Comparison of high and low molar activity TSPO tracer [18F]F-DPA in a mouse model of Alzheimer’s disease

[18F]F-DPA, a novel translocator protein 18 kDa (TSPO)-specific radioligand for imaging neuroinflammation, has to date been synthesized with low to moderate molar activities (Am’s). In certain cases, low Am can skew the estimation of specific binding. The high proportion of the non-radioactive component can reduce the apparent-specific binding by competitively binding to receptors. We developed a nucleophilic synthesis of [18F]F-DPA resulting in high Am (990 ± 150 GBq/µmol) and performed in vivo comparison with low Am (9.0 ± 2.9 GBq/µmol) [18F]F-DPA in the same APP/PS1-21 and wild-type mice (injected masses: 0.34 ± 0.13 µg/kg and 38 ± 15 µg/kg, respectively). The high level of microgliosis in the APP/PS1-21 mouse model enables good differentiation between diseased and healthy animals and serves better to distinguish the effect of differing Am on specific binding. The differing injected masses affect the washout profile and shape of the time–activity curves. Ratios of standardized uptake values obtained with high and low Am [18F]F-DPA demonstrate that there is a 1.5-fold higher uptake of radioactivity in the brains of APP/PS1-21 animals when imaging is carried out with high Am [18F]F-DPA. The differences between APP/PS1-21 and wild-type animals showed higher significance when high Am was used.</p

Suomen kielen ja viestinnän opetuksen integrointi ammattikorkeakouluissa

Pro gradu -työni käsittelee suomen kielen ja viestinnän opetusta ammattikorkeakouluissa opetuksen integroinnin näkökulmasta. Integroinnilla tarkoitan tässä työssä eri oppiaineiden sekä työelämän ja opetuksen yhteisten tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamista opetuksessa. Työni tavoitteena oli selvittää, miten laajasti ja millä tavoin toteutettuna ammattikorkeakouluissa suomen kielen ja viestinnän opetuksessa integrointia käytetään tällä hetkellä. Työn toinen tavoite oli saada selville, minkälaisia kokemuksia ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajilla on esimerkiksi yleis- ja ammattiaineiden välisestä integroinnista ja toisaalta työelämän ja oman aineen opetuksen integroinnista. Tarkastelen työssäni myös jonkin verran kysymystä siitä, miten hyvin opettajat näkevän nykyisen suomen kielen ja viestinnän opetuksen vastaavan tämän päivän työelämän vaatimuksia. Keräsin aineiston sähköisellä kyselylomakkeella ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajilta. Sain kyselyyni 40 vastausta, ja vastausprosentti oli 25. Käytin työssäni kvalitatiivista tutkimusotetta, tosin jäsentelin aineistoa myös ristiintaulukoimalla ja diagrammikuvioin. Kyselylomake oli puolistrukturoitu eli se sisälsi sekä määrällisiä kysymyksiä valmiine vastausvaihtoehtoineen että laadullisia, avoimia kysymyksiä. Tutkimustulosten mukaan integrointia pidetään ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien parissa erittäin tärkeänä ja siihen on myös alettu kiinnittää huomiota oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja pedagogisissa strategioissa. Aiheesta on tarjolla myös koulutusta; noin kolmasosa vastaajista oli saanut koulutusta integroinnin toteuttamiseen. Kaikki eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheeseen; kolmasosa vastaajista ei sitä kaivannut. Lähes kaikilla vastaajilla oli kokemusta opetuksen integroinnista. Vastauksissa esille tuotujen kokemusten perustella integroinnin mahdollisuuteen ja onnistumiseen vaikuttavat opintojen rakenteeseen ja sijoitteluun liittyvät asiat, oppilaitosten käytänteet ja työskentelytavat, osaaminen ja tieto integroinnista sekä opetettavista sisällöistä, aika- ja muut resurssit sekä arvostukset ja asenteet. Hieman yli 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinen suomen kielen ja viestinnän opetus ammattikorkeakouluissa vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia. Tärkeimpinä työelämän asettamina vaatimuksina pidettiin kirjoittamiseen, kielenhuoltoon ja tekstin tuottamiseen liittyviä asioita, vuorovaikutusosaamista ja siihen liittyviä taitoja sekä verkostoitumista. Myös puheilmaisutaidot ja kuunteleminen koettiin tärkeiksi

Opintojen ohjaus Kajaanin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjausta pidetään tärkeänä korkeaasteen koulutuksessa. Ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja - asetuksessa (1129/2014) ohjaustoimintaa käsitellään vähän. Lain mukaan ammattikorkeakoulun tehtävänä on ”antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea yksilön ammatillista kasvua. Lisäksi ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista”. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.) Tehtäviä täyttäessään ammattikorkeakouluissa tarvitaan ohjauksellista osaamista. Ohjaus käsitteenä voidaan kuitenkin ymmärtää eri tavoin. Tämän vuoksi tarvitaan yhteistä sopimusta siitä, mitä ohjauksella tarkoitetaan ja miten ohjaus kokonaisuutena järjestetään. Tässä ohjauksen toimintamallissa esitetään, miten ohjaus Kajaanin ammattikorkeakoulussa ymmärretään ja miten se käytännössä järjestetään. Ohjaus on osa pedagogista toimintaa, joka kuvataan tarkemmin cKAMKin pedagogisessa toimintamallissa. Ohjauksen toimintamallin tavoitteena on helpottaa kaikkia koulun henkilöstöryhmiä tunnistamaan oma roolinsa opintojen ohjaustoiminnassa sekä auttaa myös opiskelijaa hahmottamaan ohjauspalvelujen kokonaisuus. Tämän julkaisun perustana on lehtori, Teija Vainikan opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämistehtävä. Julkaisun sisältöjen päivittämisestä on vastannut kehitysjohtaja Eija Heikkinen sekä ohjauksen tiimi

64Cu- and 68Ga-labelled [Nle(14),Lys(40)(Ahx-NODAGA)NH2]-exendin-4 for pancreatic beta cell imaging in rats.

Item does not contain fulltextPURPOSE: Glucagon-like peptide-1 receptor (GLP-1R) is a molecular target for imaging of pancreatic beta cells. We compared the ability of [Nle(14),Lys(40)(Ahx-NODAGA-(64)Cu)NH2]-exendin-4 ([(64)Cu]NODAGA-exendin-4) and [Nle(14),Lys(40)(Ahx-NODAGA-(68)Ga)NH2]-exendin-4 ([(68)Ga]NODAGA-exendin-4) to detect native pancreatic islets in rodents. PROCEDURES: The stability, lipophilicity and affinity of the radiotracers to the GLP-1R were determined in vitro. The biodistribution of the tracers was assessed using autoradiography, ex vivo biodistribution and PET imaging. Estimates for human radiation dosimetry were calculated. RESULTS: We found GLP-1R-specific labelling of pancreatic islets. However, the pancreas could not be visualised in PET images. The highest uptake of the tracers was observed in the kidneys. Effective dose estimates for [(64)Cu]NODAGA-exendin-4 and [(68)Ga]NODAGA-exendin-4 were 0.144 and 0.012 mSv/MBq, respectively. CONCLUSION: [(64)Cu]NODAGA-exendin-4 might be more effective for labelling islets than [(68)Ga]NODAGA-exendin-4. This is probably due to the lower specific radioactivity of [(68)Ga]NODAGA-exendin-4 compared to [(64)Cu]NODAGA-exendin-4. The radiation dose in the kidneys may limit the use of [(64)Cu]NODAGA-exendin-4 as a clinical tracer.1 april 201