Pathogenic Yersinia and Listeria monocytogenes in organic pork production

The goal of this study is to determine the prevalence of pathogenic Yersinia and Listeria monocytogenes in organic pork production and assess risks in different steps of the pork production chain

Costs and benefits of pig feed salmonella control programme in Finland

201

The Grail theorem prover: Type theory for syntax and semantics

As the name suggests, type-logical grammars are a grammar formalism based on logic and type theory. From the prespective of grammar design, type-logical grammars develop the syntactic and semantic aspects of linguistic phenomena hand-in-hand, letting the desired semantics of an expression inform the syntactic type and vice versa. Prototypical examples of the successful application of type-logical grammars to the syntax-semantics interface include coordination, quantifier scope and extraction.This chapter describes the Grail theorem prover, a series of tools for designing and testing grammars in various modern type-logical grammars which functions as a tool . All tools described in this chapter are freely available

Lukivaikeuksisen lapsen lukemaan opettaminen opettajien kokemana

Tiivistelmä. Luku- ja kirjoitusvaikeuksia esiintyy yleisesti Suomen kouluissa. Luokanopettaja kohtaa oppilaan lukivaikeuden usein lukemaan opettamisen yhteydessä. Luokanopettajalta vaaditaan erityispedagogista osaamista ja tietämystä havaitakseen lukivaikeudet omassa luokassaan. Lisäksi opettajan tulee osata tukea yksilöllisesti oppilaita heidän tarpeidensa mukaan. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiä on lukuisia ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Menetelmiä voi käyttää toisen menetelmän tukena tai rinnalla. Luokanopettajan on siis hyvä tutustua ja kokeilla erilaisia menetelmiä. Näin hänelle kehittyy kokemuksen kautta toimiva oma tapa opettaa lukemista ja kirjoittamista. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista sekä opettamista. Viitekehyksessä paneudutaan luku- kirjoitustaidon rakentumiseen ja yleisiin lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen menetelmiin. Viitekehyksessä selvitetään myös lukivaikeuden esiintyvyyttä sekä millä tavalla lukivaikeutta voidaan määritellä. Viitekehyksessä tarkastellaan lukivaikeuden syitä ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä erilaisia tukitoimia, kuten ympäristön merkitystä, kuntouttamista ja harjoittamista sekä arvioinnin merkitystä lukivaikeuksisen oppilaan tukemiseen. Kolmiportainen tukijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2011, mikä auttaa opettajan työtä oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja tukitoimien järjestämisessä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan lukivaikeuksisen lapsen lukemaan opettamista opettajien kokemana. Tutkimus toteutettiin sähköisenä lomakehaastatteluna ympäri Suomen. Kohdejoukko muodostui 13 ensimmäisen luokan luokanopettajista. Kyselylomake sisälsi 19 kysymystä, joista 15 oli avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin pelkistämällä keskeinen sisältö, josta etsittiin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia ja lopuksi muodostettiin luokkia, joita verrattiin aiempiin tutkimuksiin. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusotteena on fenomenografinen tutkimus. Fenomenografia tutkii ihmisen käsityksiä ja ymmärryksen muodostumista henkilön oman elämäntodellisuuden kautta. Tutkimuksen analyysitapa on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee lähtökohdiltaan aineiston ehdoilla. Tutkimuksen luotettavuutta lisää kahden tutkijan yhteistyö ja tutkimuksen analyysin tarkka kuvaaminen. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat valitsevat käyttämänsä lukemaan opettamisen menetelmän useimmiten siksi, että se sopii kaikille oppilaille pienin muutoksin ja siksi, että se on tuttu ja helppokäyttöinen. Tulokset osoittivat, että opettajat kokivat käyttämänsä menetelmän sisältävän sekä hyviä että huonoja puolia, mutta eivät kuitenkaan ole aikeissa vaihtaa menetelmää. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opettajat tukevat lukivaikeuksista lasta muun muassa eriyttämällä oppimateriaaleja ja opetusta, tukiopetuksella tai oppilaan saamalla erityisopettajan tuella. Aineistosta nousi esiin opettajien pyrkimys joko omatoimisesti tai koulutuksien tai kurssien avulla saamaan tietoa lukivaikeudesta, jotta keinot oppilaan tukemiseksi tehostuisivat. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat toivoivat lisätukea lukivaikeuksisen oppilaan lukemaan opettamiseen. Opettajat kokivat pääsääntöisesti, että kolmiportainen tukijärjestelmä on hyödyllinen ja tuo avun lukivaikeuksien oppilaan ulottuville. Tutkimustuloksista nousee esiin opettajien monipuoliset työtavat ja muodot lukivaikeuksisen oppilaan lukemisen tukemiseksi. Yhtä tiettyä työmuotoa ei ilmene aineistossa, mutta yleisesti korostuu kannustamisen ja motivoinnin tärkeys, mikä näkyi palkitsemisena ja tietotekniikan käyttönä. Tutkimustulokset osoittavat, että osa opettajista arvioi lukivaikeuksista oppilasta samoin kriteerein kuin muitakin. Suurin osa kuitenkin eriyttää myös arviointia

Main innovation types of forest biomass supply chains

201

Kompressio - vaikuttavaa haavojen hoitoa

Alaraajaturvotus on kroonisten alaraajahaavojen riskitekijä, ja turvotus estää jo syntyneitä haavoja paranemasta. Kompressiota suositellaan siksi kaikkien alaraajahaavojen hoidoksi, jos raajassa on turvotusta eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Jos turvotuksen syytä ei ole mahdollista poistaa, kompressiohoidon tarve on pysyvä. Kompressiohoito jää kuitenkin usein puutteelliseksi tai sitä ei aloiteta lainkaan. Alaraajahaavaa sairastavia potilaita hoitavien on kyettävä tunnistamaan ja ratkaisemaan tavallisimmat kompressiohoitoon liittyvät ongelmat. Tämä onnistuu vain tuntemalla kompressiohoidon ja käytettävien välineiden perusperiaatteet.</p

Interpersonal Counseling in the Treatment of Adolescent Depression : A Randomized Controlled Effectiveness and Feasibility Study in School Health and Welfare Services

In order to offer early and accessible treatment for adolescents with depression, brief and effective treatments in adolescents' everyday surroundings are needed. This randomized controlled trial studied the preliminary effectiveness, feasibility, and acceptability of interpersonal counseling (IPC) and brief psychosocial support (BPS) in school health and welfare services. The study was conducted in the 28 lower secondary schools of a large city in Southern Finland, randomized to provide either IPC or BPS. Help-seeking 12-16-year-old adolescents with mild-to-moderate depression, with and without comorbid anxiety, were included in the study. Fifty-five adolescents received either 6 weekly sessions of IPC or BPS and two follow-up sessions. Outcome measures included self- and clinician-rated measures of depression, global functioning, and psychological distress/well-being. To assess feasibility and acceptability of the treatments, adolescents' and counselors' treatment compliance and satisfaction with treatment were assessed. Both treatments were effective in reducing depressive disorders and improving adolescents' overall functioning and well-being. At post-treatment, in both groups, over 50% of adolescents achieved recovery based on self-report and over 70% based on observer report. Effect sizes for change were medium or large in both groups at post-treatment and increased at 6-month follow-up. A trend indicating greater baseline symptom severity among adolescents treated in the IPC-providing schools was observed. Adolescents and counselors in both groups were satisfied with the treatment, and 89% of the adolescents completed the treatments and follow-ups. This trial suggests that both IPC and BPS are feasible, acceptable, and effective treatments for mild-to-moderate depression in the school setting. In addition, IPC seems effective even if comorbid anxiety exists. Our study shows that brief, structured interventions, such as IPC and BPS, are beneficial in treating mild-to-moderate depression in school settings and can be administered by professionals working at school.Peer reviewe