Yhdessä luotua : Tutkimus autismin kirjon vuorovaikutuksesta peruskoulun kontekstissa

This three-part thesis explores the interaction of a teacher and pupils in a Finnish comprehensive school. The studied class is a special education class with six pupils with autism spectrum disorder (ASD). Individuals with ASD have challenges in interaction, communication and social behaviour. The interactional acts of the study participants are examined from varying perspectives. The theoretic framework of this study focuses on the structural elements of the interaction in educational situations. These elements are the mutual co-regulation of the participants (the interaction theory of Alan Fogel), the teacher s tacit knowledge and the pupils communicative spontaneity with the supporting prompts. Moreover, the pupils educational goals linked to interaction, communication and social behaviour are analysed. Through this analysis, the reciprocal relationships between the goals and the relationship with the educational goals presented in the general curriculum of the school are explored. The data is aggregated from a larger data set of the ISE Research Group in the University of Helsinki. The data mainly consists of video recordings from authentic educational situations and individual IEP documents of the pupils. The time span of the data covers the years from 2006 to 2014. The video clips were analysed through applied conversation analysis, and the educational goals were analysed by systematically comparing the goals to the categorization classes found in the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). The results of the study are seamlessly intertwined with the activity of the teacher and stress the significance of quality and a pupil-sensitive teaching style in the special education context. The pedagogically sensitive activity of the teacher is described with the construct of dynamic sensitivity, which consists of the teacher s personal and professional attributes, teaching experience and tacit knowledge. The shared interaction environment, which is formed by mutual co-regulation with the pupils, is an integral part of generating this dynamic sensitivity.Tässä kolmesta eri osatutkimuksesta koostuvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta eri näkökulmista erään suomalaisen koulun pienryhmässä. Pienryhmän oppilailla on haasteita erityisesti vuorovaikutuksen, kommunikaation ja sosiaalisuuden alueilla, koska heillä kaikilla on jokin autismin kirjon diagnoosi. Väitöskirjassa tarkastellaan opetustilanteiden vuorovaikutukseen liittyviä rakenteellisia tekijöitä, joita ovat osapuolien välinen yhteinen säätely, opettajan hiljainen tieto sekä oppilaiden spontaani kommunikaatio ja siihen liittyvät vihjeet. Lisäksi työssä on analysoitu oppilaiden sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyviä pedagogisia tavoitteita, minkä avulla on tarkasteltu näiden tavoitteiden keskinäisiä suhteita sekä suhdetta koulun yleisessä opetussuunnitelmassa esitettyihin oppimistavoitteisiin. Väitöstyön aineisto koostuu opetustilanteiden autenttisista videoinneista ja oppilaiden henkilökohtaisista opetussuunnitelmadokumenteista (HOJKS). Aineistoa on vuosilta 2006 14. Videointien osalta aineisto analysoitiin soveltavan keskustelunanalyysin keinoin ja oppimistavoitteiden osalta systemaattisesti vertaillen käyttämällä hyväksi kansainvälistä toimintakykyluokitusta (ICF). Toimintakykyluokituksen käyttäminen peruskoulukontekstissa on Suomessa vielä harvinaista. Tutkimuksen perusteella opetustilanteiden vuorovaikutusilmapiiriin vaikuttavat seikat nivoutuvat saumattomasti opettajan toimintaan sekä painottavat laadukkaan ja oppilaiden tarpeille herkän opetuksen merkitsevyyttä erityisopetuskontekstissa. Opettajan pedagogisesti herkkää käyttäytymistä kuvaillaan käsitteellä dynaaminen sensitiivisyys , jonka muovautumiseen vaikuttavat paitsi opettajan henkilökohtaiset ja ammatilliset ominaisuudet, opetuskokemus sekä hiljainen tieto mutta myös oppilaiden kanssa yhteisesti säädelty vuorovaikutusympäristö

Erityistä tukea ilman avustajia? : Kehittämisprosessin kuvaus

Tässä artikkelissa kuvaillaan erään suomalaisen peruskoulun erityisluokan kehittämisprosessia, joka kohdistui kyseisen erityisluokan opettajan, oppilaiden ja henkilökohtaisten avustajien (ohjaajien) väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin yliopiston Erityispedagogiikan tutkimusryhmän kahta erityyppistä aineistoa, joista toinen on erään suomalaisen erityisluokan luokka-huonetoimintaa koskeva pitkittäisaineisto ja toinen siihen liittyvä haastatteluaineisto

Erityisopetusta ilman avustajia? : Kehitysprosessi oppilailla, joilla on autismin kirjo

Many children may need the help of another person to attend school. It is common for children with disabilities to receive help from a teaching assistant at school. Assistants are provided in many countries as a legal right and are often publicly funded. It is also widely assumed that having teaching assistants in the class is an effective and cost-efficient way to support students with disabilities. In this study, the research task was to monitor and document the development process carried out by the teacher, with the aim of making visible the development of a more dynamic classroom interaction. The focus in this development process was the teacher’s idea of minimizing the contacts between students and assistants to increase students’ opportunities to optimize interaction and learning. This was to happen by strengthening commitment to their activities and taking responsibility. The data include video excerpts, which originate from video recordings from a special education class, and transcripts of three stimulated recall-type interviews with the teacher of this class. In this article, the experimental development process is described as presenting an unorthodox approach to teaching assistants and their position in special education.Peer reviewe

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki : Selvitys opetuksen järjestäjien näkemyksistä tuen järjestelyistä kunnissa

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnissa käytössä olevia käytänteitä ja niitä ohjaavia periaatteita oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -ohjelmaan perustettu Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmisteleva työryhmä. Työryhmän selvitykselle asettamat keskeiset kysymykset olivat: 1) Miten tehostetun ja erityisen tuen rajapinta määrittyy? 2) Millaisiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeisiin perustuen yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarjotaan oppilaille? ja 3) Mitä konkreettisia tuen muotoja sisältyy tuen eri tasoille? Aineistona käytettiin opetuksen järjestäjien oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiantuntijoilta kerättyä valtakunnallista kyselyaineistoa (N = 189 opetuksen järjestäjää). Kyselyyn sai vastata suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyn yhteydessä kuntien tuen järjestelyitä kartoitettiin myös kolmen oppilasesimerkin avulla. Pääkysymyksiin liittyvän tiedonkeruun lisäksi kyselyssä kerättiin tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuen kannalta keskeisistä teemoista, jotka nousivat aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä. Tällä tavoin pyrittiin täydentämään käsitystä tuen tasojen eroista ja yhtäläisyyksistä

Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin

Vuoden 2018 korkea-asteen opiskelijavalintauudistuksen ytimessä oli siirtyminen malliin, jossa enemmistö opiskelijoista hyväksytään ylioppilastutkintotodistuksen ja loput pääsykokeen perusteella. Taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen ja vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen päätepisteenä. Uudistus herätti alusta alkaen voimakasta kritiikkiä. Tämä raportti esittelee uudistuksen lukiovaikutuksia selvittävän, valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen tulokset. Uudistuksen vaikutuksia kartoitettiin neljän eri aineiston avulla: Ylioppilastutkintolautakunnan vuosien 2016–2022 tutkintotulokset koevalinnoissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi, lukiossa kerätty kysely- ja haastatteluaineisto uudistuksen lukioissa havaittavien muutosten kartoittamiseksi (kysely: 4 620 opiskelijaa, 166 opettajaa, 11 rehtoria ja 89 opinto-ohjaajaa) ja Koski-tietovarannon tiedot kohdelukiolaisten opintomenestyksestä kyselyn tulosten tulkinnan avuksi. Ylioppilasaineisto osoittaa uudistuksen lisänneen pitkän ja lyhyen matematiikan sekä useimpien reaaliaineiden suorituksia. Kyselytutkimuksen tulokset piirtävät rikkaan kuvan tämän päivän lukiolaisista, heidän opinnoistaan, jatko-opintosuunnitelmistaan ja hyvinvoinnistaan todistusvalinnan paineiden alla osoittaen uudistuksen herättämän huolen monin osin ylimitoitetuksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Laajemmin ja varhaisemmin ; Korkea-asteen opiskelijavalintauudistus ja muutokset valmennuskursseille osallistumisessa

Tässä artikkelissa tutkimme korkeakouluopiskelijoiden ja lukio-opiskelijoiden valmennuskursseille osallistumista. Tarkastelemme etenkin opiskelijavalintauudistuksen aikana tapahtuneita koulutusalakohtaisia muutoksia valmennuskursseille osallistumisessa ja niin sanotun abivalmennuksen roolia. Hyödynnämme tutkimuksessa korkeakouluopiskelijoilta kerättyjä Eurostudent VII ja VIII -kyselyaineistoja sekä Uusvalu (Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin) -tutkimushankkeessa kerättyjä kyselyaineistoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valmennuskurssien käyttö on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen mittaan toteutetun korkea-asteen opiskelijavalintauudistuksen toimeenpanon aikana sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Valmennuskursseille osallistuminen on yleistynyt etenkin niillä hakualoilla, joilla se on ollut aikaisemmin suhteellisen vähäistä. Valmennuskursseille osallistuneet korkeakouluopiskelijat jakautuvat entistä voimakkaammin perhetaustan mukaisesti siten, että valmennuksen käyttö on yhä selkeämmin aiempaa yleisempää hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla. Korkeakouluopiskelijat eivät ole vielä laajamittaisesti käyttäneet ylioppilaskirjoituksiin suuntautuvaa abivalmennusta, mutta sen käyttö on huomattavasti yleisempää lukiolaisten keskuudessa. Ylioppilastodistuksen arvosanoja painottava korkea-asteen opiskelijavalinta näyttää vahvistavan ylioppilaskirjoitusten roolia lukio-opinnoissa