Kierrätysmateriaalipohjaisen nurmikon esittelykohteen toteuttaminen Forssassa

Mestariluokka -täydennyskoulutuksen kehitystyö”Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävän kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen” (LCA in landscaping) hankkeen yksi työpaketti pitää sisällään eri paikkakunnille perustettavia kierrätysmateriaaleja sisältäviä nurmikkoesittelykohteita. Forssan Vaskipuistoon perustettiin v. 2012 kierrätysmateriaaleja sisältävä esittelykohde, joka toteutettiin yhteistyössä MTT:n, Forssan kaupungin ja Viherrakenne Jaakkola Oy:n kanssa. Esittelykohteen avulla lisätään kierrätysmateriaalien tunnettavuutta viherrakentamiskohteiden perustamisessa. Eri kasvualustojen vertailulla on helppo havainnollistaa yleisölle materiaalien soveltuvuus nurmikoissa. Kohteessa käytettiin kolmen eri tuottajan kierrätysmateriaaleja sisältäviä kasvualustoja ja kahta eri siemenseosta sekä siirtonurmikkoa. Kohteen perustaminen onnistui hyvin ja siitä saatu palaute oli myönteistä. Tutkimuksen tekemistä julkisella paikalla samoin kuin viestinnän merkitystä, tarkastellaan tässä työssä tarkemmin. Kasvukaudella järjestettiin yleisölle avoimia esittelytilaisuuksia. Ne eivät saavuttaneet suurta kiinnostusta. Tämä saakin meidät pohtimaan uusia lähestymiskeinoja yleisöä kohtaan. Tiedotus on yksi merkittävimmistä tekijöistä toimittaessa julkisella paikalla ja yhteistyön sujuvuus eri toimijoiden kesken. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kierrätysmateriaalien käyttöä hidastavien ennakkoluulojen poistaminen. Tuloksia kohteesta saadaan kahtena seuraavana vuonna ja näitä tuloksia hyödynnetään elinkaaritarkastelun tekemisessä. Perustettuja esittelynurmikoita kannattaa hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen

Lisää kasvipeitteisyyttä heinästä, siemennurmista ja kuminasta

Saaristomeren valuma-alueella viljely on kevätviljapainotteista. Nurmikasvien ja kuminan viljely lisäisivät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja vähentäisivät eroosion riskiä. Nurmen ja kuminan lisääminen kasvintuotantotilojen viljelykiertoon parantaa lisäksi peltomaan rakennetta ja ylläpitää peltojen kasvukuntoa. Ravinteiden kierrätystä karjatiloilta kasvinviljelytiloille tarvitaan lisää. Ympäristöministeriön rahoittamassaa ”Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille” (Sieppari pellossa) - hankkeessa demonstroitiin lannan ja biokaasulaitoksen kuivajakeen ja rejektiveden käyttämistä kuminan ja nurmikasvien siemenviljelyssä. Kuminalla selvitettiin lisäksi kemikaalitonta rikkakasvien torjuntaa käyttämällä suojaviljaa rikkakasvien kasvun hillitsemiseen perustamisvaiheessa. Esittelykasvustot olivat Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipaikassa Kaarinassa ja Luken Ylistaron toimipisteessä. Taloustarkastelussa käytettiin satotilastojen tietoja ja Tuottopehtorin katetuottolaskelmamalleja. Hanke kesti perustamisvuoden 2015 sekä satovuodet 2016 ja 2017. Esittelykasvustojen ’Varte’ puna-apilasta saatiin Tuorlassa suuri siemensato (650 kg/ha) ensimmäisenä nurmivuonna. ´Varte´ -lajike oli aikaisempi kuin ’Betty’ ja ’Saija’ lajikkeet. Tuorlassa saatiin myös Englanninraiheinälajikkeista ’Riikka’ ja ’Gator’ ensimmäisenä nurmivuonna 800-900 kg/ha. Ruokonadan ensimmäisen vuoden siemensato oli ennakoidusti pieni, mutta toisena vuonna siitä saatiin Tuorlassa 650-770 kg/ha. Ylistarossa nurmikasvien siemensadot olivat vaatimattomia (alle 200 kg/ha). Tosin vuonna 2016 nurminadasta saatiin tavanomainen 400 kg/ha ja viileänä vuonna 2017 timoteista 500-600 kg/ha. Orgaanisilla lannoitteilla lannoitettujen sadot olivat vastaavat kuin väkilannoitteilla lannoitettujen. Orgaanisten lannoitteiden käytölle olisi sijaa sekä perustamisvuonna että satovuosina. Natasiemennurmien odelman määrä on syksyllä suuri, koska kasvustot puidaan jo heinäkuussa. Kuivaheinänurmen odelman määrä oli pieni. Kaikki maata peittävät kasvustot suojaavat maata erodoitumista vastaan talvella. Kokeista tehtiin seuraavat johtopäätelmät: Perustamalla kumina vihantana korjattavaan suojaviljaan voidaan perustamisvuoden kemiallista rikkakasvitorjuntaa vähentää. Orgaanisia lannoitteita käyttämällä päästään vastaaviin satoihin kuin väkilannoitteilla. Menetelmä, jossa kumina kylvetään orgaanista lannoitetta käyttäen suojakasviin, soveltuu myös luomukuminan tuotantoon. Nurmen tuotanto sopii hyvin rantapeltojen tuotantomuodoksi. ’Varte’ -puna-apilalajike oli aikainen siementuotannossa. Aikaisuus pienentää apilan sadonkorjuuriskiä. Englanninraiheinän siementuotanto sopisi hyvin Saaristomeren valuma-alueen viljelyyn. Se perustetaan aluskasvimaisesti suojaviljaan ja siitä otetaan yksi siemensato. Saaristomeren alueella on yhteensä 66 000 ha kuminan, nurmikasvien siemenviljelyn ja heinäntuotannon alaa. Kuminan-, heinän- ja nurmisiemenentuotanto luo mahdollisuuksia lisätä kasvipeitteisyyttä myös epäsuorasti. Koska puinti on aikaisin, syysviljan kylvö on lopetusvuonna mahdollista. Syysviljaa voitaisiin kylvää noin 22 000 hehtaarin alalle. Perustamisvuonna ne toimivat aluskasvien tapaan, jonka vaikutus on 1/3 koko viljelyalasta. Yhteensä maata suojeleva vaikutus kattaa noin 110 000 hehtaaria. Viljan hinta vaikuttaa tuotannon kilpailukykyyn viljelijän näkökulmasta. Heinän ja englanninraiheinän siemenen vientituotannon kehittyminen mahdollistaisi huomattavan viljelyalan lisäämisen. Myös luomukuminan viennissä olisi lisäämismahdollisuuksia. Kotimaisilla markkinoilla olisi tilaa natojen ja puna-apilan siementuotannon lisäämiselle. Kasvipeitteisyyden suurin merkitys vesistöjen kuormituksen kannalta on pellon eroosioalttiuden pienentäminen.201

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

201

Erikoiskasvituotanto nyt ja tulevaisuudessa : Viljelijöiden ja kuluttajien näkemyksiä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa viljelijöiden ja kuluttajien kiinnostusta erikoiskasveihin. Opinnäytetyön tilaajana toimi Luonnonvarakeskuksen FutureCrops-hanke, jonka teettämien kyselyiden vastauksia on käytetty tämän työn pohjana. Näiden alkutuottajille ja kuluttajille suunnattujen kyselyiden perusteella tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten alkutuottajat näkevät erikoiskasvit tulevaisuudessa sekä kuluttajien kiinnostusta erikoiskasvien käytöstä ruuan raaka-aineena. Tarkastelussa huomioitiin myös mahdollisia alueellisia eroja. Alkutuottajille lähetetyn kyselyn tuloksista selvisi, että erikoiskasvit nähtiin ja koettiin kiinnostavina raaka-aineina nyt sekä tulevaisuudessa. Erikoiskasvit tuovat kaivattua monipuolisuutta viljelykiertoon ja monipuolistavat viljelykasvustoja. Niiden viljelyhalukkuuteen vaikuttavat oleellisesti kannattavuus, ilmastonmuutos, markkinat ja tukipolitiikka. Kyselyiden tulosten perusteella voitiin todeta erikoiskasvien viljelyhalukkuuden kasvavan tulevaisuudessa niiden monipuolisten ominaisuuksien vuoksi alueellisia eroja huomioiden. Erikoiskasvialan tuotekehitys, kilpailukyky ja kasvisproteenin kysyntä koettiin tilantoiminnan jatkumiselle merkittävinä. Viljelijät tarvitsevat ja odottavat sekä tietoa, että tutkimusta alan eteenpäin viemiseksi. Kuluttajien kiinnostus erikoiskasvien käytöstä kasvisraaka-aineena on kasvanut. Kuluttajat valitsevat kyselyiden tulosten perusteella mieluiten kotimaisen, ravitsevan ja jalostamattoman tuotteen.The main topic of this thesis was to study farmers’ and consumers’ interest in special crop production. The results received from the surveys to farmers and consumers made by the FutureCrops project of Luke (Natural Resources Institute Finland) were used as starting point of this thesis. The focus of these questions in the study was on how primary producers see special crops as an opportunity in the future and the extent of consumers’ interest to use special plant raw materials. Based on the results of the surveys to primary producers, special crops bring diversity for the crop rotation. The interest to cultivate was significantly affected by profitability, climate change, markets and support policies. Farmers need information and research results to develop the industry. In addition, the survey made for the consumers revealed that the interest in using specialty plants as vegetable raw material, has increased. The consumer prefers a domestic, nutritious and unprocessed product

Nurmikon leikkuun polttoainekulutus ja kasvihuonekaasupäästöt osana viherrakennuskohteen elinkaariarviointia

EU LIFE09 ENV FI 000570 ”LCA in Landscaping” – hankkeessa mitattiin nurmikon leikkuukoneen polttoainekulutusta erilaisissa olosuhteissa kesällä 2012. Mittaukset tehtiin puistonurmikolla MTT:llä Jokioisten toimipisteessä sekä Hämeenlinnassa Sairion puistoalueella. Mittatulosten perusteella laskettiin nurmikon leikkaamisen päästöt ja ilmastovaikutus eri leikkuuintensiteeteille. Leikkuuintensiteettejä olivat leikkuu viikoittain, leikkuu joka toinen viikko ja leikkuu 1 kerta kolmessa viikossa. Ilmastovaikutusta verrattiin muihin puistonurmikolla tehtävien hoitotoimenpiteiden (lannoittaminen ja kalkitus) aiheuttamaan ilmastovaikutukseen. Ilmastovaikutuksen lisäksi mitattiin ns. ”hukka-ajon” ja polttoaineenkulutusta erimuotoisilla lohkoilla. Hukka-ajo (%) ilmaisee, kuinka suuresta osasta leikattavaa lohkoa leikkuuyksikkö on kulkenut moneen kertaan. Hukka-ajomittauksia tehtiin Jokioisilla MTT:ssä, jonka lisäksi tehtiin täydentäviä mittauksia Hämeenlinnassa Sairion puistoalueella. Keskimääräinen polttoaineenkulutus Jokioisilla oli 4,2 l/ha bensiiniä ja työsuoritus noin 3400 m2/h ja Hämeenlinnassa 5,26 l dieseliä/ha (Kuva 3) työsuorituksen ollessa 7300 m2/h. Polttoaineenkulutus vaihteli runsaasti sekä samalla alueella että erialueilla tehdyissä mittauksissa. Verrattaessa nurmikon leikkuun ilmastovaikutuksia muihin nurmikon hoitotoimenpiteisiin havaittiin, että nurmikon leikkuun lisäksi suuri ilmastovaikutus on myös kalkituksella ja lannoituksella siten, että suurilla kalkitusmäärillä ja pienimmillä polttoaineenkulutuksen arvoilla kalkituksen ja lannoituksen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on suurempi kuin ruohonleikkuun. Vastaavasti taas pienillä kalkitus- ja lannoitusmäärillä nurmikon leikkuun kasvihuonekaasupäästöt nousevat merkittävimmiksi. Tuloksista oli odotettavaa, että Hämeenlinnassa käytetyn suuremman leikkuukoneen työsuoritus oli suurempi kuin Jokioisilla käytetyn pienen koneen, mutta sitä, että pienemmän koneen pienempi hehtaarikohtainen polttoaineenkulutus oli yllättävä. Syyn arveltiin olevan pienemmän koneen pienemmässä painossa

Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä kuminan ja nurmikasvien siemenviljelyllä

201