiketoimintamallien leviämistä sekä pyrkii vaikuttamaan toimintatapoihin, jotka takaavat yhteiskunnan ja alueiden kestävän menes-tymisen. Teemakohtaisten ohjelmien päämääränä on tuottaa uusia biopohjaisia tuotteita ja uutta liiketoimintaa, lisätä tuottavuutta digitaalisilla ratkaisuilla, tuoda alueille elinvoimaa kiertotaloudesta ja aikaansaada aineettomiin arvoihin pohjautuvaa hyvinvointia sekä tukea terveellisen ruuantuotannon kannattavuutta. Luken tutkimustoiminta on monipuolista ja kansallisten verkostojen toimijatahot edustavat laajalti eri yhteiskunnan toimijoita. Lukessa tehdään tutkimushankkeiden myötä paljon kansainvälistä yhteistyötä. Etenkin EU- rahoitteiset hankkeet kuten Horizon muodostavat laajoja kansainvälisiä tutkimuskonsortioita. Barentsin alueella tehdään paljon yhteistyötä, erityisesti pohjois-maisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi rajat ylittävää yhteistyötä tehdään Venäjän kanssa. Konkreettisen tutkimushankeyhteistyön lisäksi Luke on mukana verkostoitumiseen tähtäävissä hankkeissa. Luken ilmastokestävyyden tutkimus täyttää hyvin kestävyyden yleisen tematiikan, ilmastovaikutusten monisuuntaisen arvioinnin ja laajan kirjon sopeutumiseen liittyvää ekologista ja erityisesti taloudellista tiedontuotantoa sekä ilmastokestävyyden yhteiskunnallista hallintaa. Ilmastokestävyyden laajoihin yhteiskunnallisiin sovellutuksiin tarvittava kumppanuuden ja jaetun suunnittelun näkökulma on jäänyt tutkimuksessa vähäisemmälle huomiolle. Kuitenkin verkottuminen ja aluelähtöisyyden rakentaminen on Horizon -projektien myötä tullut yhä vahvemmin mukaan Luke tutkimuksen orientaatioon. Luken tutkimuksen tuki suomalaisen ruuan vientitavoitteiden saavuttamiseksi on vahvaa siltä osin kun kyse on tuotannon kehittämisestä, laadunhallinnasta, uusien tuoteinnovaatioiden pohjustamisesta, ympäristövaikutusten määrittelystä sekä suomalaisten kuluttajien käyttäytymisestä ja globaalien markkinoiden seurannasta. Varsinainen markkinoinnin, asiakaskeskeisen kehittämisen, vuorovaikutteisen tuotesuunnittelun ja erityisesti ulkomaisen kulutuskulttuurin ja tuotekysynnän erityispiirteiden sekä ruokamarkkinoiden johtamisen tutkimus on huomattavasti vähäisempää. Taustaselvitys suomalaisen arktisen ruuan vientiin liittyvistä lisäarvotekijöistä on tehty, mutta vakuuttavuuden kannalta tarvittaisiin lisäarvotekijöiden jatkuvan seurannan ja sisällöllisen syventämisen kehittämistä sekä vahvuuksien konkretisointia vientimarkkinoilla. Lukella on tärkeä rooli luonto- ja hyvinvointimatkailun perusteita luovassa tutkimuksessa. Matkailun ja muiden rinnakkaisten elinkeinojen yhteensovittamiseen, luontomatkailun elämyspalvelujen syventämiseen ja laadun kehittämiseen sekä kestävyyden kokonaisvaltaiseen ja moninäkökulmaiseen hallintaan tarvitaan vahvistusta. Luken tutkimuksen heikko kohta on matkailun kehittämiseen liittyen markkinointitutkimuksen, markkinoiden - ja asiakkuusjohtamisen vähäisyys. Näin ollen Luken tutkimus ei helposti ulotu arktisen ruuan vientiponnistelujen eikä arktisen luontomatkailun loppuasiakkaan rajapinnalle ja spin-off aktiviteettien tukeminen on jäänyt vajaaksi. The purpose of this report is to provide a holistic picture of Natural Resources Institute Finland’s (Luke) arctic research and development projects. This report includes Luke’s arctic work, consisting of research carried out in Lapland, Northern Ostrobothnia and Kainuu (Barents region). The results of the work can be used in the presentation of Luke’s arctic work, both nationally and internationally. The review is based on the priorities of the Finnish Arctic Strategy (2013, updated 2017) and the Arctic Council Chairmanship (2017-2019) plans, National bioeconomy strategy, Tekes’ and the Academy of Finland’s arctic research. The responsibilities of the Ministry of Agriculture and Forestry have been highlighted: Climate resilience and climate change adaptation, Finnish Food Export and Arctic Nature Tourism, as well as the related regional networking partnership perspective. The long-term strategy is based on diversified regional and local cooperation and the strengthening of regional orientation in arctic cooperation, as well as new kinds of partnerships, including public and private, in particular by strengthening the business environment and networking of actors in the Barents region (Lapland, Northern Ostrobothnia and Kainuu). The Partnership for Arctic Bioeconomy aims to particularly support cooperation between these regions. Luke’s research is divided into four thematic programs: Boreal Green Bioeconomy, Innovative Food System, Blue Bioeconomy and BioSociety2. The Boreal Green Bioeconomy program aims to secure growing and stable raw material for forest and field biomass, to create new products, energy and services from the raw material, to develop greenhouse gas production and processing processes, The Innovative Food System theme supports a sustainable, profitable and innovative food chain at all stages. The aim is to process wholesome sustainable food products and support the rotating economy in the food system, and utilize digital and intelligent technology throughout the chain. The goals are an internationally competitive and responsible food chain and well-being consumers. Blue Bioeconomics research provides comprehensive support for water and water-based businesses, such as fish and algae cultivation, fisheries and the use of new technologies and by-products. BioSociety re-search projects promote bioeconomy and the changes it requires in society. The research topic supports the policy formulation of the sustainable and acceptable exploitation of renewable resources, the functioning of the market, the spread of new technologies and business models, and aims to influence policies that guarantee the sustainable success of society and regions. The thematic programs aim to produce new bio-based products and new business, increase productivity with digital solutions, increase vitality of the regions by circular economy solutions and achieve intangible value-based prosperity and to support the profitability of healthy food production. Luke's research activities are diversified, and national networks consist of various actors of society. In the framework of research projects, a great deal of international cooperation is carried out and, in particular, EU-funded projects such as Horizon forms alarge international research consortia. A lot of project co-operation is being done in the Barents area, especially with Nordic universities and re-search institutes. Also cross-border cooperation with Russia exists. In addition to the concrete re-search project, Luke is involved in several networking projects. In terms of climate resilience, Luke's research is well in line with the general theme of sustainability, multi-directional assessment of climate impacts and the adaptation of a wide spectrum of eco-logical and, especially, economic data production and the social management of climate sustainability. However, the aspect of partnership and shared planning needed for large-scale social applications in climate sustainability has been relegated to lesser consideration in the Luke’s present research. Along with Horizon projects, strong networking and building a regional outlook has become part of Luke's research orientation. As far as the Finnish export of food is concerned, Luke's research support is strong in terms of production development, quality management, new product innovation and environmental impacts, and the behavior of Finnish consumers, as well as global market monitoring. Research on marketing, building customer focused orientation, interactive product design and, in particular, the special features of foreign consumer culture and product demand and the management of food market management is limited. In the case of exports of arctic food, a background survey of Finnish export-related added value factors has been made. Yet the development of continuous monitoring and substantive deepening of the added value factors and the concretization of the strengths in the export market are still needed. Luke plays an important role in creating ground for the nature and wellness tourism research. There is a need to strengthen the coordination of tourism and other parallel livelihoods, deepening of nature tourism services and quality development, and the comprehensive and multi-stakeholder management of sustainability. The weak point of Lukes research is related to the development of tourism, the lack of marketing research, market and customer management. Thus, Luke's research does not extend to the interface of arctic food export or final customer of arctic nature tourism and the support of spin-off activities has been insufficient

Ympäristövastuu elintarvikesektorin yrityksissä

Vekka-hankkeen (2020-2023) tavoitteena oli tunnistaa ruoantuotannon kestävän kehityksen mittarit liittyen YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG). Näiden tavoitteiden saavuttaminen on myös EU:n Pellolta pöytään -strategian taustalla. Tämä tietokortti painottuu ruoan ympäristövaikutuksiin. Vekka-hankkeessa, yhdessä tutkijoiden ja yritysten kanssa laadittiin listaus toimenpiteistä sekä mittareista, joiden avulla yritys pystyy osoittamaan ympäristövaikutusten vähentämistä tuotantoketjun tasolla. Tavoitteena on tarjota työvälineitä elintarvikeyrityksille arvoketjutasoiseen ympäristövaikutusten hallintaan. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä eläinten hyvinvointia tarkastellaan korttisarjan muissa osissa

Ruoantuotannon kestävyys: taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset

Vekka-hankkeen (2020-2023) tavoitteena oli tunnistaa ruoantuotannon kestävän kehityksen mittarit liittyen YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDG). Tämä tietokortti painottuu taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden käsittelyyn. Ruoan ympäristövaikutuksia sekä eläinten hyvinvointia käsitellään korttisarjan muissa osissa

Green economy process modelling

The green economy, bioeconomy and circular economy have become mainstream topics in academia and policy making as key sustainability avenues (D'Amato et al. 2017) and as some of the key themes and most important tools for policymaking (Lithido & Righnini 2013). There is a need for effective and versatile methods and tools (e.g. indicators) to collect data to help the move towards a Finnish bioeconomy strategy (2014), and to achieve a green Economy and more sustainable future. Accord-ing to the Finnish Bioeconomy Strategy (2014) especially rural development is seen as one of the most important drivers of the bioeconomy because of the increasing demand for biomass produced mainly in rural areas and relating to the development of those rural areas. However, the amount, quality and scalability of indicators for measuring the green economy is still new, and narrow, focus-ing mainly on a local level. In the previous "Sustainable and Decentralised Operating Model for Green Economy" project, a formulation of preliminary green economy operational models, indicators and road maps for Saija and Hämeenkylä rural villages in Lapland were carried out (Timonen et al. 2017). In this project the work was continued, creating a model for a new type of bioeconomy. This was done by complement-ing the green economy model and biogas production model with new mechanisms (including the food sector and new types of energy) and in finding multi market and business opportunities. An important part of this modelling was to further develop the energy and food sector indicators started in the previous project and complement these with a tourism system and finally integrate these into a more comprehensive symbiosis. The purpose of modelling the green economy in this study is to promote the bioeconomy of the case areas, among others, through the sustainable exploitation of ecosystem services. A decentralised, sustainable and competitive approach to the transition to a green economy is based on network thinking and the sustainable use of natural resources now and in the future. In this project, sector specific analyses (that were also started in the previous project) were tak-en further to create a form of symbiosis modelling. Bioeconomics cannot be based solely on sector-specific economic analysis (food, energy or tourism), but must cross borders into different sectors of demand and entrepreneurship, combined with the different demands of the bioeconomy. Multi market symbiosis and businesses modelling will lead to bioeconomy-based business mod-els, by developing them together with the actors and supplementing them with indicators of the green economy, providing a perspective on overall sustainability. Business models are the key project measures of current government programmes (e.g. for nutrient recycling, employment and entre-preneurship, profitable food production, circular economy, short chains and distribution channels, new business models). Green economy indicators are presented as local level indicators based on a regional scale for Lapland. The aim these indicators is to measure and verify the green economy transition process in the area and therefore these indicators are eventually meant to be utilised for the whole period of the green economy transition process (e.g. from the present time to the target state). For energy and food indicators, the data collection and assessment was already done in the previous project. In this project we developed these indicators further by reflecting them in meeting the green economy framework with three green economy paradigms (resource efficiency, ecosystem resilience and social equity). In addition, as the green economy is a sustainability concept, all of these paradigms will have ecological, economic and social consequences. For the preliminary development work on tour-ism indicators, many of the actual indicator calculations were not done or were not yet possible due to the lack of local data, the immaterial nature of the services, subjective perception and also multi-ple different nature based tourism concepts and interpretations. Achieving “sustainable tourism” is a continuous process and it requires constant monitoring of impacts, introducing the necessary pre-ventive and/or corrective measures whenever necessary. In addition to system level indicators, we present the socio-demographic indicators presenting the overall area level baseline for human and demographic potential and these are to be reflected in the changes in system-level indicators though there might be some correlations to be found between green growth on the system level and area level. The preliminary work for developing symbiosis indicators was challenging for measuring syner-gies between energy and food systems, as well as tourism and the ecosystem boundaries, and in this project a preliminary proposal for these measuring indicators was done. The first step achieved during this development work was to develop indicators measuring the ecological material, energy and service flows between the sectors involved. Presenting the ideas and operating models for the use of new forms of energy and transferring this knowledge to the village community was a challenging task. Major changes in technology alone require that the community receives new information from a trusted source, in addition to acquiring this knowledge, reorganising numerous processes, and creating new products or services as Lund (2014) testified in his own Choice Awareness theory. In our current study it was notable that the villagers' concerns about the future of the village and the survival of the village have motivated them to join meetings and discussions. The possible transition from fossil-based energy to self-produced bioenergy has also opened business opportunities for the villagers. Sustainability has been the driving theme for village meetings and planning new products, services and businesses. The aim has been to reduce the village's capital outflow. The first step is to establish a bioenergy plant and start producing bioenergy from local raw materials and to satisfy the internal need for energy. Energy self-sufficiency is the first major contributor to the changing future image of the village. In the next step, raw materials and products from these areas will be further processed with their own energy. Bio energy production is also a key point when building a sustainable symbiosis for various actors both in tourism and farming in rural areas. We thank the villagers of Hämeenkylä, Saija and Tanhua for their patience and participation in the project.201

Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi : Kokeilualustana Agrokeskus-toimintamalli

2., korjattu painos julkaisusta Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2017. Se on ladattavissa maksutta osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-528-8Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja. Hankkeen lähtökohtana oli löytää paikallisten asukkaiden näkemys kestävän kehittämisen suunnasta ja keinoista sekä paikallisen resurssipohjan (luonnonvara ja ihmiset) hyödyntäminen. Keskeiseksi kehittämisen toimenpiteeksi tunnistettiin kylän oman, uusiutuvan energiantuotannon lisääminen. Kylätapaamisien jälkeen kartoitettiin kylien uusiutuvat luonnonvararesurssit, energiataseet, ihmisresurssit (eli halukkaat toimijat ja osaaminen) sekä laskettiin kylien pääomapako, joka syntyy tuontienergian myötä. Lisäksi hankkeessa luotiin kestävyyteen perustuvat arviointikriteerit (indikaattorit) mallin toteutukselle. Hankkeen alussa järjestetyissä kylätapaamisissa luotiin kylien vihreän talouden visio vuoteen 2020 asti sekä selvitettiin kyläläisten näkemys alueen nykytilasta, haasteista ja keinoista vision saavuttamiseksi. Kylätasolla tutkimuksen tulokset hyödynsivät paikallisia asukkaita monella tapaa. Ensinnäkin kyläläiset havahtuivat huomaamaan pääomapaon, joka valuu ulos alueelta fossiilisten polttoaineiden muodossa. Laskelmien mukaan liki 50 % käytettävissä olevista rahoista menee fossiilisen energian ostoon. Toiseksi he ymmärsivät oman alueensa valtavat luonnonvararesurssit sekä mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen tavalla, joka mahdollistaa kylän elinvoimaisuuden lisäämisen ja hyödyttää koko kylää. Kyläläisten käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista lisääntyivät paikallisen energialaitossuunnitelmien ja niihin liittyvien liiketoimintamallien myötä. Hankkeen aikana havaittiinkin, että käsitys yhteisistä vaikutusmahdollisuuksista kylän kehittämisessä lisääntyi. Lisäksi huomattiin tarve lainsäädännön muutoksille, lupaprosessien keventämiselle sekä erityisesti investointeihin ja kokeiluihin tarvittavien maakunnallisten tukien merkitys. Paikallisella kylätasolla kehitetyt vihreän talouden indikaattorit (ekosysteemipalveluiden kestävän käytön ja alueen yhteiskunnalliset indikaattorit) todentavat suuntaa kohti kylän visiota eli vihreän talouden kasvua. Indikaattorien tuomaa tietoa pystytään hyödyntämään jatkossa kylän kehitystoimenpiteiden aikana ja kylätason päätöksenteon tukena. Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005, Saastamoinen ym. 2014) on uusi merkittävä yhteiskunnan ja luonnon kestävää vuorovaikutusta edistävä kokonaisvaltainen lähestymistapa. Jotta ekosysteemipalveluiden tuottamia palveluita ja niiden mahdollisuuksia pystyttäisiin kestävästi hyödyntämään osana vihreää taloutta, tarvitaan nykyistä enemmän systemaattisesti seurattua tietoa erityisesti säätely- ja tukipalveluista. Ne määrittävät ekosysteemipalvelujen dynamiikkaa ja palautumiskykyä, ja palvelujen dynamiikan systemaattinen tunnistaminen avaa tien niiden potentiaalin selvittämiseen. Vihreän talouden toimintamalli ja sen uudet rakenteet (Agrohub), avoin data ja digitalisaation eteneminen luovat tulevaisuudessa pohjaa uudentyyppiseen indikaattorityöhön. Indikaattoreita suunniteltaessa ja valittaessa on oleellista löytää mittareita, joista on mahdollista jatkossa kerätä seurantatietoa. Hajautettuihin järjestelmiin kohdistuvien mittareiden tulee rakentaa tietoa hierarkkisesti yritys- ja paikalliselta tasolta alueelliselle tasolle ja edelleen kansalliselle tasolle. Paikallisen tason indikaattoreilta tulee edellyttää herkkyyttä epälineaaristen muutosten osoittamiseen ja mieluiten myös niiden ennustamiseen (vihreän talouden kasvun epälineaarisuus). Hajautetuissa järjestelmissä alueellisen tason tai jopa alueiden välisten verkostojen tulisi pystyä joko tasapainottamaan tai hyödyntämään paikallisen tason epälineaarisia muutoksia. The green economy is based on the use of natural resources and energy-efficiency in accordance with the objectives of sustainable development (United Nations 2012). The aim of the project was to create a village-level, decentralized, sustainable and competitive approach to the green economy transition and to create evaluation criteria (indicators) for the implementation of the model’s sustainability. The model is based on network thinking and the sustainable use of natural resources. A future vision of the sustainable development of the village and means of achieving the vision based on the utilization of a local resource base (natural resources and people) formed the starting point of the project. The project was carried out by implementing “the positive cycle program”, which enabled the launch of local pilot projects and development processes based on the bioeconomy. In addition, indicators were created for model implementation. At the beginning of the project, village meetings were organized at which the village’s green economy vision for 2020 was created and the villagers' view of the current state of the village was explored alongside the related challenges and means of achieving the future vision. Development of the village’s own renewable energy production was identified as an important activity in the development process. After the village meetings, renewable natural resources were explored, energy balances were calculated, human resources (i.e. willing actors and know-how) were monitored and capital flight (e.g. the amount of capital flowing out of the village due to the purchase of fossil fuels) was calculated. The results of the project will benefit the villagers in multiple ways. The villagers became aware of the issue of capital flight. According to calculations, almost 50% of available money is spent on purchasing fossil energy. In addition, they became aware of the immense natural resources on their own territory, as well as options for using such resources in a way that increases the vitality of and benefits the entire village. The villagers’ own capabilities, their awareness and the associated opportunities increased alongside the planning of the local power plant and the related business models. During the project, it was found that there was an increase in the common understanding of the potential impact of the village’s development. In addition, the project results revealed the need for changes in legislation and permit processes, as well as demand for particular investments and the importance of experimentation at regional level. The local green economy indicators developed (sustainable use of ecosystem services and local social indicators) provided the village’s vision with a direction, towards green economic growth. Information based on the indicators can be used in village development activities and will support local decision-making. Ecosystem services (Millennium Ecosystem Assessment 2005, Saastamoinen ym. 2014) offer a significant new holistic approach to promoting sustainable interaction between society and nature. In order to use the services and opportunities provided by ecosystem services in a sustainable manner as part of the green economy, more systematic follow-up information is needed, particularly on the regulation of and support for ecosystem services, which determine the dynamics and resilience of such services. Systematic evaluation of the dynamics of ecosystem services will enable the determination of their potential. The green economy approach and its new structures (Agrohub), open data and advancing digitization are forming the foundation of the new type of indicator work. When planning and selecting indicators, it is essential that we identify ones which enable follow-up data to be gathered using novel methods. Decentralized system indicators should be built data hierarchically, from corporate and local level to regional and national level. Local-level indicators will be required in order to demonstrate and preferably forecast the sensitivity of nonlinear changes (green economic growth is nonlinear). Within decentralized systems or networks, or at inter regional or even regional level, we need to be able to either balance or utilize non-linear changes at local level.201

Arktinen ruoantuotanto : taustaselvitys ja kiteytysmatriisi

Mitä on arktinen ruoantuotanto? Arktiselle alueelle ei ole yhtä vakiintunutta määritelmää. Globaalista näkökulmasta 60° ja 70° pohjoisen leveyspiirin välissä sijaitseva Suomi on arktinen maa. Sama todetaan vuonna 2013 julkaistussa Suomen arktisessa strategiassa. Tässä selvityksessä arktisella ruoantuotannolla tarkoitetaan Suomessa 60° pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella tapahtuvaa ruoantuotantoa. Kolmasosa 60° leveysasteen pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa. Pohjoinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä, mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet tuovat ruoantuotantoomme? Alla olevaan kiteytysmatriisiin on koottu arktiseen ympäristöön liittyvät ekologiset taustatekijät. Nämä liitetään teknis-yhteiskunnalliseen toimintakykyyn ja toimintavalmiuksiin. Yhdessä nämä luovat pohjan arktisen ruoantuotannon lisäarvotekijöille, joita tässä tarkastellaan sekä kotimarkkinoiden että viennin näkökulmasta.201

Suomen arktinen biotalous lähtee kasvuun yrittäjyydellä ja yhteistyöllä

201

The potential of the finnish arctic bioeconomy depends on entrepreneurial spirit and cooperation

201

The content of phenolics in barley, oats, rye and wheat cultivars

According to the results, there is a great variation in the contents of phenolic compounds between various cereal cultivars. However, to have more evidence concerning the cultivar-related differences, more harvest years should be included in the study