Individual and environmental factors associated with green exercise in urban and suburban areas

201

Effect of wrist-worn activity monitor feedback on physical activity behavior: A randomized controlled trial in Finnish young men

AbstractThe purpose of this study is to evaluate whether the use of an activity monitor providing feedback has an effect on physical activity (PA) in young men. A population-based sample of 276 conscription-aged (mean=17.9, SD=0.7years) men participated in a 3-month randomized controlled trial in Oulu in 2012. Participants were randomized to an intervention group (INT, N=137) and a control group (CON, N=139). INT received a wrist-worn monitor (Polar Active) showing daily activity, and CON received identical monitors without feedback. Main outcome was the change from baseline in objectively measured weekly time spent in moderate-to-vigorous PA (MVPA) and sedentary activity (SED), as assessed by generalized estimation equations (GEE). Other lifestyle factors were assessed by a questionnaire at baseline and at 3months. Weekly physical activity data (≥4days with ≥8h each) were obtained from 72 (53%) and 90 (65%) men in the INT and CON, respectively. Based on GEE, time spent in MVPA increased (p=0.012) and SED decreased (p=0.032) in the INT compared with the CON. During the first 7weeks, the INT spent on average 1h less sedentary than the CON (t-test, p<0.05). During the first week, the INT showed 12minutes more MVPA compared to the CON (t-test, p=0.034). Based on questionnaire data, the proportion of the most sedentary men decreased in the INT (Wilcoxon test, 28% vs. 10%, p=0.029), with no change in the CON (20% vs. 19%, p=0.546). To conclude, a wrist-worn activity monitor providing feedback had a short-term positive effect on PA and SED in young men.Trial registrationThis is a pilot study for a larger randomized controlled trial registered to the clinical trials register NCT01376986

More Physical Activity, More Work Engagement? : A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Peer reviewe

More Physical Activity, More Work Engagement? : A Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Objective To examine the role of physical activity (PA) and sedentary behavior (SED) for work engagement. Methods We used data from Northern Finland Birth Cohort 1966 Study (n = 3046 to 4356) to analyze self-reported weekly leisure-time physical activity (LTPA), daily leisure-time sitting time (LTST) and work engagement. PA and SED 24-hour were also measured with accelerometer for 14 days. The data were analyzed using linear regression analyses. Results High self-reported LTPA and sports participation were associated with higher work engagement and its subdimensions. High self-reported ST was associated with lower work engagement, vigor, and absorption. Accelerometer-measured light PA was associated with higher work engagement and vigor, and accelerometermeasured steps were linked to higher vigor. Accelerometer-measured SED was associated with lower work engagement, vigor, and dedication. Conclusions Self-reported and accelerometer-measured PA and SED may play a role in people's work engagement.Peer reviewe

Physical activity and sedentary behaviour in young men:the determinants and effectiveness of a tailored, mobile, gamified intervention

Abstract Physical inactivity and sedentary behaviour (SB) are harmful to health, but both globally and in Finland, 80% of adolescents are not physically active enough and they sit too much. Unhealthy behaviour seems to accumulate in young men. Factors underlying unhealthy behaviour should be identified, and based on these, effective interventions for health promotion should be developed. In this study we aimed to clarify the determinants of physical activity (PA) and SB in young men. In addition, we studied the effects of a gamified, tailored, mobile PA intervention on PA and subjective wellbeing. Population-based data were collected in call-ups organized by the Finnish Defence Forces in 2010, 2012 and 2013 in the Oulu area, Finland. Altogether 2526 approximately 18-year-old men filled in a questionnaire, attended physical performance tests and went through a medical examination. In 2013, all 811 men who attended physiological measurements were invited to participate in a six-month randomized controlled trial, and 496 (61%) of them agreed to do so and were randomized into intervention (n=250) and control (n=246) groups. The intervention group got access to a mobile service developed in this study. PA and SB were continuously monitored during the trial. The PA and SB of the controls was measured without feedback on behaviour. The profiles “exercising but sitting”, “feeling unhappy”, “symptoms of disordered eating”, “being unfit with appearance-related motivation” and “gaming” were found among the sedentary young men. The men living in both built and natural environments were equally physically active. The mother’s PA was associated with PA in men living in the built environment and the father’s PA with PA among natural environment residents. The intervention had a borderline positive effect on moderate-to-vigorous PA, but there was no change in SB or light PA. Life satisfaction improved both in the intervention group and the control group. Various functionalities related to the PA of the mobile service were considered important. However, the compliance in using the service was limited. Improvements in PA, self-rated health and life satisfaction were seen, especially among the men in the intervention group with low levels of PA and poor subjective wellbeing at baseline. This study complements existing knowledge on the PA and SB of youth and the findings on the effects of technology-based PA promotion. The study adds to literature on individual, environmental and parental factors underlying SB and PA in young men. These findings highlight the importance of individually designed health promotion among young men.Tiivistelmä Fyysinen inaktiivisuus ja liiallinen istuminen ovat terveydelle haitallisia. Siitä huolimatta nuoret Suomessa ja muualla maailmalla eivät liiku riittävästi ja istuvat liian paljon. Epäterveelliset elintavat näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille miehille. Liikkumattomuuden taustatekijät tulisi tunnistaa ja kehittää uusia menetelmiä nuorten aktivointiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten miesten fyysisen aktiivisuuden ja paikallaan olon taustatekijöitä sekä pelillistetyn, räätälöidyn ja mobiilin intervention vaikuttavuutta. Väestöpohjainen aineisto kerättiin Oulun alueen kutsunnoissa vuosina 2010, 2012 ja 2013. Yhteensä 2526 keskimäärin 18-vuotiasta nuorta miestä täytti hyvinvointikyselyn, osallistui kuntotesteihin ja kävi lääkärintarkastuksessa. Satunnaistettuun, kontrolloituun, kuuden kuukauden interventioon osallistui 496 nuorta. Interventioryhmä sai käyttöönsä tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun, joka sisälsi pelillisiä elementtejä. Lisäksi ryhmään kuuluneiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin jatkuvasti koko intervention ajan kiihtyvyysanturimenetelmällä ja he saivat siitä palautetta. Kontrolliryhmän aktiivisuus mitattiin, mutta he eivät saaneet palautetta. Viisi erilaista profiilia tunnistettiin paljon istuvien nuorten miesten vastauksista: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöillä oireilevat, huonokuntoiset ulkonäöstä motivoitujat ja pelaajat. Luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä asuvat nuoret liikkuivat yhtä paljon. Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä rakennetussa asuinympäristössä asuvien poikien suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas isän liikkumisella oli positiivinen yhteys luonnollisessa ympäristössä asuvien poikien liikkumiseen. Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Paikallaan olon tai kevyen aktiivisuuden määrä ei muuttunut. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä. Vaikka tutkittavien sitoutuminen tutkimukseen oli kohtuullisen heikko, he pitivät monia tutkimuksessa kehitetyn mobiilin palvelun fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä ominaisuuksia kiinnostavina. Erityisesti niillä nuorilla, jotka olivat liikkuneet vähän tai kokeneet hyvinvointinsa huonoksi tutkimuksen alussa, havaittiin positiivisia muutoksia intervention aikana. Tutkimuksessa saatiin lisää tietoa yksilöllisten sekä ympäristöön että vanhempiin liittyvien tekijöiden merkityksestä nuorten liikkumiselle ja paikallaan ololle. Tutkimus tuotti uutta tietoa pelillistetyn, räätälöidyn mobiiliteknologian mahdollisuuksista nuorten miesten aktivoinnissa. Tulosten perusteella yksilöllinen räätälöinti on tärkeää nuorten miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä interventioissa

Nature for physical activity promotion - role of green infrastructure in Finland

201

Luontoliikuntaan yhteydessä olevat yksilölliset ja ympäristötekijät kaupunkialueilla

201