Sairaanhoitajan toiminta mielenterveys- ja päihdehoidossa olevan nuoren aikuisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Opinnäytetyö on tehty Matti – Miehen matkat työhön –hankkeelle ja se käsittelee nuoren aikuisen syrjäytymisen ehkäisemistä mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa sairaanhoitajan työnkuvaa mielenterveys- ja päihdehoitoyksiköissä, sekä nuorten syrjäytymistä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Tavoitteena opinnäytetyössä on selvittää sairaanhoitajan toimintaa mielenterveys- ja päihdehoitoyksiköissä nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja tuottaa siihen kehitysehdotuksia. Aihetta lähdettiin käsittelemään kolmen työskentelyä ohjaavan kysymyksen kautta: 1. Mitä sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu mielenterveys- ja päihdehoidossa? 2. Mitä on nuorten syrjäytyminen? 3. Miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä? Jokaisesta aihealueesta etsittiin aineistoja, jotka sitten analysoitiin sisällön analyysillä ja lopulta yhdistettiin. Opinnäytetyön tuloksiksi saatiin, että sairaanhoitajan työnkuva mielenterveys- ja päihdehoidossa on hyvin monipuolinen. Sairaanhoitaja näissä yksiköissä hoitaa sairauden oireita, keskustelee, tukee potilaan arkea ja elämänhallintaa, tekee yhteistyötä perheen ja läheisten kanssa, työskentelee moniammatillisessa tiimissä ja organisoi potilaan jatkohoitoa. Syrjäytymisen ehkäisyssä taas hyviksi keinoiksi on todettu nuorten voimavarojen tukeminen, konkreettiset neuvot, nuorten ohjaaminen ja vastuunoton opettaminen, sekä monimuotoisten ongelmien hoito ja tarvittaessa terveydenhuoltoon ohjaaminen. Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdehoidossa työskentelevä sairaanhoitaja toimii syrjäytymistä ehkäisevästi, vaikka kyseistä työskentelyä ei syrjäytymistä ehkäiseväksi lasketa eikä aiheesta ole suoria tutkimuksia tehty. Sairaanhoitajan työnkuvassa ja syrjäytymistä ehkäisevissä toimissa on kuitenkin johdonmukaisuuksia, joiden perusteella voidaan tällainen johtopäätös tehdä.The aim of this study is to map nurse's job description in mental health work and welfare for drug abusers, factors to cause exclusion from the job market in young adults and how to prevent it. The purpose of this study is to describe nurse's functions in mental health work and welfare for drug abusers to prevent exclusion from the job market in young adults, and to provide proposals for development As there is no former research from that kind of aim, we divided our aim in three separate subjects: what does a nurse do in mental health work and welfare for drug users? What is meant by young adult’s exclusion from job market? How may we prevent young adult’s exclusion from job market? We searched researches to answer to these questions and analyzed each topic with content analysis. At last, we connected our analyses together and got our conclusions. As results we got that nurses job in mental health work and welfare for drug abusers involves nursing the symptoms of diseases, conversational therapy, support patient's routines and life management, interaction with family and next of kin, multi-professional alliance and to organize follow-up treatment. Important in prevention of exclusion from job market is to instruct young adults, teach responsibility, support young adult's reserves of strength, give concrete advice, take care of multiform problems and to refer to health services if needed. As conclusions we got that there is similarity to nurse’s work in mental health care and welfare for drug abusers and at work to prevent young adult’s exclusion from job market, although prevention of exclusion from job market is social work. There is no research done about nurse’s role in prevention of exclusion from job market, although nurses have a good position to influence to these young adult’s life. Therefore, there would be important to research how nurses could do better with these young adults to prevent their exclusion from job market

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa

Raportissa kuvaillaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja siihen liittyvien tietolähteiden käyttöä Suomessa. Raportti perustuu kolmeen erilliseen, mutta toisiaan tukevaan työvaiheeseen. Ensimmäinen työvaihe koostui kahdesta verkkokyselystä, joista toinen oli suunnattu kunnille ja toinen suomalaisille organisaatioille yleisesti. Kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia sää- ja ilmastoriskeistä, niiden hallintaa ja käytettyjä tietolähteitä. Toisen työvaiheen muodosti sidosryhmätyöpaja, jonka tavoitteena oli vahvistaa kyselyn pääpiirteiset tulokset ja kerätä ajatuksia sää- ja ilmastoriskien hallinnan ja sitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Kolmas työvaihe koostui kirjallisuusperustaisesta toimialakartoituksesta, jossa koottiin yhteen tietoa sää- ja ilmastoriskeistä ja niiden hallinnasta valituilla yhteiskunnan aloilla (vesivarat, vesihuolto, energia, maatalous, liikenne, matkailu, kuntasektori ja finanssiala). Kukin kolmesta työvaiheesta tuloksineen on esitelty raportissa erikseen. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säällä ja ilmastolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri aloille ja toimijoille, on niiden aiheuttamien riskien hallinta vaihtelevaa. Yhteistyö eri muodoissaan koetaan tärkeäksi parannettaessa kykyä sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Raportti perustuu ELASTINEN-hankkeessa tehtyyn työhön. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa

Fetaalihemoglobiinin mittaus sytokemiallisesti ja spektrofotometrisesti : Menetelmävertailu Islabin Puijon kemian ja hematologian laboratorioon

Vastasyntyneen pääasiallinen hemoglobiinimuoto on fetaalihemoglobiini (HbF). Fetaalihemoglobiinitutkimusta käytetään, kun epäillään fetomaternaalivuotoa tai perinnöllisiä tauteja, joissa fetaalihemoglobiini on koholla. Fetaalihemo-globiinivärjäys on sytokemiallinen menetelmä, ja sitä käytetään fetomaternaalivuodon (FMH) osoittamiseen. Fetoma-ternaalivuoto on sikiöstä äitiin suuntautuva massiivinen verenvuoto, johon liittyy lähes aina lapsen vakava vammau-tuminen tai kuolema. Äidin verenkierrossa voidaan todeta sikiön punasoluja jopa 50 %:ssa raskauksista. FMH voidaan määrittää äidin veren sisältämän fetaalihemoglobiinin pitoisuudesta. Opinnäytetyön tilaajana oli Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (Islab) Puijon kliinisen kemian ja hemotologian laboratorio. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa menetelmävertailu spektrofotometrisen ja sytokemiallisen menetelmän välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tutkimustuloksia fetaalihemoglobiinimittauksen kahdesta eri menetelmästä. Fetaali-Hb-näytteitä mitattiin automaattisella menetelmällä ABL835 FLEX-verikaasuanalysaattorilla, joka sijaitsi Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Manu-aalinen menetelmä eli hemoglobiinin fetaalivärjäys suoritettiin Islabin kliinisen hematologian laboratoriotiloissa syksyllä 2013. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida automaattisen menetelmän luotettavuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa menetelmävertailu laboratorioprosessin laatuvaatimusten mukaisesti. Opinnäytetyössä käytettiin kokeellista, vertailevaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusnäytteet koostuivat 18 vastasyntyneen näytteestä (n=18), jotka analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Tutkimustulokset käsiteltiin tilastollisesti reg-ressioanalyysin, keskiarvon, keskihajonnan ja variaatiokertoimen avulla. Opinnäytetyössä saaduilla tuloksilla selvitettiin, saadaanko verikaasuanalysaattorilla tarpeeksi luotettavia fetaalihemoglobiinituloksia diagnostiseen käyttöön. Tutkimustulosten perusteella verikaasuanalysaattorin tulostaso oli matalampi kuin fetaalihemoglobiinivärjäyksen tulostaso. Tutkimuksessa saadut mittaustulokset eivät vaihdelleet merkittävästi menetelmien välillä, joten manuaalisen ja automaattisen menetelmän tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.Fetal hemoglobin (HbF) is the main hemoglobin component in newborns. The measurement of fetal hemoglobin is used to investigate suspected fetomaternal hemorrhage or hereditary disorders where fetal hemoglobin is increased. Fetal hemoglobin staining is a cytochemical technique and it is used to detect fetomaternal hemorrhage. Fetomaternal hemorrhage is a massive bleeding from the fetus to the maternal circulation and it is nearly always associated with severe maternal morbidity or mortality. The detection of fetal erythrocytes in maternal blood is associated with 50 % of pregnancies. FMH is measured from the maternal blood by calculating the concentration of fetal cells. The subscriber of this thesis was the Department of Puijo’s Clinical Chemistry and Hematology at Eastern Finland Laboratory Centre Joint Authority Enterprise (Islab). The purpose of the study was to carry out a comparison between spectrophotometric and cytochemical techniques. The purpose of the study was to have research results from fetal hemoglobin measurement with two different techniques. The fetal hemoglobin samples were measured with the automatic technique at the ABL835 FLEX blood gas analyzer which was located in the newborns’ intensive care unit at Kuopio University Hospital. The manual technique was carried out in the fall of 2013 at the laboratory of clinical hematology (Islab). The aim of the thesis was to evaluate the reliability of the automatic technique. The aim of the thesis was to carry out a comparison of two different techniques with the quality requirements of the laboratory process. This thesis was empirical and comparative in nature. The study included 18 neonatal blood samples which were analyzed with two different techniques. The research results were processed statistically by using the regression analysis, arithmetic mean, standard deviation and coefficient of variation. With the results of this study it was attempted to find out if it is possible to get reliable fetal hemoglobin results with the blood gas analyzer for diagnostic use. These results suggest that the level of the result is smaller in the blood gas analyzer than in the fetal hemoglobin staining. The measurement between two different techniques didn’t vary significantly so the results of the manual and automatic techniques are comparable

Perehdytysmateriaali Eksoten liikkuville päivystysyksiköille

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysmateriaali Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) liikkuvalle päivystysyksikölle. Opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta saada perehdytysmateriaali yksikön uusille työntekijöille ja opiskelijoille, koska aiemmin vastaavaa ei ollut. Tarvekartoitus toteutettiin haastattelemalla yksikön projektipäällikköä sekä työntekijää. Perehdytysmateriaalin kehittämisessä hyödynnettiin spiraalimallia sekä työn kehittämistä ja muokkaamista tapahtui koko opinnäytetyö prosessin ajan. Perehdytysmateriaalin hyväksynnästä vastasi liikkuvan päivystysyksikön projektipäällikkö ja yksikön esihenkilö. Opinnäytetyön tuotoksena muodostui perehdytysmateriaali PowerPoint muodossa liikkuvan päivystysyksikön projektipäällikön toiveesta. Näin perehdytysmateriaali on helposti kaikkien työntekijöiden luettavissa ja sen päivittäminen tarvittaessa mahdollista.Liitteenä valmis perehdytysmateriaali

4–6-vuotiaan lapsen motoristen perustaitojen harjoittaminen : Opas lapsen vanhemmille

Motorisiin perustaitoihin kuuluvat liikkumis-, tasapaino- ja välineenkäsittelytaidot, ja näitä taitoja harjoitellaan varhaislapsuudessa. Lapsen tulisi hallita motoriset perustaidot ennen kouluikää. Motoristen perustaitojen oppiminen lapsuudessa on yhteydessä liikunnalliseen elämäntapaan myös aikuisuudessa ja liikkuvasta lapsesta kasvaa liikkuva aikuinen. Motorinen kehitys on lisäksi yhteydessä lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Lasten fyysinen inaktiivisuus on lisääntynyt ja vähäinen liikunta altistaa motorisen oppimisen haasteille. Motorisen oppimisen vaikeudet vaikuttavat lapsen arkielämään monin tavoin. Mikäli lapsella huomataan motorisen oppimisen vaikeuksia, tulee toimenpiteisiin ryhtyä välittömästi. Opinnäytetyömme tehtiin yhteistyössä savonlinnalaisen fysioterapiayrityksen, FysioSataman, kanssa ja toimeksiantajanamme toimi yrityksessä työskentelevä fysioterapeutti. Toimeksiantajamme ohjaa lapsiryhmää, johon osallistuvilla lapsilla on motorisen oppimisen haasteita. Ryhmään osallistuvat lapset ovat 4–6-vuotiaita. Toimeksiantajallamme oli tarve harjoitusoppaalle, jota voidaan jakaa lapsille ja heidän vanhemmilleen mukaan kotiin ja käyttää myös ryhmää ohjatessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli koostaa tietoa 4–6-vuotiaiden lasten motorisista perustaidoista ja niiden harjoittamisesta kirjallisuutta ja tutkimustietoa hyödyntäen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tuotekehitysprojektina opas, joka sisältää harjoitteita 4-6-vuotiaille lapsille, joilla on motorisen oppimisen haasteita. Opas tuotettiin tuotekehitysprojektin vaiheita noudattaen. Harjoitusoppaan avulla lapset voivat harjoittaa motorisia perustaitoja heille tutussa ympäristössä. Harjoitteet on koottu kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella ja opas on laadittu toimeksiantajamme tarpeita kuunnellen. Oppaaseen on suunniteltu monipuolisia motorisia perustaitoja kehittäviä harjoitteita. 4–6-vuotiaiden lasten liikkuminen ja harjoittelu tapahtuu pääasiassa leikin kautta ja harjoitteet on mietitty vastaamaan kyseisen kohderyhmän tarpeita. Harjoitusopas kannustaa vanhempia ja lapsia leikkimään, liikkumaan ja harjoittelemaan yhdessä