Kasvukeskusten ulkopuolisten pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistyminen

Vaikka ohjelmistoyritysten kansainvälistyminen on valmistavaa teollisuutta helpompaa, pienien yritysten resurssit siihen ovat suuria heikommat. Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten menestys on yhteiskunnalle tärkeää aluepoliittiselta kannalta katsottuna ja lisäksi monien lähteiden, kuten OECD:n, mukaan PK-sektorin osuus viennistä teollisuusmaissa on merkittävä joten PK-yrityksien kansainvälistyminen on kansallisestikin merkittävää. Useimmissa maissa ohjelmistoteollisuus koostuu pääasiassa PK-yrityksistä. Erityisesti ohjelmistoteollisuus on luonteeltaan globaalia. Maantieteellinen sijainti ei takaa markkina-asemaa eikä tekninen ylivertaisuus suojaa kasvavalta kansainväliseltä kilpailulta. Näistä syistä pienten ja keskisuurten ohjelmistoteollisuusyritysten kansainvälistymisen tutkimus on kiinnostava aihe. Lisäksi teollisuusmaiden kasvun ollessa lähes pysähdyksissä, kehittyvät markkinat kasvavat, joten kansainvälistyminen niille vaikuttaa kiinnostavalta. Aiemman tutkimuksen mukaan tiedon hankinta ja hallinta on yksi hyödyllisimmistä aktiviteeteista kansainvälistymisen yhteydessä. Luotettavaa tietoa saadaan verkostojen kautta. Siksi kansainvälistyvän yrityksen pitäisi verkostoitua aktiivisesti potentiaalisimmalle markkinalle kansainvälistyäkseen nopeasti ja maksimoidakseen sen hyödyt. Verkostot kehittyvät luonnollisimmin vastavuoroisuuden periaatteen kautta. Tiedon suojaaminen on tärkeää ja sen suhteen on huomioitava PK-yrityksen erityistarpeet, kuten resurssien puute. Kulttuurierot jätetään usein huomiotta, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi kansainväliseen liiketoimintaan. Kansainvälistymisen yhteydessä tapahtuvassa organisoinnissa on otettava huomioon kulttuurin vaikutukset ja se, että kansainväliset markkinat erityisesti kehittyvillä markkinoilla ovat yrityksen kannalta epävakaita ja tuntemattomia. Onneksi pienen yrityksen organisaatiorakenne on luontaisesti nopealiikkeinen ja sopii epävakaisiin olosuhteisiin. Kulttuuri on huomioitava markkinoinnissa ja brändin kehityksessä. Jos yritys aikoo kehittyvälle markkina-alueelle, sen pitäisi kehittää tuotettaan sen markkinan erikoistarpeisiin. Tutkimuksessa selvitetään miten kasvukeskuksen ulkopuolinen ohjelmistoyritys kansainvälistyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena. Valittu tutkimusstrategia oli lähinnä narratiivista strategiaa. Päättäviä henkilöitä haastateltiin avoimessa haastattelussa jonka teemana oli kansainvälistymiseen vaikuttavat seikat. Haastattelun suunnittelussa pyrittiin käyttämään dramaturgisia keinoja, jotta vältettäisiin tunnistettu tiedon konstruoimisen riski haastattelun aikana. Tässä tutkimuksessa mukana olleet pienet kasvukeskusten ulkopuolella olevat ohjelmistoalan yritykset kansainvälistyvät hitaasti, tavallisimmin keräämällä ensin resursseja ja kokemuksia kotimarkkinalla siirtyen sen jälkeen lähimarkkinoille. Yritykset eivät pääsääntöisesti usko, että kehittyvillä markkinoilla on heille kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset kansainvälistyvät verkostovetoisesti, eivätkä näytä aktiivisesti kasvattavan verkostojaan. Yritykset eivät aktiivisesti yritä arvioida suurinta kohdemarkkina-aluettaan globaalisti. Suurin este yritysten aktiivisessa kansainvälistymisessä on resurssien puute ja siihen liitoksissa oleva mahdollisuuksia hakevan käyttäytymisen vähäisyys. Yritykset eivät pääsääntöisesti tunnistaneet kulttuuria merkittäväksi tekijäksi kansainvälistymisessä. Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa kansainvälisiin liiketoimintaoperaatioihin ja se on otettava huomioon onnistumisen varmistamiseksi

Design, User Experience, and Usability: Design Discourse

Usability problems and related redesign recommendations are the main outcome of usability tests although both are questioned in terms of impact in the design process. Problem classifications aim to provide better feedback for designers by improving usability problem identification, analysis and reporting. However, within the classifications, quite little is discussed about the types and the contents of usability problems as well as the types of required design efforts. We address this problem by scrutinizing the findings of three empirical usability tests conducted in software development projects. As a result, 173 problems were classified into 11 categories. Specific focus was placed on the distinction between the utility and usability types of problems, in order to define the correct development phase and method to fix the problem. The number of utility problems varied from 51% to 74%, which shows that early usability testing with a think-aloud protocol and an open task structure measure both utility and usability equally well.</p

Testing the Unknown – Value of Usability Testing for Complex Professional Systems Development

International audienceTo make an impact on the design in usability testing, the test tasks are essential ingredients for the early system development process. Complex design problems are not solved by focusing on the details of a prototype and setting the scope on what is already known by the design team. Instead, the design value of usability testing is increased by deliberately relinquishing the assumptions made and implemented into a design. In the development of complex systems, usability testing with extended scope and open-ended structure, as presented in this paper with three empirical cases, delivers not only specific knowledge about the user interactions with the system, but reveals issues that, despite rigorous user research efforts, have been overlooked in the preceding phases of system development. Therefore, we suggest applying open-ended usability test tasks for testing systems in complex settings such as in the development of health care systems