Re-evaluation of Rapakivi Petrogenesis: Source Constraints from the Hf Isotope Composition of Zircon in the Rapakivi Granites and Associated Mafic Rocks of Southern Finland

VertaisarvioitupeerReviewe

Psykoterapeutit Suomessa : Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen

0,00 euro

Identification of host plant volatiles from four varieties of caraway (Carum carvi) using dynamic headspace collection

201

Monimuotoisen neuropsykiatrisen perhekuntoutuksen seurantatutkimus : Tutkimusprotokolla

Kansaneläkelaitos (Kela) täydentää sosiaali- ja terveysalan julkisen terveydenhuollon kuntoutuspalvelutarjontaa. Lasten ja nuorten (5–15-vuotiaat) tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden kuntoutuspalveluihin Kela kehittää parhaillaan monimuotoista perhekuntoutusta. Vuosien 2010–2018 välisenä aikana käynnissä olevat neuropsykiatrisen perhekuntoutuksen LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutusohjelmat on tarkoitettu perheille, joissa 5–12-vuotiaalla lapsella on todettu neuropsykiatrinen häiriö ja mahdollisesti muita samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeiden yleisenä tavoitteena on kehittää kuntoutusmalli, joka voisi soveltua Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen vakiintuneeksi palveluksi. Kelan kehittämishankkeisiin liittyy aina arviointitutkimus. Monimuotoisen perhekuntoutuksen seurantatutkimuksessa arvioidaan perhelähtöisten kuntoutusohjelmien soveltuvuutta ja vaikutuksia lapsiperheiden psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuksen kohteena on kolme perhelähtöistä hoito- ja kuntoutusohjelmaa: Kelan kehitteillä olevat LAKU- ja Etä-LAKU-kuntoutusohjelmat sekä vertailuaineistona Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) lastenpsykiatrian poliklinikan ostopalveluna hankkima perheterapia. Kyseessä on satunnaistamaton seurantatutkimus. Tutkimusaineisto kerätään ensisijaisesti lomakekyselyjen avulla, ja aineistoa täydennetään esimerkiksi perhekuntoutustoimintaan osallistuvien ammattihenkilöiden fokusryhmähaastatteluilla ja työntekijöille kohdistetuilla kyselyillä. Tutkimustuloksia tullaan raportoimaan kotimaisissa ja kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa

Narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten perheiden arki ja sopeutumisvalmennuskurssilta saatu tuki

Suomessa varauduttiin maailmanlaajuisesti levinneeseen sikainfluenssaan aloittamalla lokakuussa 2009 Pandemrix-rokotukset väestön suojaamiseksi. Helmikuussa 2010 diagnosoitiin ensimmäinen päiväaikaista nukahtelua aiheuttava narkolepsia lapsella, joka oli saanut Pandemrix-rokotuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Kelalle tehtäväksi järjestää narkolepsiaan sairastuneille lapsille ja nuorille sopeutumisvalmennuskursseja. Kelan tutkimusosasto, Lapin yliopisto ja Suomen Mielenterveysseura toteuttivat tutkimuksen, jonka päätavoite oli selvittää, mitkä olivat sairastuneiden ja heidän perheidensä tarpeet ja odotukset sekä miten hyvin kurssit pystyivät vastaamaan niihin. Aineiston keruu toteutui kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Narkolepsiaan liittyviä päiväaikaista nukahtelua, käyttäytymisen muutoksia ja keskittymisen vaikeuksia esiintyi lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla lapsilla ja nuorilla. Muistin ja oppimisen vaikeuksia sekä katapleksiaa oli yli puolella ja harha-aistimuksia noin kolmanneksella. Käyttäytymisen ja mielialan muutokset vaikuttivat koko perheen arkeen. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren tulevaisuudesta, omien auttamiskeinojensa riittävyydestä, sisarusten voinnista ja omasta jaksamisestaan. Perheillä oli runsaasti psykososiaalisen tuen tarpeita. Perheiden odotukset painottuivat vertaistuen saamiseen, ja kurssit vastasivat näihin odotuksiin. Enemmistö koki saaneensa jonkin verran etäisyyttä arkisiin huoliin, tukea tunteiden käsittelyyn ja sairastuneen vahvuuksien tunnistamiseen. Asiantuntijatiedon ja ammatillisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen kurssit eivät vastanneet. Sopeutumisvalmennuskurssien toimeenpanossa ilmeni useita kehittämisen kohteita. Kurssien tavoitteiden tarkentaminen, asiantuntijatiedon vahvistaminen, yksilöllisten työmenetelmien valinnan mahdollisuus, ennakkoinformaation lisääminen sekä Kelan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön vahvistaminen mahdollistavat kuntoutujalähtöisiin tarpeisiin vastaamisen

Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 1987 Suomessa syntyneiden henkilöiden Kelan järjestämän kuntoutuksen käyttöä. Aineistona oli Kelan kuntoutusratkaisu- ja kuntoutuskustannustiedot Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoon kuuluville henkilöille vuosilta 1987–2012. Kaikkiaan 6,2 % kohortin henkilöistä oli 25 ikävuoteen mennessä saanut myönteisen ratkaisun jollekin Kelan myöntämälle kuntoutustoimenpiteelle. Eri lakiperustein myönnettyjä kuntoutusratkaisuja tutkittiin omina kokonaisuuksinaan kuntoutustoimenpiteiden, pääsairausdiagnoosien ja kuntoutuksen kustannusten osalta. Myönteisen ratkaisun vaikeavammaisen lääkinnälliselle kuntoutukselle saaneiden henkilöiden määrät olivat pieniä (1,3 % syntymäkohortista) mutta kuntoutustoimenpiteitä eri terapiamuodoissa oli näillä henkilöillä runsaasti, ja myös kuntoutuksen henkilöä kohden lasketut kustannukset olivat korkeimmat. Yleisimmät diagnoosiryhmät olivat älyllinen kehitysvammaisuus ja CP-oireyhtymä. Ammatillista kuntoutusta oli myönnetty 2,3 %:lle kohortista, ja merkittävimmät kuntoutusmuodot henkilömäärittäin olivat ammattikoulutus ja kuntoutustutkimus. Ammatillisen kuntoutuksen kustannuksissa havaittiin selkeää nousua vuoden 2007 jälkeen. Merkittävimmät pääsairausdiagnoosit olivat masennustila ja lievä älyllinen kehitysvammaisuus. Myönteisen kuntoutuspäätöksen oli harkinnanvaraisen kuntoutuksen lakiperusteella saanut 3,2 % kohortista, ja näistä kuntoutustoimenpiteistä yli puolet oli ennen vuoden 2011 alkua myönnettyä kuntoutuspsykoterapiaa. Tämän lisäksi kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit olivat myös merkittävä kuntoutustoimenpide. Masennustila sekä ahdistuneisuushäiriöt olivat merkittävimmät diagnoosiryhmät – myös niillä, joilla kuntoutusmuoto oli jokin muu kuin psykoterapia. Kuntoutuspsykoterapiaa omalla lakiperusteellaan oli saanut 1,3 % henkilöistä, ja psykoterapia olikin fysioterapian jälkeen määrällisesti merkittävin terapiamuoto. Alustavassa alueellisessa tarkastelussa havaittiin huomattavia eroja kuntoutustoimenpiteiden käytössä eri alueilla

The Bits of Silence : Redundant Traffic in VoIP

Human conversation is characterized by brief pauses and so-called turn-taking behavior between the speakers. In the context of VoIP, this means that there are frequent periods where the microphone captures only background noise – or even silence whenever the microphone is muted. The bits transmitted from such silence periods introduce overhead in terms of data usage, energy consumption, and network infrastructure costs. In this paper, we contribute by shedding light on these costs for VoIP applications. We systematically measure the performance of six popular mobile VoIP applications with controlled human conversation and acoustic setup. Our analysis demonstrates that significant savings can indeed be achievable - with the best performing silence suppression technique being effective on 75% of silent pauses in the conversation in a quiet place. This results in 2-5 times data savings, and 50-90% lower energy consumption compared to the next better alternative. Even then, the effectiveness of silence suppression can be sensitive to the amount of background noise, underlying speech codec, and the device being used. The codec characteristics and performance do not depend on the network type. However, silence suppression makes VoIP traffic network friendly as much as VoLTE traffic. Our results provide new insights into VoIP performance and offer a motivation for further enhancements, such as performance-aware codec selection, that can significantly benefit a wide variety of voice assisted applications, as such intelligent home assistants and other speech codec enabled IoT devices.Peer reviewe

Healthy people in healthy premises: the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018-2028

Clean and fresh indoor air supports health and well-being. However, indoor air can contain pollutants that can cause a variety of symptoms and reduce well-being. Individual exposure agents can also increase the risk of certain diseases. Finns have taken major steps to improve the quality of indoor air for several decades. The primary focus of these activities has been the prevention and reduction of exposure to poor indoor air quality through guidance and regulation directing remediation of damaged buildings. Nevertheless, reported symptoms related to poor indoor air quality are common in Finland. In addition to exposure to indoor air pollutants, this may be partly due to the lively public discussion on the health risks caused by poor indoor air quality, conflicting views between experts, and mistrust towards public authorities, building owners and builders. Because of the scale of the indoor air problems in Finland, people's needs for reliable information and support, and the major costs involved, there is a call for new evidence-based methods, perspectives and solutions. Therefore, the Finnish Institute for Health and Welfare initiated the Finnish Indoor Air and Health Programme 2018-2028 together with a number of collaborators and stakeholders. The primary, long-term objective of the programme is to reduce hazards to health and well-being linked to indoor environments in Finland. To fulfill this objective, the programme will focus on the promotion of human health and well-being, the prevention of hazards, improved communication and engage the whole health-care sector to manage better patients ' symptoms and complaints. The 10-year Finnish Indoor Air and Health Programme consists of four areas that aim (1) to increase understanding of the effects of indoor environments on health and well-being; (2) to develop the management of problems linked to indoor environments; (3) to improve the treatment and working and functional capacity of people with symptoms and illnesses; and (4) to strengthen the competence in matters related to indoor environments. The progress of the programme and reaching the predefined, quantitative goals will be monitored throughout the programme