Vertaistuesta virtaa opetukseen : Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto monimuotoyhteisönä

While translation research has frequently listed what competences translation teachers should possess, little attention has been paid to how teachers can acquire such competences and develop them further. To address this gap, the present article first charts the competences required and outlines the forms of support available for developing teaching skills, focusing on peer mentoring and virtual/blended professional communities. The article then introduces an interactive wiki database of teaching methods for Finnish translation teachers and analyses it conceptually, as an example of a blended community for peer mentoring. The analysis explores how the database contributes to sharing tacit knowledge, to what extent the benefits and risks of a blended community apply to the database, and what its future looks like. The results indicate that the database shares many characteristics of peer mentoring and a blended community. As such, the database is less susceptible to issues of trust or free-riders than a purely virtual community, but its future may also be contingent on opportunities for real-life workshops and the members’ interest in them. At the moment, however, the future looks promising.While translation research has frequently listed what competences translation teachers should possess, little attention has been paid to how teachers can acquire such competences and develop them further. To address this gap, the present article first charts the competences required and outlines the forms of support available for developing teaching skills, focusing on peer mentoring and virtual/blended professional communities. The article then introduces an interactive wiki database of teaching methods for Finnish translation teachers and analyses it conceptually, as an example of a blended community for peer mentoring. The analysis explores how the database contributes to sharing tacit knowledge, to what extent the benefits and risks of a blended community apply to the database, and what its future looks like. The results indicate that the database shares many characteristics of peer mentoring and a blended community. As such, the database is less susceptible to issues of trust or free-riders than a purely virtual community, but its future may also be contingent on opportunities for real-life workshops and the members’ interest in them. At the moment, however, the future looks promising

Association of mental disorders and quality of diabetes care-A six-year follow-up study of type 2 diabetes patients in North Karelia, Finland

Aims: To compare the quality of diabetes care among type 2 diabetes patients with and without mental disorders during six-year follow-up in North Karelia, Finland. Methods: All type 2 diabetes patients (n = 10190) were analysed using the electronic health records data from 2011-12 to 2015-16. The diabetes care was evaluated using the measurement activity and the achievement of the treatment targets for HbA1c and LDL. Results: Monitoring of HbA1c and LDL levels improved among all patient groups, except the dementia patients. The proportion of those achieving the HbA1c target declined and those achieving the LDL target improved in all patient groups. Differences in the changes of achievement of the target HbA1c level among patients with dementia and depression were observed when compared with those having only type 2 diabetes. Conclusions: This study highlights the challenge of glucose level management as the age and comorbidities of the patients related to the care and achievements of the treatment targets. Mental disorders that are likely to affect patients' adherence to medication and other treatments should be taken into account and more support for self-care should be provided to such patients. Improvement in the achievement of LDL target address the progress in the prevention of macrovascular complications. (C) 2020 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Mode of treatments and achievement of treatment targets among type 2 diabetes patients with different comorbidities - a register-based retrospective cohort study in Finland

Aims Type 2 diabetes (T2D) is a progressive disease often associated with comorbidities that complicate the management of T2D and affect the achievement of treatment targets. However, adherence to guidelines and individualized treatments can potentially improve treatment outcomes. This study assessed the association between different glucose lowering and lipid lowering medication lines and the achievement of treatment targets with different comorbidities among a T2D cohort in North Karelia, Finland (2011-12 to 2015-16). Methods The data on all diagnosed T2D patients (n = 10,190) in North Karelia were collated retrospectively from regional electronic health records (EHRs). Analyses were performed considering the age, sex, and comorbidities such as cardiovascular diseases (CVD) and any mental disorders (AMD). We analyzed the trends in using glucose lowering and lipid lowering medications and the effect of changes in medication on the achievement of treatment targets among different patient groups. Results Metformin was the most common treatment in all patient groups. The use of only metformin declined and the use of metformin and/or other non-insulin medications increased during the follow-up. A Combination of insulin and non-insulin medication was mostly used by T2D patients with both cardiovascular diseases and mental disorders (T2D + CVD + AMD), and the use of insulin increased among this group in follow-up. Achievement of the glucose treatment target deteriorated even after the intensification of medication among all patient groups during the follow-up. A considerably higher number of patients with T2D + AMD and T2D + CVD + AMD did not use lipid lowering medication when compared to the T2D + CVD patients both at baseline and follow-up. However, the achievement of the LDL treatment target improved during the follow-up. Conclusion Achievement of the glucose target deteriorated even after the intensification of treatment, and especially among patients with multiple diseases. Many T2D patients with AMD and CVD remained without lipid lowering medication, which needs further attention.Peer reviewe

HILMO Vårdanmälan för socialvården samt hälso- och sjukvården 2013 - Definitioner och anvisningar

Publikationen innehåller anvisningar för datainsamling för år 2013

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Kattava koululounas ja välkyt välipalat : Koulupäivän aikainen ruokailu tänään ja huomenna

Raportti kuvaa peruskoulussa syötävien ja tarjottavien välipalojen nykyisiä käytäntöjä, välipalan tarjoamisen hyviä toimintamalleja, EU:n koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä sekä covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen kouluruokailua. Selvitystyö tuotti kattavan kuvauksen kouluruokailun nykytilasta. Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan. Koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Silloin tyypillisin tarjottu välipala sisältää juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut välipalat ovat todennäköisemmin täysipainoisia. Muut maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Kouluruokailun kehitystyön ytimessä ovat peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kehittäminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen. Selvityksen pohjalta laadittiin 11 toimenpide-ehdotusta, jotka ovat jaettu laajuutensa mukaisesti valtakunnan ja kunnan tasoille. Suurimmat uudistukset koskevat lainsäädäntöä ja resursseja. Suomen harrastamisen mallissa tulee huomioida täysipainoisten välipalojen tarjoaminen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Diabetes

Käypä hoito -suositus. Päivitystiivistelmä. English summar

Livsmiljöprogrammet Helmi 2021–2030 : Statsrådets principbeslut

Huvudsyftet med livmiljöprogrammet Helmi är att stärka den biologiska mångfalden i Finland och förbättra livsmiljöernas tillstånd genom att skydda och restaurera myrar samt återställa och vårda fågelvatten, vårdbiotoper och skogliga livsmiljöer samt småvatten och strandmiljöer. Syftet är även att främja ekosystemtjänster, vattenskydd och kolupptaget samt anpassningen till klimatförändringen. Nästan hälften av naturtyperna och 12 procent av arterna i Finland är hotade. Den främsta orsaken är att livsmiljöerna minskar och deras kvalitet försämras. Helmi-programmet är en viktig åtgärdshelhet i arbetet med att stoppa förlusten av den biologiska mångfalden i Finland. Programmets genomförande baserar sig på markägarnas frivillighet. I Helmi-programmet fastställs kvantitativa och kvalitativa mål fram till 2030 för att återställa och vårda livsmiljöer både inom och utanför skyddsområdena. Programmet genomförs genom 40 åtgärder, till vilka också hör åtgärder angående kommunikation och stärkandet av kunskapsunderlaget. Dessutom följer man upp programmets framsteg och effekt. Miljöministeriet och jord- och skogsbruksministeriet svarar för genomförandet av åtgärderna. De beräknade kostnaderna för Helmi-programmet för hela programperioden är cirka 423 miljoner euro. Programmet förbinder sig också till fortsättningen av METSO-programmet till 2026–2030, vilket beräknas kosta 332 miljoner euro

Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös

Helmi-ohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantaluontoa. Tavoitteena on myös edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua ja hiilensidontaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 % on uhanalaisia. Suurin syy uhanalaistumiseen on elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Helmi-ohjelma on keskeinen toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat määrälliset ja laadulliset tavoitteet elinympäristöjen kunnostukselle ja hoidolle sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelma toteutetaan 40 toimenpiteellä, joihin kuuluu myös viestintään ja tietopohjan vahvistamiseen liittyviä toimia. Lisäksi seurataan ohjelman edistymistä ja vaikuttavuutta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Helmi-ohjelman arvioidut kustannukset koko ohjelmakaudelle ovat noin 423 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ohjelmassa sitoudutaan METSO-ohjelman jatkamiseen 2026–2030, minkä kustannuksiksi arvioidaan 332 miljoonaa euro