Haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden kokemuksia terveydenhuollon palveluista

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvien iäkkäiden suoria ja välillisiä kokemuksia terveydenhuollon palveluista. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon palvelutarve kasvaa, ja samaan aikaan palvelut keskittyvät yhä enemmän kasvukeskuksiin. Toisaalta juuri haja-asutusalueella asuvien iäkkäiden palvelut ovat vaarassa vähentyä, erityisesti niillä, joilla on puutteita digitaidoissa. Aineisto muodostui kahdeksan länsisuomalaisella haja-asutusalueella ilman säännöllistä kotihoitoa asuvan yli 75-vuotiaan henkilön haastatteluista. Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin lumipallo-otannalla ja haastattelut toteutettiin avoimina yksilöhaastatteluina puhelimitse tai kasvotusten. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistujat kokivat terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikentyneen ja siten vaikeuttaneen heidän asiointiaan. Palvelukokemus nähtiin merkityksellisenä, ja haastateltavat olivat kuitenkin varsin tyytyväisiä fyysisiin palveluihin niihin päästessään. Lähipalveluissa erityisesti hoitajan rooli oli merkittävä. Sähköiseen asiointiin suhtauduttiin ristiriitaisesti: se koettiin hankalaksi mutta samalla monien palveluiden saamisen ehdoksi. Osallisuutta omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon pidettiin tärkeänä, ja tähän liittyi keskeisesti kuulluksi tulemisen tunne. Läheisillä oli merkittävä rooli asioinnin tukena ja usein konkreettisena apuna palveluihin kulkemisessa.  Experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services The study examines the experiences of the older people living in a rural area without regular home care regarding healthcare services. As the population ages, the need for healthcare services increases, and at the same time, services are increasingly concentrated in growth centers. Older people living in rural areas have traditionally not been considered the most active population group to promote their service needs or defend their interests, and therefore hearing them out is justified. The data consisted of interviews with eight people over 75 living in a rural area in Western Finland without regular home care. The interviewees were recruited for the study by snowball sampling and the interviews were carried out as open individual interviews by phone or face to face. The data were analyzed using inductive content analysis. The participants in the study felt that the availability of healthcare services had weakened and thus made their lives more difficult. In addition, the increased eHealth services caused difficulties in everyday life. However, the elderly interviewed were quite satisfied with the physical services when they got to them. Service experience and the role of nurses were meaningful to them. Everyday life was managed with a little help, and the support received from loved ones played a significant role in getting services. In addition, participation in decision-making regarding one's own care was perceived as important

Nuorten ateriarytmi kouluviikon aikana ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Tämän kansallisesti edustavan poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, kuinka säännöllisesti nuoret syövät kouluviikon aikana ja mitkä sosiodemografiset ja perhetekijät ovat yhteydessä nuorten ateriarytmiin. Lisäksi tutkittiin energiajuomien käytön yhteyttä nuorten ateriarytmiin. Kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaiset ja aineistona käytettiin vuoden 2017 kouluterveyskyselyä (n=73680). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, kuten khiin neliö -testillä ja multinomiaalisella logistisella regressionanalyysilla.   Nuorista 64%:llä oli säännöllinen ateriarytmi, 4%:llä epäsäännöllinen ja 32%:lla ei säännöllinen eikä epäsäännöllinen ateriarytmi. Pojista 7% ja tytöistä 3% joi energiajuomia 6−7 päivänä viikossa. Vakioidun multinominaalisen logistisen regression mukaan sekä poikien että tyttöjen epäsäännölliseen ateriarytmiin olivat yhteydessä yhden vanhemman kanssa asuminen, vuoroasuminen, äidin matala koulutustausta, ulkomaalaistausta, vähäinen perheen yhteinen aika, heikompi keskusteluyhteys vanhempien kanssa, sekä lähes päivittäinen energiajuomien käyttö.   Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten kanssa toimivien on tärkeä nostaa yhteiseen keskusteluun esimerkiksi laajoissa terveystarkastuksissa nuorten ateriarytmi, energiajuomien käyttö sekä nuoren ja vanhemman vuorovaikutuksen merkitys arjen terveysvalinnoissa.&nbsp

The marital relationship and health-related quality of life of prostate cancer patients and their spouses : A prospective, longitudinal study

Aims This study aims to measure any changes in the marital relationship during the first year after a diagnosis of prostate cancer, identify the demographic characteristics that influenced such changes, and measure changes related to health-related quality of life (HRQoL). Background Knowledge is limited on the impact of a diagnosis of prostate cancer on the marital relationship and HRQoL of patients and their spouses. Design A 1-year longitudinal study. Methods Data were collected from five Finnish hospitals between October 2013 and January 2017. Of the 350 recruited couples (N = 700), 179 patients and 166 spouses completed the Marital Questionnaire and the RAND 36-Item Health Survey 1 year after diagnosis. Results No major changes were found in the marital relationship during the follow-up period. The spouses reported statistically significant changes in their marital relationships, but the patients did not. Furthermore, changes in the marital relationship were not associated with the patients' HRQoL. Among spouses, emotional well-being was associated with changes in the marital relationship. Conclusion The marital relationship was relevant in terms of the spouses' HRQoL during the first year after a diagnosis of prostate cancer. Nurses and other healthcare providers should assess counselling and support provided to spouses individually.Peer reviewe

Health-related quality of life in patients with prostate cancer and their spouses : Results from a longitudinal study

Purpose: The purpose of this study was to explore changes in HRQoL (health-related quality of life) and identify the associated factors in patients with prostate cancer and their spouses during the year following their diagnosis of prostate cancer. Methods: The longitudinal study design consisted of 179 patients and 166 spouses, using discretionary sampling, at five Finnish central hospitals. Participants completed a self-reported RAND-36-Item Health Survey at three time-points: time of diagnosis and 6 and 12 months later. Changes in HRQoL were analysed using descriptive statistics and non-parametric tests. Linear mixed-effects models were used to identify the factors associated with the changes in HRQoL in the patients and their spouses. Results: On average, the HRQoL of patients with prostate cancer changed in physical functioning (p = 0.015), emotional well-being (p = 0.029) and general health (p = 0.038) were statistically significant over the 12 month study period. In spouses, statistically significant changes in HRQoL were not observed. Interaction between the age of participants and changes in HRQoL were statistically significant. Conclusions: Findings in this study suggest that interventions aimed at improving the HRQoL of patients should support a few different dimensions of HRQoL for the patients themselves than for their spouses. Nurses should pay more attention to elderly couples.Peer reviewe

The Relationship Satisfaction of Parents to Children With Congenital Heart Disease

The purpose of the research is to describe the marital satisfaction of parents with a child with congenital heart disease, and the factors associated with it. The data were collected using an electronic questionnaire from applicable parents (n = 104) via the website of the Finnish Association for Heart Children and Adults and a closed Facebook forum where such parents are members. Marital satisfaction was measured using the ENRICH Marital Satisfaction (EMS) scale. The data were analysed using statistical methods. The variables were described by frequencies, percentages, and dispersion measures (Md = median, Q1= lower quartile, Q3 = upper quartile). Associations between the background variables and relationship satisfaction were examined using Mann-Whitney U test and Kruskall-Wallis test. Most of the surveyed parents were quite satisfied with their relationships. Parental factors associated with marital satisfaction were the gender of the parent, current health situation, support received from the spouse, problems with the spouse, and remarkable changes in economic situation during last year. The age of the child with a congenital heart disease was a factor associated with marital satisfaction. The interaction skills of the parents must continue to be supported and strengthened, because good interpersonal skills increase marital satisfaction and help resolve the conflicts that may arise in a relationship

Parenting Fears and Concerns during Pregnancy: A Qualitative Survey

Previous research on the fears and anxieties of expectant mothers has focused mostly on their fears about giving birth rather than parenting. This study aims to describe mothers’ fears and concerns about parenthood during pregnancy and to examine the similarities and differences in the perspectives of primiparous and multiparous mothers. The qualitative research for this study was conducted in three postpartum units in Finland and focused on the responses to an open-ended question about parenting fears and concerns that was part of a questionnaire given to 250 mothers after they had given birth. The responses from the 128 mothers who answered this question were subject to inductive content analysis. Fears and concerns on parenthood included worries about coping with the future and everyday life with their new baby, the psychological burden of parenthood, their maternal resources and self-efficacy, meeting their baby’s needs, their baby’s health, concerns about their relationship with their partner and financial issues. Primiparous and multiparous mothers shared many of the same concerns, but some differences emerged. The findings contribute an interesting perspective to the social debate about declining birth rates and their psychosocial causes. Further studies are needed to examine the fears and concerns of younger adults, and even teens, about parenthood.</p

Itsearvioitu masennusoireilu ja elämäntapahtumat 4. ja 5. luokan oppilailla – Kouluterveyskysely

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaiden itsearvioidun masennusoireilun yleisyyttä sekä selvittää mitkä&nbsp;sosiodemografiset&nbsp;taustatekijät ja koetut elämäntapahtumat ovat yhteydessä itsearvioituun masennusoireiluun. Masennusoireilun esiintymistä kysyttiin MFQ-mittarista (The&nbsp;Moods&nbsp;and&nbsp;Feelings&nbsp;Questionnaire) muodostettujen väittämien avulla. Taustatekijöinä olivat sukupuoli, luokka-aste, perherakenne ja syntyperä. Elämäntapahtumina tarkasteltiin koulun vaihtoa, vanhempien eroa, uusperheen muodostumista, sisaruksen syntymää, omaa vakavaa sairastumista tai vammautumista sekä perheenjäsenen tai muun läheisen ihmisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa.&nbsp;&nbsp; Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn 2017 Suomessa asuvien peruskoulun 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksia. Vastaajia oli yhteensä 95725 vastausaktiivisuuden ollessa 80 %.&nbsp; Aineistoa kuvailtiin frekvenssein ja prosenttijakaumin. Taustatekijöiden ja elämäntapahtumien yhteyttä itsearvioituun masennusoireiluun selvitettiin ristiintaulukoinnin, χ2-testin sekä logistisen regressioanalyysin avulla.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Itsearvioitua masennusoireilua esiintyi lähes 13 %:lla vastaajista. Masennusoireilu oli yleisempää niillä oppilailla, jotka eivät asuneet ydinperheessä tai jotka olivat syntyperältään ulkomaalaisia. Elämäntapahtumat, erityisesti lapsen oma vakava sairastuminen tai vammautuminen (OR 2,90; lv 2,67–3,14), uusperheen muodostuminen (OR 1,55; lv 1,42–1,69) läheisen vakava sairastuminen tai kuolema (OR 1,53; lv 1,46–1,60) ja vanhempien ero (OR 1,37; lv 1,27–1,49) olivat voimakkaimmin yhteydessä lapsen masennusoireiluun, kun taustamuuttujien merkitys oli vakioitu. Lisäksi elämäntapahtumien kasautuminen lisäsi masennusoireiden esiintymistä.&nbsp;&nbsp; Kouluterveydenhuollon rooli on keskeinen masennusoireiden varhaisessa tunnistamisessa. Masennukseen viittaavien oireiden kartoittaminen sekä elämänmuutoksista keskusteleminen on luontevaa terveystarkastuksen yhteydessä. Masennuksen tunnistaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen ovat merkittäviä tekijöitä lasten kehityksen tukemisessa&nbsp

Perhetekijöiden yhteys perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten itseraportoimiin luvattomiin koulupoissaoloihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaiden itseraportoitujen luvattomien koulupoissaolojen määrää sekä tarkastella erilaisten tausta- ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin. Taustatekijöinä olivat vastaajan sukupuoli ja luokka-aste sekä vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta. Perhetekijöinä tarkasteltiin perherakennetta, omista asioista keskustelua vanhempien kanssa sekä nuoren ja vanhemman välistä arjen vuorovaikutusta. Tutkimuksen aineisto muodostui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn vuonna 2015 vastanneista perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (n=49 256). Kyselyyn vastanneista 8. luokan tytöistä 15% ja pojista 14% raportoi vähintään yhden luvattoman poissaolon viimeisen 30 päivän aikana. Luvattomia poissaoloja esiintyi enemmän 9. luokalla: sekä tytöistä että pojista 20%:lla. Vanhempien heikompi koulutustaso ja työttömyys olivat yhteydessä lisääntyneeseen luvattomien poissaolojen määrään sekä tytöillä että pojilla. Taustatekijöiden ja perhetekijöiden yhteyttä luvattomiin poissaoloihin tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä. Tyttöjen luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, isän matala koulutus, toisen vanhemman työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi omista asioista keskustelu ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Pojilla luvattomia poissaoloja selittivät 9. luokka-aste, äidin matala koulutus, molempien vanhempien työttömyys, muu kuin kahden vanhemman perherakenne, vähäisempi kotoa saatu apu koulunkäyntiin ja vähäisempi vuorovaikutus vanhemman kanssa. Luvattomiin poissaoloihin yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen palveluissa auttaa ymmärtämään perheen merkitystä nuoren elämässä sekä kehittämään koulun ja opiskeluhuollon toimintaa. &nbsp